Yhdysvaltojen synty

Yhdysvaltojen synty

1600-luvun alussa muutti Euroopasta työn ja paremman toimeentulon toivossa Pohjois-Amerikkaan iso joukko siirtolaisia. Myös uskonnolliset vainot, nälänhätä ja Euroopassa käydyt sodat saivat monet lähtemään uudelle mantereelle. Siirtolaiset tulivat Pohjois-Amerikan itärannikolle, joka oli alun perin intiaanien asuttama. Vähitellen eurooppalaiset siirtolaiset valtasivat alueet kuitenkin itselleen.

Ranska ja Englanti olivat erimielisiä Pohjois-Amerikan alueiden hallinnasta. Pian ne ajautuivat sotaan, jonka englantilaiset voittivat. Ranska joutui luovuttamaan alueita englantilaisille, joka muodosti yhtenäisen 13 alueen siirtokunnan itärannikolle.

1700-luvun puoliväliin tultaessa alkuperältään eurooppalaisia ihmisiä oli siirtokunnissa jo noin kaksi miljoonaa ihmistä. Siirtokuntalaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä emämaahansa, jonka mielestä heidän ainoa tarkoitus oli ainoastaan tuottaa lisää varoja emämaan käyttöön. Siirtokuntien asukkaat alkoivat vaatia itselleen lisäoikeuksia. Emämaa Englannin ja siirtokuntien välit kiristyivät äärimmilleen, kun Englanti alkoi periä yhä kovempia veroja. Siirtokunnilta alettiin vaatia myös uusia kauppamaksuja ja heidän oikeutensa käydä kauppaa muiden kuin englantilaisten kauppalaivojen kanssa evättiin. Sota Ranskan siirtokuntia vastaan oli tullut kalliiksi, joten Englanti tarvitsi lisää rahaa. Siirtokuntia raivostutti kuitenkin eniten se, ettei heillä ollut lainkaan omaa päätösvaltaa asioissaan. Lopulta he julistivat valistusajattelun hengen mukaisesti, että Englanti ei ollut oikeutettu säätämään lakeja ja määräämään veroja, jotka koskivat uuden mantereen siirtokuntia.

Lopulta tilanne kärjistyi ja siirtokuntalaiset, jotka kokosivat joukostaan "Vapauden pojat" -nimisen ryhmittymän ja hyökkäsivät mohawk-intiaaneiksi pukeutuneina Bostoniin saapuneisiin laivoihin, joilla oli lastinaan teetä. Laivojen valtaus onnistuu helposti ja Vapauden pojat heittävät lastina olleen teen mereen. Näitä tapahtumia kutsutaan nimellä "Bostonin teekutsut".

Englantilaiset eivät pitäneet siirtokuntalaisten tempusta. Bostonin satama suljettiin ja mereen heitetystä lastista vaadittiin korvauksia. Tämä kärjisti tilannetta entisestään ja edessä oli sota, jota amerikkalaiset kutsuvat edelleen maansa vapaussodaksi.

Ranskalaiset auttoivat siirtokuntia taistelussa englantilaisia vastaan ja lopulta vuonna 1781 englantilaiset antautuivat. Perustetun uuden valtion, Yhdysvaltojen, presidentiksi valittiin vapaussodassa sankarillisesti taistellut George Washington.

Amerikan Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus julkaistiin 4. heinäkuuta vuonna 1776, kun sota oli vielä kesken. Itsenäisyysjulistus kirjoitettiin valistusajan ihanteiden mukaisesti. Sen mukaan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja heillä on oikeus elämään, vapauteen ja onneen. Käytännössä oikeudet kuitenkin koskivat vain pientä osaa ihmisiä. Esimerkiksi naisia, orjia tai Amerikan alkuperäisasukkaita se ei koskenut. Itsenäisyysjulistuksen päivä on yhä Yhdysvaltojen kansallispäivä.