Kirjoitustaidon ja tieteiden synty

Kirjoitustaidon ja tieteiden synty

Korkeakulttuurien eräs tunnusmerkki on kirjoitustaito. Sumerit keksivät kirjoitustaidon noin 3000 vuotta eKr. Kirjoitus oli aluksi kuvakirjoitusta, jossa yksi symboli tarkoitti yhtä sanaa. Merkit kaiverrettiin savitauluihin terävillä puikoilla. Merkit muistuttivat nuolenpäitä ja kirjoitusta kutsutaankin nuolenpääkirjoitukseksi.

Kirjoitustaito syntyi käytännön tarpeista. Viljasadoista piti maksaa veroa. Viljasäkkien määrästä ja niistä kerättävästä verosta haluttiin pitää kirjaa. Aluksi vain harva osasi kirjoittaa. Kirjurin ammatti olikin arvostettu. Kirjoitustaito levisi sumerien parista nopeasti myös muiden kansojen keskuuteen.

Kirjoitustaidon keksimisen myötä siirryttiin historialliseen aikaan. Vanhin säilynyt kirjallinen sankaritarina on Gilgames-eepos. Se kertoo Mesopotamian kuninkaasta, Gilgamesta ja hänen matkoistaan ja seikkailuistaan.

Korkeakulttuureissa saivat alkunsa myös tieteet. Ensimmäisiä tieteenaloja olivat matematiikka ja tähtitiede. Matematiikkaa alettiin harjoittaa, kun täytyi laskea viljasäkkien määriä ja veroja. Sumerit olivat jo varsin taitavia matemaatikkoja. He osasivat yhteen- ja vähennyslaskua, kertolaskua, geometriaa sekä neliöjuuri- että potenssilaskua. Tähtitiede ja myös ajanlasku saivat alkunsa, kun kuun ja tähtien liikkeitä opittiin tulkitsemaan. Säännöllisistä tähtien liikkeistä osattiin päätellä maanviljelyksen tärkeät ajankohdat, kuten viljan kylväminen ja sadonkorjuu. Vuosi alettiin jakaa 12 kuukauteen ja vuorokausi tunteihin.

Perustehtäviä


Mesopotamian ajan korkeakulttuurista säilynyttä nuolenpääkirjoitusta.