Elämää Egyptissä

Elämää Egyptissä

Muinaisessa Egyptissä jumalanpalvelusmenoista huolehtivat papit ja papittaret. He rukoilivat ja pesivät ja ruokkivat jumalia esittäviä patsaita. Egyptissä oli paljon käsityöläisiä, jotka valmistivat taidokkaita veistoksia, huonekaluja ja muita käsitöitä. Kirjurin ammatti oli hyvin arvostettu. Vain harvat lapset pääsivät kirjurikouluun, joka kesti viisi vuotta. Kirjurit kirjasivat ylös verojen määriä. Kirjureita toimi myös kirjastoissa ja korkeimmassa oikeudessa. He huolehtivat myös muista asioista kuten teiden ja laiturien kunnossapidosta.

Egyptiläiset kirjoittivat hieroglyfeillä, pyhillä merkeillä. Niitä kirjoitettiin ylhäältä alaspäin. Osa merkeistä on helposti tulkittavia. Esimerkiksi faaraon valtikka tarkoittaa hallitsemista. Egyptillä oli suuri armeija suojelemassa maata. Faaraon käskystä armeija myös valtasi uusia alueita Egyptin hallintaan. Armeijassa sotilas saattoi luoda uran, ja hyvä sotilas palkittiin urhoollisuusmitalein.

Suurin osa egyptiläisistä oli talonpoikia, jotka viljelivät maata. Kaupungeissa tehtiin työtä esimerkiksi kutojina, leipureina ja suutareina. Tulva-aikoina talonpojat osallistuivat pyramidien rakentamiseen. Tavalliset egyptiläiset elivät savesta rakennetuissa taloissa ja tekivät työtä ahkerasti. Huonekaluja taloissa oli vähän, ja elämä oli muutenkin vaatimatonta. Egyptiläisten tavallisimpia ruokia olivat leipä, sipuli, kurkku ja kala. Perheissä oli yleensä useita lapsia, joiden hoitaminen oli naisten tehtävä. Miehet ja naiset olivat kuitenkin suhteellisen tasa-arvoisia. Heillä oli esimerkiksi yhtäläiset oikeudet omaisuuteen. Myös avioero oli mahdollista. Sekä miehet että naiset käyttivät meikkiä. Vaatteet olivat usein vaaleita, sillä vain rikkailla oli varaa värjättyihin vaatteisiin. Vaatteet valmistettiin pellavasta. Egyptiläiset pitivät juhlista. Niissä soitettiin musiikkia ja esitettiin tanssia. Egyptiläiset kehittivät myös erilaisia pelejä omaksi huvikseen.

Egyptiläiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään ja valmistautuivat siihen vuosia etukäteen. He rakensivat oman hautansa. Vainajan mukaan hautaan laitettiin tavaroita, esimerkiksi ruokaa ja astioita. Ruumiit oli tapana palsamoida eli käsitellä siten, että ne säilyivät. Muumioita tehtiin myös eläimistä, esimerkiksi kissoista. Palsamoinnissa sisäelimet poistettiin ja ruumis käsiteltiin suolaliuoksella ja kuivattiin. Ruumis kiedottiin pellavaliinoihin ja laitettiin arkkuun.

Kuoleman jälkeen ihminen joutui Osiris-jumalan tuomittavaksi. Viimeiselle matkalle vainaja sai mukaansa niin sanotun kuoleman kirjan, jossa oli ohjeita kuolemanjälkeisiin ongelmiin. Kuoleman kirjassa oli muun muassa ohjeita pahojen henkien torjumiseen.

Perustehtävät


Muinainen egyptiläinen kivipatsas.