Joustava alkuopetus

Joustava alkuopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden arvioidaan tarvitsevan tavallista alkuopetusta enemmän aikaa ja tukea alkuopetuksen oppimäärän omaksumiseen. Joustavassa alkuopetuksessa oppilaalla on aikaa kypsyä ja omaksua opittavia asioita yksilöllisen kehitysrytminsä mukaisesti. Opetuksen avulla voidaan tasoittaa kehitysviiveitä ja mahdollistaa tasavertaiset lähtökohdat yleisopetuksen kolmatta luokkaa varten.

Lapsi voi käyttää kahden ensimmäisen vuoden koulunkäyntiin aikaa kolme vuotta ilman, että hän joutuu kertaamaan eli aloittamaan alusta mitään vuosiluokkaa. Ensimmäisen vuosiluokan tavoitteita jatketaan toisen vuoden alkaessa.
Koulupäiviin sisältyy tavanomaista enemmän toiminnallisuutta, leikkiä ja kouluvalmiuksia vahvistavaa tekemistä. Mikäli lisävuoden käyttäminen osoittautuu tarpeettomaksi, lapsi voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle.

Mahdollisuuksien mukaan ennen joustavaan alkuopetukseen siirtymistä oppilaasta tehdään pedagoginen arvio. Joustavassa alkuopetuksessa oppilaalle laaditaan koulussa oppimissuunnitelma. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, hänelle tehdään oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Joustavan alkuopetuksen tavoitteena on saavuttaa riittävät taidot, jotta oppilas voi jatkaa lähikoulunsa tavallisessa opetusryhmässä kolmannella luokalla.

Joustavan alkuopetuksen pedagogisia erityispiirteitä ovat mm. toiminnallisuus, yksilöllisyys, kiireettömyys sekä konkreettinen ja monikanavainen lähestymistapa. Luokan toiminta on strukturoitua; selkeää ja päivittäisiä rutiineja toistavaa. Näin luodaan oppimisympäristö, jossa oppilas pystyy ennakoimaan päivän tapahtumat. Tämä tuo turvallisuuden tunnetta, rauhoittaa oppilasta ja auttaa omaksumaan opittavia asioita. Koko joustavan alkuopetuksen ajan kiinnitetään erityistä huomiota sosiaalisten taitojen ja työskentely- sekä oppimisstrategioiden oppimiseen. Eri oppiaineissa tehdään säännöllistä yhteistyötä muiden luokkien kanssa sekä osallistutaan kaikkiin koulun yhteisiin tapahtumiin.

JOUSTAVAN ALKUOPETUKSEN ETENEMINEN

Ensimmäisenä vuonna painottuvat kielellisen tietoisuuden ja muiden kouluvalmiuksien kehittäminen. Opetus on eheytettyä opetusta. Perusasioiden hyvää oppimista painotetaan asioita riittävästi kertaamalla. Oppilaiden yksilölliset oppimistavat huomioidaan opetuksessa. Oppiaineissa voidaan edetä joustavasti yksilöllisessä aikataulussa. Englannin kielen alkeisiin tutustutaan kolmannen vuoden aikana. Alkuopetuksen oppimäärä on suoritettu viimeistään joustavan alkuopetuksen kolmannen vuoden päättyessä. Tämän jälkeen oppilas jatkaa koulunkäyntiä yleisen, tehostetun tai erityisen tuen oppilaana.

OPPIMISSUUNNITELMA

Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella ja tarkistetaan kevätlukukaudella. Sen jälkeen oppimissuunnitelma päivitetään tarvittaessa, vähintään lukuvuosittain. Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

ARVIOINTI

Oppilasta arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Oppiminen etenee yksilöllisesti. Todistus annetaan lukukausittain. Lukuvuositodistuksessa on mainittava muun arvioinnin lisäksi joko "jää ensimmäiselle tai toiselle luokalle" (eli oppilas jatkaa joustavassa alkuopetuksessa) tai ”oppilas siirtyy ensimmäiselle, toiselle tai kolmannelle vuosiluokalle”.

Joustavaa alkuopetusta annetaan Kappelimäen koulussa.

Lisätietoja joustavasta alkuopetuksesta: rehtori

YHTEYSTIEDOT

Sirke Jaakkola p. 040 192 0648

sirke.jaakkola@laitila.fi




KOULUKURAATTORIN PALVELUT

Koulukuraattori on peruskoulun sosiaalityöntekijä. Työn tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä muussa hänen ikäänsä liittyvässä kokonaiskehityksessä. Koulukuraattori toimii yhteistyössä vanhempien, koulun henkilökunnan sekä tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Koulukuraattori toimii osana koulun oppilashuoltoryhmää.

Koulukuraattorille ohjaudutaan mm. yksinäisyyden, kiusaamisen, koulupelon, pinnauksen sekä ihmissuhdeongelmien vuoksi. Oppilaalla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti asioistaan ulkopuolisen aikuisen kanssa.


Koulupsykologin ja koulukuraattorin työskentelyalueet ovat osittain päällekkäisiä ja vanhemmat voivat ottaa kumpaan tahansa yhteyttä. Karkeasti eroteltuna koulupsykologille ohjautuvat oppilaat, joilla epäillään oppimisen tai tunne-elämän häiriöitä. Koulukuraattorille taas ohjautuvat usein oppilaat, joilla on sosiaalisia/tunne-elämän pulmia tai perheen tilanteessa tarvitaan sosiaalityön ammattiosaamista. Erityistyöntekijät arvioivat yhteistyössä kenen osaamisalueeseen pulmat pääosin liittyvät.

TIEDOTE KOULUKULJETUKSIIN LIITTYEN LV. 2021-2022

Jos oppilas ei tarvitse kuljetusta aamulla tai iltapäivällä, on siitä ilmoitettava liikennöitsijälle ensisijaisesti sähköpostilla. Kiireellisessä tapauksessa (esim. sairastuminen) puhelimitse.

Laitilan taksi Oy

Jyrki Heinonen 040 746 6069

laitilantaksi@lailanet.fi

Tilausajot M. Raittinen Ky 

Matti Raittinen 0400 795 546

tilausajot.raittinen@gmail.com

Linja-autoliikenne J. Salminen 

Jyrki Salminen 0400 743 527

info@jsalminen.fi

 

Koulukuljetusopas on opas esi- ja perusopetuksen oppilaiden kuljetuksiin. Se on luettavissa Laitilan kaupungin kotisivuilta.

 

KOULUN KEHITTÄMISTOIMINTA KELPO:

KE = KEHITTÄMINEN
L = LAATU
PO = PERUSOPETUS

Koulun kehittämistyö elää ja hengittää. Tarkoituksena on sekä säilyttää koulussa perinteistä, hyväksi havaittua että samalla uudistaa koulua.

Koulutyön kehittämisen tavoitteita:

- Järjestetään koulun tukimuodot niin, että oppilas saa tukea silloin, niin paljon ja siten, kuin sitä kulloinkin kaipaa.
- Hyödynnetään moniammatillisuus.

Vanhempien kasvatuskumppanuus on koululle ensisijaisen tärkeä. Koulussa tai koulun kanssa luokanopettajien kanssa yhteistyössä toimii myös merkittävä määrä henkilöitä, joilla on taustanaan erilainen ammatillinen koulutus ja työkokemus, esim. erityisopettajia, erityisluokanopettajia, koulunkäynnin ohjaajia, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori, koulu- ja perheneuvolapsykologi, mielenterveyshoitajia, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutteja, sosiaalitoimi, seurakunta ja liikuntatoimi. Onpa joka koululle nimetty oma koulupoliisinsakin.

Oppilaan tukemisen tapoja:
Kodin ja koulun yhteistyö
Jaettu opettajuus
Samanaikaisopettajuus
Tukiopetus
Opetuksen eriyttäminen
Joustavat ryhmittelyt
Koulunkäynninohjaajat
Oppilashuolto
Yksilöllinen oppimissuunnitelma
Teemapäivät ja toimintapajat
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Kerhotoiminta
Apuvälineet

Tällä hetkellä Kappelimäen koululla ei ole nimettyä koulupoliisia.

Yhteyshenkilönä toimii Terhi Melos
Varsinais-Suomen poliisilaitos Uudenkaupungin poliisiasema
terhi.melos[a]poliisi.fi

YHTEYSTIEDOT


Koulupsykologi on tavattavissa ajanvarauksella.

KOULUPSYKOLOGI

Koulupsykologi toimii yhteistyössä oppilaiden, kodin, opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa. Työn tavoitteena on edistää oppilaiden suotuisaa oppimista ja sosioemotionaalista kehitystä. Koulupsykologi kuuluu koulun oppilashuoltoryhmään. Muu oppilashuollon työntekijä, esim. opettaja, terveydenhoitaja tai kuraattori, voi ohjata oppilasta koulupsykologille. Huoltajat voivat myös ottaa koulupsykologiin suoraan yhteyttä puhelimitse tai Wilman kautta.

Koulupsykologin kanssa oppilas voi keskustella luottamuksellisesti ongelmista, jotka liittyvät esim. kasvamiseen, perhetilanteeseen, mielialaan, oppimiseen, tai keskittymiseen. Lisäksi koulupsykologi tekee tutkimuksia oppimis- tai keskittymisvaikeuksien selvittämiseksi. Tutkimusten pohjalta koulupsykologi arvioi erityisopetuksen tai muiden tukitoimenpiteiden tarpeellisuutta, ja opastaa sekä oppilasta että opettajaa opiskelun suunnittelussa. Koulupsykologi voi myös kartoittaa alustavasti mahdollisia mielenterveysongelmia. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaita ja perheitä koulun ulkopuolisten palveluiden piiriin.

Koulupsykologitoiminnan ajatuksena on edistää oppilaiden hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia lasten ja nuorten arkiympäristössä. Lisäksi toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien syntyä ja pahenemista. Koulupsykologi neuvoo ja konsultoi kouluyhteisön jäseniä, kotia ja muita yhteistyötahoja. Lisäksi koulupsykologi toimii erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.

 

Sari Hyytiä
p. 050-3102993

Terveydenhoitajan soitto- ja vastaanottoajat
Terveydenhoitaja vastaa vanhempien puheluihin päivittäin klo 8.00 - 8.30 ja 14.30 -15.00. Oppilaiden vastaanottoaika on klo 10.30 - 11.30. Vastaanotto sijaitsee Kappelimäen koulussa ent. Myllymäen koulurakennuksen vanhan opettajanhuoneen tiloissa.

Terveystarkastukset

1 lk kutsutaan kesällä yhdessä äidin ja/tai isän kanssa pituus, paino, näkö, ryhti, kuulo, verenpaine LAAJA tarkastus
2 lk pituus, paino, näkö
3 lk pituus, paino, näkö, ryhti
4 lk pituus, paino, näkö, kuulo
5 lk pituus, paino, näkö, verenpaine, ryhti terveydenhoitaja ja lääkäri LAAJA tarkastus
6 lk pituus, paino, näkö, verenpaine, ryhti

LAAJA terveystarkastus

Laaja terveydenhoitajan ja lääkärin suorittama tarkastus on 1. ja 5 .luokalla.

Asetus kouluterveydenhuollosta edellyttää vanhempien läsnäoloa em. terveystarkastuksissa. Terveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen oppilas tulee lääkärille. Terveydenhoitaja on yhteydessä huoltajiin puhelimitse, jolloin sovitaan aika. Kutsuminen ei tapahdu missään tietyssä järjestyksessä.

Ekaluokkalaiset tulevat lääkärille kevätlukukaudella ja viidesluokkalaiset syyslukukaudella. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu myös opettajan arviointi oppilaan selviytymisestä vain niiltä osin, kuin se on välttämätöntä oppilaan hoidon ja tuen järjestämisessä. Arvioinnin antamiseen on oltava huoltajien kirjallinen suostumus. Suostumuslomake jaetaan terveyskysely vanhemmille –lomakkeen yhteydessä.

Kappelimäen koulussa järjestetään läksykerhoja maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin 5. ja 6. tunnilla sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin 5. tunnilla.

Läksykerhoihin voivat osallistua kaikki koulun oppilaat.

Kerhoissa tehdään läksyjä omatoimisesti ja paikalla oleva koulunkäyntiohjaaja ohjaa niiden tekemistä sen mukaan kuin ehtii.

Läksyjä ei tarkisteta kerhossa.

Kun läksyt on tehty, kerhosta lähdetään kotiin. Läksykerhoon ei jäädä pelaamaan tietokoneilla tai viettämään aikaa sen jälkeen, kun tehtävät on tehty.