Martti Ahtisaaren koululla tapahtuu

Oppivaa yhteisöä rakentamassa

 Ensimmäisenä pilottivuotena pidimme lukupiiriä Onnistu yhdessä-kirjan pohjalta. Tutustuimme siis asiaan kokonaisuutena. Lukupiiriin osallistuivat koulun rehtori ja apulaisjohtaja, suunnitteluryhmän jäsenet, Onnistu yhdessä- pilotin yhdyshenkilö sekä koulun työhyvinvointipari.  

Mitä olemme sen jälkeen tehneet?

  1. Moniäänisyys - avaimen kokeilua

Moniäänisyyttä olemme pohtineet seuraavien kysymysten pohjalta:

Mitkä ovat yhteisömme moniäänisyyden parhaat kanavat, tilat ja ajat?
Mitä kanavia, tiloja ja ajankohtia tulisi vahvistaa ja miten?
Minkä kanavien, tilojen ja aikojen avulla voitaisiin taata tähän mennessä liian hiljaisina kuuluneiden mutta tärkeiden äänien osallistuminen yhteiseen prosessiin?

Koulu rakennuksena ulottuu kolmeen siipeen, joissa luokkahuoneet pääosin sijaitsevat. Kunkin siiven aikuiset muodostavat siipitiimin, jota johtaa siipitiimin vetäjä. Nämä kolme siipitiimin vetäjää sekä rehtori ja apulaisjohtaja muodostavat suunnitteluryhmän. Koulussamme on siis selkeä johtamisen rakenne. Edellä mainittujen lisäksi koulussa toimii strategian mukaisia kehittämistiimejä sekä työparitiimit kaikille opettajille.

Tänä syksynä olemme selkeyttäneet kokouskäytänteitä. Tavoitteena on ollut ajan löytyminen yhteiselle keskustelulle, jotta yhteinen ymmärrys voisi muodostua. Opettelemme käyttämään pedanetin viestintäkanavaa tiedotusasioille, jotta yhteistä aikaa jäisi pedagogiseen keskusteluun. Suunnitteluryhmän, siipitiimien ja yhteiset isot ”Pannu porisee”- kokoukset noudattavat selkeää rakennetta sekä viikoittaisen rytmin puolesta että jokaisen kokouksen sisäisen rakenteen puolesta. Kuukauden ensimmäisen viikon kokousaika on varattu isolle ”Pannu porisee”-kokoukselle, muut ajat siipitiimeille. ”Pannu porisee”-kokouksissa valtaosa ajasta varataan yhteistoiminnalliseen pedagogiseen keskusteluun/työskentelyyn strategiaan valituista kehittämisen alueista. Näissä on koko henkilökunta osallisena. Moniäänisyyden toteutumiseksi siipitiimien rakennetta ja toimintaa kehitetään. Suunnitteluryhmässä valmistellaan siipitiimien kokoukset ja niiden pöytäkirjat ovat koko henkilökunnan luettavissa. Siipitiimit ovat henkilökunnalle kuin kotiryhmiä, joissa yhteinen keskustelu sujuu luontevammin ja avoimemmin kuin isossa porukassa. Opettelemme kuulemaan, mitä asiaa sanotaan, vähemmän sitä, kuka sen sanoo.


  1. Vuorovaikutus - avaimen käyttöä

 

Olemme laatineet koulullemme vuorovaikutussopimukset. Alla olevaan käyntikorttiin on kirjattu kolme käyttäytymisodotusta (punaisella). Avasimme käyttäytymisodotukset kolmeksi selkeiksi toimintaohjeiksi (mustalla). Näiden laatimiseen on osallistunut oppilaat, huoltajat ja koko koulun henkilöstö.

Käyntikortti.jpg

 

Keväällä 2017 avasimme vuorovaikutussopimuksiamme vielä auki arjen teoiksi aikuisten kesken. Syksyllä olemme jatkaneet aikuisten kesken sopimuksiemme siirtämistä kohti käytännön tekoja. Henkilökunnan tilassa olevaan Huomaa hyvä-purkkiin voi laittaa helmen, kun on huomannut sopimuksiemme mukaista käyttäytymistä. Purkin täytyttyä juhlimme.

Tavoitteenamme on, että tämän vuoden aikana opettelemme käyttämään ratkaisukeskeisiä menetelmiä, kun opetamme vuorovaikutussopimuksiamme oppilaille. Tärkeintä on oman esimerkin voima, siksi harjoittelu on aloitettu aikuisista.

Onnistu yhdessä – työkalun vuorovaikutukseen liittyvistä kysymyksistä haluaisimme erityisesti etsiä vastauksia seuraavaan:

Miten voitaisiin helpottaa vanhan ja uuden tietämyksen välisen ristiriitojen sietämistä?

Tämän vuoden aikana henkilökunta on osallistunut vuorovaikutuskoulutukseen, jossa harjoittelimme rakentavaa vuorovaikutusta sekä statusilmaisua. Opettelemme käyttämään dialogia työvälineenä yhteisissä pedagogisissa keskusteluissa.

 

  1. Asiantuntijuus – avaimen etsimistä

Asiantuntijuusavaimen meille tärkeitä kysymyksiä ovat:

Mitä sellaista asiantuntijuutta meillä itsellämme jo on, mitä tarvitsemme juuri nyt?
Missä tätä asiantuntijuutta on?
Millaista asiantuntijuutta näyttäisimme tarvitsevan lähitulevaisuudessa?
Välittyykö tarvittava asiantuntijuus?
Millä tavoin asiantuntijuutta voitaisiin jakaa vielä paremmin?