Tukea vanhemmille

Vanhemmuuden voimavarat

Ilmainen kuvapankkikuva tunnisteilla hiekkaranta, ihmiset, kiintymys, lapsi
Sinulla vanhempana on ensisijainen ja suuri rooli lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Hyvinvointisi vaikuttaa positiivisesti myös lapsesi hyvinvointiin. Väsyneenä ja stressaantuneena lapsen normaali leikkisyys ja toiminta voi tuntua kuormittavalta ja lapsen ohjaaminen erityisen haastavalta. Toisaalta myös lapsen Nepsy-piirteet voivat kuormittaa sinua herkemmin, jos koet kasvatustehtäväsi vaikeana. Omia voimavaroja kannattaa tarkastella, koska se heijastuu myönteisesti koko perheesi hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Vanhempana itsestään huolehtiminen vahvistaa omia voimavaroja ja vähentää stressiä. Ajatusmallimme ja uskomuksemme vaikuttavat myös hyvinvointiin. Hyvinvointia heikentää kielteiset ajatukset lapsesta esim. "lapseni ei ikinä opi" tai "tästä ei tule mitään". Sen sijaan myönteiset ajatusmallit vahvistavat ilon ja onnellisuuden kokemuksia esim."lapseni tarvitsee tukea tässä" tai "pohditaanpa, miten saadaan tämä ratkaistua". Ajatusmallien kääntämistä myönteiseen suuntaan kannattaa kokeilla. Sen sijaan, että mietit, miten raskasta on tänä päivänä ollut, voit kokeilla keskittää ajatuksesi siihen, mitkä asiat ovat tänään tuottaneet iloa ja onnistumisia. Ajatusmallien ja toimintatapojen kääntäminen vaatii aina aikaa ja harjoittelua. Aika ajoin meillä jokaisella on hetkiä, jolloin elämä voi tuntua raskaalta ja uuvuttavalta. Jos tunnet päivittäin olevasi äärirajoilla, ulkopuolisen avun hakemista ei kannata epäröidä. Mitä varhemmin solmuja päästään aukaisemaan, sitä helpommin ne aukeavat. Jaksaminen on paljolti jakamista. Keskustelu samassa tilanteeessa olevan toisen vanhemman, ystävän tai tarvittaessa ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa voi tukea merkittävästi jaksamistasi. Keskustelutuen lisäksi vanhempien voimavaroja voivat lisätä erilaiset kuntoutukselliset tukitoimet, vertaistuki ja lapsen räätälöidyt hoitojärjestelyt, joiden ansiosta vanhemmallekin järjestyy omaa aikaa. Tukea ja keinoja saat lisää tämän sivuston oikean reunan linkkilistasta.

Huomaa hyvä lapsessa

Lapsen saama kiitos ja huomio kannustaa lasta moitetta tehokkaammin muuttamaan käyttäytymistään toivottuun suuntaan. Jokainen lapsi haluaisi käyttäytyä tavalla, joka tuottaa vanhemmille iloa. Vanhemman antama palaute on kuin peili, josta lapsi näkee millainen hän on. Kun annat positiivista palautetta lapsellesi hänen toimiessaan toivotulla tavalla, lapsesi itsetunto ja usko omasta onnistumisesta ja selviytymisestä vahvistuu. Seuraavassa vinkkejä, miten voit lisätä myönteisen huomion antamista lapsellesi.

Hyväksymisen osoittaminen ilmeillä ja eleillä
  • Halaa lastasi
  • Silitä hellästi hiuksia
  • Kiedo kätesi lapsen ympärille
  • Taputa olkapäätä tai päätä
  • Anna suukko
  • Näytä peukkua tai tee "ylävitonen"
  • Iske silmääsi
  • Hymyile lapsellesi
Hyväksymisen osoittaminen sanoilla
  • "Pidin siitä, kun sinä..."
  • "Oli mukavaa, kun sinä...(lapsi teki/sanoi/käyttäytyi)"
  • "Mainiota!","Hienoa!"
  • "Sinä todella näytät olevan jo tarpeeksi iso tyttö/poika..."
  • "Ajatella, teit tuon aivain itse"
  • "Miten kauniisti tehty!"
  • "Koska käyttäydyit niin hienosti, voisimme yhdessä..."
  • "Odotahan, kun kerron tästä äidille/isälle, kuinka hienosti sinä..."
  • "Minusta on hauskaa aina kun me..."

Lapsi voi kokea aluksi hämmentävänä sanallisen positiivisen huomion, jolloin kannattaa se tehdä ilmeillä ja eleillä ja pikku hiljaa antaa huomiota myös sanallisesti. Osoita kuitenkin hyväksyntäsi /palautteesi mahdollisimman pian, mikä konkretisoi lasta muuttamaan käyttäytymistä toivottuun suuntaan. Harjoitellessasi huomaamaan hyvä lapsessasi, kannattaa kielteinen käyttäytyminen huomioida vain silloin, kun se on välttämätöntä. (S. Tasola ja K, Lajunen. Käsikirja: Vanhempana vahvemmaksi)

Ruokailuun liittyvät haasteet

Usein Nepsy -lapsilla on syömisessä haasteita, jotka tulevat ilmi esimerkiksi valikoivana syömisenä, ahmimisena ja maistelun vaikeutena. Ruoan ulkonäkö, ruoan koostumus, väri, lämpötila ja mausteet tuovat haasteita Nepsy -lapsen ruokailuun. Haasteet ruokalussa herättävät huolta usein lapsen lähiaikuisissa ja varhaiskasvatuksen ruokailun ryhmätilanteessa.

Syömisen säätelyyn vaikuttavat useat eri tekijät: energia ja ravintoaineiden saatavuus elimistössä, ympäristön ärsykkeet sekä ajatukset ja tunteet. Syömisen säätelyyn liittyvä keskeinen aivojen alue on hypotalamus. Se vastaanottaa koko ajan kehosta tulevia viestejä ja ohjaa niiden perusteella syömistä (mm. nälkä, jano, lämpötila, uni ja valverytmi). Hypotalamus saa tietoa haju- ja makuaistien välityksellä sekä on yhteydessä aivojen palkitsemis- ja tunnejärjestelmään. Biologista säätelyjärjestelmään vaikuttaa myös erilaiset ympäristötekijät, jotka vaikuttavat syömiseen ja ruokavalintoihin. (Sainio T., Pajulahti R. ja Sajaniemi N. 2020, Näin tuet lapsen itsesäätelyä. Hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa)

Syömään oppiminen on taidon oppimista siinä missä muidenkin taitojen kuten puhumisen tai pyörällä ajamisen opettelu. Syömisen taidon oppiminen vie aikaa ja etenee prosessina osana muuta iänmukaista kehitystä, mutta toisaalta myös yksilölliseen tahtiin eri lapsilla. 

Leikki-ikäiselle lapselle tunnusomaista on ennakkoluulo uusia makuja ja ruokia kohtaan, mutta se on yleensä ohimenevää. Ruokaennakkoluulo on tyypillisesti voimakkaimmillaan lapsen ollessa 2-3- vuotias. Ruokaennakkoluulon voimakkuuteen vaikuttavat myös lapsen temperamentti, perimä, sikiöaikana ja äidinmaidon kautta välittyvät tekijät sekä opitut asiat. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi ruoan aiheuttamat fysiologiset vaikutukset kehossa, maistamisen useus, mallioppiminen sekä ruoan tuttuus ja tunnistettavuus. Myös lapsen mahdolliset sairaudet ja aistiyliherkkyydet voivat vaikuttaa syömään oppimiseen. On myös hyvä muistaa, että lapsen itsenäistymiskehitys, perheen vuorovaikutuksen pulmat ja vanhempien vaikeus asettaa rajoja lapselle, voivat vaikuttaa lapsen syömiseen.

Lapsen syömään oppimista voidaan parhaiten edistää mahdollistamalla lapselle ruokaan tutustumista kaikkien aistien avulla ja omaa osallisuutta ruokailuun ja ruokaan liittyvissä tilanteissa ja leikeissä. Tämä on yhdenmukaista aistilähtöisen ruokakasvatuksen periaatteiden kanssa. On myös ensiarvoisen tärkeää, että aikuiset ja muut lapset syövät samaa ruokaa lapsen kanssa. Tuolloin ruoka näyttäytyy lapselle turvallisena ja haluttavana. Lasta on hyvä rohkaista ja kannustaa tutustumaan ruokaan ja maistamaan omassa tahdissa ilman pakkoa tai vaatimusta maistaa tai syödä lautasta tyhjäksi

Mitä ennakkoluuloisemmasta lapsesta on kysymys, sitä enemmän hän tarvitsee ensin tutustumista neljällä muulla aistilla (näkö, kuulo, haju, tunto) ennen kuin hän on valmis maistamaan ruokaa. Kun lapsi on valmis maistamaan, hän tarvitsee yleensä vähintään 10-20 maistamiskertaa ennen kuin hän alkaa pitää uudesta mausta tai ruoasta. Tämän vuoksi on hyvä, että vieraammatkin ruokalajit toistuvat ruokalistalla, vaikka lapsi ei vielä maista tai vain hiukan maistaa ruokaa. Tällöin mahdollistuu myös tutustuminen muilla aisteilla kuin maistamalla. Ruokailutilanteiden kiireettömyys, viihtyisyys ja niistä parhaimmillaan kumpuava ruokailo edistävät myös syömään oppimista. 

Ennakkoluuloiselle lapselle on tärkeää, että ruoka on tunnistettavissa ja siinä on jotakin tuttua. Ruoan eri ainesosat tai aterian eri osat voidaan laittaa eri kohtiin lautaselle. Osa lapsista ei halua, että eri aterianosat edes koskettavat toisiaan. Tuolloin voidaan tarjota esimerkiksi sekoitettujen salaattien sijaan raitasalaatteja tai tarjota salaatin eri osat omissa kipoissaan, jolloin lapsi saa valita, mitä ja minkä verran ottaa. ”Sekoitetuista ruoista” kuten keitoista tai laatikoista voidaan pyrkiä erottelemaan eri aterianosia lautaselle tai vähintäänkin kertoa lapselle ja osoittaa, mistä eri raaka-aineista ruoka on tehty. Uuden ruoan tai ruoka-aineen maistamista voidaan edistää myös tarjoamalla samalla aterialla jotakin lapselle tuttua ja mieleistä ruokaa tai ruoka-ainetta. Tällainen voi olla esimerkiksi tutun marjasoseen tarjoaminen uuden liharuoan kanssa. (Kasvanet/ Kuopion kaupungin varhaiskasvatus 2021)

Hyviä käytännön keinoja löytyy viereiseltä vinkkilistalla olevasta Neuvokasperhe.fi -sivustolta.

RUOKAILUUN LIITTYVÄÄ LASTENKIRJALLISUUTTA

Klikkaamalla kansikuvaa saat kuvan suuremmaksi.







Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä