Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus ja esiopetus
Tervetuloa sivustolle, joka on laadittu varhaiskasvattajien työn tueksi matkalla kohti vastuuntuntoista kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoista varhaiskasvatusta!
Tämä sivusto on laadittu Positiivinen diskriminaatio, PoDi -hankkeessa, jota toteutetaan Opetushallituksen myöntämän valtionavun turvin vuosina 2019 - 2020. Sivustolta löydät tietoa, hyödyllisiä linkkejä, materiaaleja ja käytännön vinkkejä, joista voi olla apua työskennellessäsi lasten parissa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Halutessasi voit lähettää tallennettavaksi vinkkejä, jotka haluaisit jakaa myös toisten varhaiskasvattajien iloksi. Tekstiosioissa on otteita S2-opettajana työskentelevän Heidi Malisen vuonna 2019 ilmestyneestä kirjasta Anna lapselle ääni. Kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessa. PS-kustannus.
Sivuston laatiminen on vielä vaiheessa, mutta rakentuu pikku hiljaa. Toivon, että lähetät palautetta, jos huomaat, että joku linkki ei aukea.
Arvostava suhtautuminen lapsen kielelliseen ja kulttuuriseen taustaan
Kieli- ja kulttuuritietoinen toimintatapa on sekä varhaiskasvatussuunnitelmassa että esiopetussuunnitelman perusteissa läpileikkaava periaate. Toimintatapaa edellytetään kaikilta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijöiltä kaikissa arjen tilanteissa. Kieli- ja kulttuuritietoisuus ymmärretään usein kaksi tai monikielisiä lapsia ja heidän perheitään koskevana asiana, mutta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luvun 4.6 ensimmäinen virke osoittaa kieli- ja kulttuuritietoisten toimintatapojen koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta.
Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisella kasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan arvostavaa suhtautumista jokaisen lapsen ja perheen kielelliseen, kulttuuriseen ja katsomukselliseen taustaan sekä valmiutta mukauttaa toimintaa siten, että jokaisella on mahdollisuus rakentaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiään omista lähtökohdistaan. Kieli- ja kulttuuritietoinen kasvatus ja opetus ovat tietoista kielellisen ja kulttuurisen pääoman siirtämistä lapsille integroituna kaikkiin oppimistilanteisiin ja arjen kohtaamisiin, niin, että jokaisen kasvattajan rooli on toimia kielen, kulttuurin ja katsomusten opettajana.
Kieli- ja kulttuuritietoinen toiminta edellyttää meiltä lapsen kielellisen ja kulttuurisen taustan tunnistamista, tunnustamista ja arvostamista. Ei ole haitaksi, jos hankkii yleistietoa ryhmän lasten lähtömaiden tapakulttuurista, mutta tärkeämpää on muistaa, että kukin perhe on oman kulttuurinsa asiantuntija. Keskustelemalla lapsen huoltajien kanssa on mahdollista oppia näkemään jokaisen lapsen ja perheen yksilöllinen kulttuurinen ja kielellinen identiteetti.
Kielitaito antaa lapselle äänen ja mahdollisuuden kertoa oman elämänsä tarinaa. Opettamalla lapselle kielen kasvattaja samalla antaa lapselle vallan ohjata omaa elämäänsä. Kielitaito on jokaiselle välttämätön väline, jonka avulla pystymme ottamaan oman tilamme yhteiskunnassa ja saamme yhteyden toisiin ihmisiin. Kielitaito on lapselle avain oppimiseen, osallisuuteen, leikkeihin ja kaverisuhteiden solmimiseen.
(Heidi Malinen)
Kuopion varhaiskasvatussuunnitelman, 2019 mukaan varhaiskasvatuksessa vahvistetaan kielellistä, kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta osana lasten ja lapsiryhmän päivittäistä toimintaa. Kulttuurien ja katsomusten moninaisuus tehdään näkyväksi huomioimalla päivähoitoyksikön omaleimaisuus. Kieli on luontevasti läsnä varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö käyttää monipuolista ja rikasta kieltä ja sanoittaa lapsille asioita, tilanteita ja tunteita huomioiden lapsen ikä- ja kehitystason. Lasta houkutellaan vuorovaikutukseen erilaisia pedagogisia työtapoja hyödyntäen esim. käyttämällä kuvia, piirtämistä, laulamista ja loruttelua.
Sivuston laatiminen on vielä vaiheessa, mutta rakentuu pikku hiljaa. Toivon, että lähetät palautetta, jos huomaat, että joku linkki ei aukea.
Arvostava suhtautuminen lapsen kielelliseen ja kulttuuriseen taustaan
Kieli- ja kulttuuritietoinen toimintatapa on sekä varhaiskasvatussuunnitelmassa että esiopetussuunnitelman perusteissa läpileikkaava periaate. Toimintatapaa edellytetään kaikilta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijöiltä kaikissa arjen tilanteissa. Kieli- ja kulttuuritietoisuus ymmärretään usein kaksi tai monikielisiä lapsia ja heidän perheitään koskevana asiana, mutta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luvun 4.6 ensimmäinen virke osoittaa kieli- ja kulttuuritietoisten toimintatapojen koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta.
Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisella kasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan arvostavaa suhtautumista jokaisen lapsen ja perheen kielelliseen, kulttuuriseen ja katsomukselliseen taustaan sekä valmiutta mukauttaa toimintaa siten, että jokaisella on mahdollisuus rakentaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiään omista lähtökohdistaan. Kieli- ja kulttuuritietoinen kasvatus ja opetus ovat tietoista kielellisen ja kulttuurisen pääoman siirtämistä lapsille integroituna kaikkiin oppimistilanteisiin ja arjen kohtaamisiin, niin, että jokaisen kasvattajan rooli on toimia kielen, kulttuurin ja katsomusten opettajana.
Kieli- ja kulttuuritietoinen toiminta edellyttää meiltä lapsen kielellisen ja kulttuurisen taustan tunnistamista, tunnustamista ja arvostamista. Ei ole haitaksi, jos hankkii yleistietoa ryhmän lasten lähtömaiden tapakulttuurista, mutta tärkeämpää on muistaa, että kukin perhe on oman kulttuurinsa asiantuntija. Keskustelemalla lapsen huoltajien kanssa on mahdollista oppia näkemään jokaisen lapsen ja perheen yksilöllinen kulttuurinen ja kielellinen identiteetti.
Kielitaito antaa lapselle äänen ja mahdollisuuden kertoa oman elämänsä tarinaa. Opettamalla lapselle kielen kasvattaja samalla antaa lapselle vallan ohjata omaa elämäänsä. Kielitaito on jokaiselle välttämätön väline, jonka avulla pystymme ottamaan oman tilamme yhteiskunnassa ja saamme yhteyden toisiin ihmisiin. Kielitaito on lapselle avain oppimiseen, osallisuuteen, leikkeihin ja kaverisuhteiden solmimiseen.
(Heidi Malinen)
Kuopion varhaiskasvatussuunnitelman, 2019 mukaan varhaiskasvatuksessa vahvistetaan kielellistä, kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta osana lasten ja lapsiryhmän päivittäistä toimintaa. Kulttuurien ja katsomusten moninaisuus tehdään näkyväksi huomioimalla päivähoitoyksikön omaleimaisuus. Kieli on luontevasti läsnä varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö käyttää monipuolista ja rikasta kieltä ja sanoittaa lapsille asioita, tilanteita ja tunteita huomioiden lapsen ikä- ja kehitystason. Lasta houkutellaan vuorovaikutukseen erilaisia pedagogisia työtapoja hyödyntäen esim. käyttämällä kuvia, piirtämistä, laulamista ja loruttelua.