Monipuolisen, oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen oppilasarvioinnin kehittäminen

Oppilasarvioinnin periaatteiden ja arvosanojen kriteereiden uudistamiseen sekä numeroarvioinnin aikaistumiseen on valmistauduttu edellisenä lukuvuotena. Työtä jatketaan kuluvana lukuvuonna palaamalla yhteisiin tuotoksiin, jotta koululla on yhteinen ja mahdollisimman yhtenäinen näkemys oppilaan arvioinnista. Myös yhteisen näkemyksen kirkastaminen oppilaan arvioinnin perustana olevien tuotosten dokumentoinnista ja säilyttämisestä on tärkeää oppilaan ja opettajan oikeusturvan kannalta. Yhteinen keskustelu oppilaan arvioinnista ja arvioinnin menetelmistä ja välineistä sekä kokemusten jakamisen kulttuurin kehittäminen myös koko koulun laadukkaan toiminnan pohjana.

Pandemiasta johtuvien oppimisen haasteiden tukeminen

Korona-pandemiasta johtuvien oppimisen haasteiden kartoitus on tehty jo edellisenä keväänä ansiokkaasti erityisopettajien toimesta ja korjaavia toimenpiteitä tehdään ja oppilaiden oppimisen edistymistä seurataan edelleen mm. yhteisöllisen oppilashuollon vuosirytmin mukaisesti. Syyslukukaudella on käytettävissä edellisen lukuvuoden Korona-avustusta tukiopetuksen antamiseen.

CAF-arvioinnin kohteena Asiakkuudet ja kumppanuudet

Lukuvuosittain toistuvat vanhempainillat pidetään 1.- ja 7.-luokkien oppilaille pian lukuvuoden alussa, 7.-luokkien valinnasiaineinfot ja päättöluokkien yhteisvalintaan liittyvät vanhempainillat vuoden vaihteen tienoilla, kuudesluokkalaisten yläkouluillat keväällä ja muiden luokkatasojen vanhempainillat esimerkiksi teemojen mukaisina ajankohtina. Muita huoltajien kanssa tehtäviä lukuvuosittain toistuvia yhteistyömuotoja ovat yhteisölliset oppilashuoltoryhmät, oppimiskeskustelut ja perinteiset musiikki-illat syksyisin ja keväisin. Huoltajien ja muun ympäröivän yhteisön kanssa tehtävää yhteistyötä ja tiedon jakamista pyritään elävöittämään myös lukuvuoden alusta aloittaneen some- ja koulun markkinointivastaavan toimesta.

 Vanhempainiltojen lukumäärää ja toteuttamistapaa on lukuvuoden alussa tarkasteltava.  Erityisesti poikkeuskevään kokemus etävanhempainillasta on rohkaiseva. Osallistumisaktiivisuus etänä toteutettavaan vanhempainiltaa on suurempi kuin aiemmin, vanhemmat ovat olleet hienosti kuulolla vaikka useimmat eivät halua osallistua keskusteluun ja kevään jälkeen on tullut esille, kuinka paljon avoin keskustelu on lisännyt luottamusta koulun ja kodin välille.

Vanhempainilta on tarpeellista järjestää jokaisella vuosiluokalla lukuvuosittain ja ajoitus harkitaan kullekin vuosiluokalle oppilaiden ja huoltajien tarpeista lähtien.

Koulun oppilaskunta, käytännön toiminnassa 1-6- ja 7-9-luokilla toimivat aktiivisesti omilla luokkatasoillaan ja yhdessä muutaman kerran lukuvuodessa. Kuluvana lukuvuotena alaluokkien oppilaskunta on jo toiminut aktiivisesti Liikennekasvatus-MOKin suunnittelussa ja toteutuksessa. Yläluokkien oppilaskunta on puolestaan hankkinut yhteistyökumppanit merkittävästi rahoittamaan ja Seikkailukeskuksen Oppilaiden hyvinvointi, viihtyminen ja pelillisyys-MOKkiin sisältyvää värikuulasotaa rahoittamaan ja asiantuntijana toteuttamaan.

Oppilaskuntien lukuvuoden työskentely tarkentuu lukuvuoden suunnitelmassa.

Oppilaita kuullaan systemaattisesti MOK-kokonaisuuksien suunnittelussa ja arvioinnissa ja lukuvuoden alusta on otettu käyttöön oppilaiden kuulemiseksi Hyvinvointikysely, joka toteutetaan luokittain ennen ko. luokkatason käsittelyä yhteisöllisessä oppilahuoltoryhmässä.

Koulun tukioppilaat toimivat lukuvuoden aikana suunnitelmansa mukaisesti ja ovat jo laajentaneet yhteistyökumppaneiden verkostoa. Jo syksyn aikan tukioppilaat ovat hankkineet paikallisen K-kaupan, Osuuspankin ja MLL:n rahoittamaan tukioppilashuppareiden hankintaa.

Koulukohtaisena kehittämisen kohteena Maaninkajärven koulun oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukeminen

Luokanopettajien työssä oppilaanohjaus on läsnä jokaisella oppitunnilla. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä turvallisuustaitojen hallitseminen nähdään tärkeänä. Siitä syystä myös alaluokille pidetään näistä aiheista oppitunteja suunnitellusti esim. kerran kuukaudessa. Oheismateriaalina käytetään kirjoja Tunne- ja turvataitoja lapsille sekä Hyvää mieltä yhdessä.

Yläkoulussa jokaista oppilasta ohjataan aineenopettajien ja opinto-ohjaajan yhteistyöllä kehittämään oppimisen taitojaan ja hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjausta on jo nyt paljon luonnostaan eri oppiaineiden tunneilla, esimerkiksi tulevaisuuden suunnitelmista ja jatko-opintoihin hakeutumisesta keskustellaan aineenopettajien kanssa ja aineenopettajat jakavat ajantasaista tietoa oman oppiaineensa ja osaamisalueensa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä. Tärkeää olisi saada esimerkiksi nämä jo olemassa olevat käytännöt laajemmiksi ja systemaattisemmiksi, koskemaan kaikkia. 

Yhteisopettajuutta hyödyntämällä saadaan opetukseen vaihtelevuutta, mahdollistetaan tavanomaisesta poikkeavat oppitunnit ja luodaan oppilaille turvallisia kohtaamisia vähemmän tuttujen oppilaiden kanssa.

Jokaisella koulun aikuisella on oikeus ja velvollisuus puuttua näkemäänsä pahaan oloon joko keskustelemalla oppilaan kanssa, ohjaamalla hänet toisen aikuisen luo tai kertomalla huolestaan koulun oppilashuoltotyöryhmän jäsenelle. Pahasta olosta kärsiville lapsille ja nuorille tulee osoittaa paikka ja aika, jossa kuunteleva aikuinen ottaa huolen vakavasti ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.  

Joka kuukausi valitaan koko koulun yhteinen hyvinvointiteema, joka näkyy arjessa. 

Oppilaille annetaan mahdollisuus viettää jokin viikon välitunneista luovan toiminnan parissa. Tällaisia voivat olla mm. lukuvälkkä, musavälkkä, kuvisvälkkä ja liikkavälkkä. 

Koululle järjestetään läksyparkki, jossa on läsnäoleva aikuinen ohjaamassa tehtävien teossa. 

Laaja-alaisen erityisopetuksen painopiste pyritään siirtämään oppikirjapainotteisuudesta oppilaan haasteiden tukemiseen valitun ja määrältään harkitun materiaalin avulla. Tarvittaessa edetään myös oppikirjaa. 

Merkittävä osa sekä oppilaiden että koulun aikuisten viihtyvyyttä ja laajempaa hyvinvointia koulurakennuksen kunto, siisteys ja kouluympäristön siisteys, mikä edellyttää perusopetuksessa koulun aikuisilta jatkuvaa valppautta mutta myös lasten ja nuorten kannustamista. Ulkoalueita ja ympäröivää luontoa käytetään myös oppimisympäristönä.

Tavoitteena on oltava, että jokainen oppilas huomataan ja huomataan hyvä. Oppilaiden ja opettajien välinen ilmapiiri ja yleinen keskustelukultttuuri koulussa on koettu hyvänä ja tähän on tärkeää panostaa myös tämän lukuvuoden aikana. Oppilailla tulee olla luottamuksellinen ilmapiiri tulla kertomaan oppimisen ja hyvinvoinnin haasteistaan kenelle tahansa koulun aikuiselle.

Opetustyön kehittäminen, kokeilut ja yhteistyön lisääminen

Alkanut tiimityöskentely ja resurssiopettajien samanaikaisopettajana toimiminen lisää luontevasti yhteistyötä henkilökunnan välillä. Samanaikaisopettajana toimiminen laajentaa opettajien näkemystä työstään, tuo yhteistoimntatilaisuuksia myös oppilaille, lisää opettajan toimintavaihtoehtoja ja mahdollistaa monipuolisia kokeiluja. Tavoitteena on, että lukuvuoden aikana tehdään pieniä kokeiluja kahden tai useamman opettajan yhteisestä oppituntikokonaisuudesta tai opetusjaksosta.Monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä useamman opettajan ja sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö monipuolistaa oppimisen ohjaamista ja oppimista.

Laaja-alaisen erityisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen kehittäminen

Maaninkajärven kouluun saatu merkittävä laaja-alaisen erityisopettajaresurssin lisäys on jo näkynyt koulun toiminnassa ja toimintaedellytyksissä. Yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle, työtavat ovat uudistuneet ja monipuolistuneet, avoimuus on lisääntynyt ja oppilaat ovat saaneet entistä paremmin kohdennettua erityisopetusta. Yläluokilla toimivalla laaja-alaisella erityisopettajalla on tunteja myös alaluokilla, jolloin oppilaat tulevat tuntemaan erityisopettajan jo varhaisessa vaiheessa ja työtavat aikuisten kesken avautuvat. Lukuvuoden alussa on jo yhteisessä kokouksessa hiottu työnjakoa ja toimintaperiaatteita, mitkä toimenpiteet todennäköisesti näkyvät myös työhyvinvoinnin lisääntymisenä.

Yhteisöllinen oppilashuolto ja yksilökohtainen oppilashuolto

Useita kokouksia lukuvuoden aikana sisältävä yhteisöllisen oppilashuollon malli on ollut käytössä jo useita vuosia ja vuoden kiertoon liittyvä oppilashuollon suunnitelma uudistetaan kuluvan lukuvuoden aikana. Oppilashuoltoryhmän kokoukset ovat toiminnallisempia, etukäteisvalmisteluun panostetaan enemmän ja yksittäisen opettajan tarpeisiin pyritään vastaamaan aikaisempaa paremmin. Suunnittelutyötä ja oppilashuoltoryhmän kokouksia vetävät ja organisoivat erityisopettajat Katariina Pääkkönen ja Matias Hynynen.

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointiparina ja rehtorin tukena toimivat luokanopettaja Marjut Niemelä ja äidinkielenopettaja Heli Bertell. Työhyvinvoinnin tasosta, kehittämisestä, ylläpidosta ja tulevaisuudenuskon ylläpitämisestä on kuitenkin yhtä lailla vastuussa jokainen työyhteisön jäsen. Henkilöstön kaupunkitason suppeahko työhyvinvointisuunnitelma valmistuu lokakuun alkuun. Kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa ja oppilaiden haasteiden lisääntyessä rehtorin tuki ja koko työyhteisön panos ja vastuu sekä yhteisestä hyvinvoinnista koulun arjessa että työhyvinvointiin liittyvien asioiden suunnittelussa yhdessä työhyvinvointiparin kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Rehtorin täysi tuki jokaiselle henkilökunnan jäsenelle on itsestään selvä asia. Työntekijän ammatillisuuteen kuuluu ottaa asioita puheeksi, ottaa tukea vastaan ja sitä tarvittaessa hakea.

Työnantaja ja työntekijä yhdessä ylläpitävät ja kehittävät työhyvinvointia. Työhyvinvointi on enemmän kuin irralliset tapahtumat. Hyvinvointia edistävä toiminta on pitkäjänteistä ja arjessa tapahtuvaa työn mielekkyyttä lisäävää. Pyrimme lisäämään positiivisen ajattelun henkeä muutosten keskellä. Työhyvinvoinnin tukemiseksi laaditaan vuosikalenteri, johon sijoitetaan koko vuoden varrelle suunnitellut tapahtumat ja arjen pienet teot.  

Lukuvuoden alkupuolella opettajilta pyydetään ehdotuksia yhteisiin tekemisiin vuoden aikana. Tämä toteutetaan Forms-lomakkeella. Järjestetään syksyllä vapaamuotoinen keskusteluiltapäivä nyyttäreineen mm. yhteisistä käytänteistä. Vietetään uusien opettajien iltapäivää tutustumalla Maaningan lähiseutuun. Lähetetään sähköpostilla kerran kuukaudessa Hyvien uutisten uutiskirje, jossa tuodaan esille niitä asioita, jotka tuovat hyvää mieltä ympäristössämme. Myös oppilaille julkaistaan hyviä uutisia esim. ilmoitustaululla. Kerran viikossa henkilökunnalle tarjotaan lihashuoltoliike, jota voi kukin tehdä sopivana ajankohtana. Järjestetään pikkujouluinen teatteri/konserttireissu Kuopioon (jos tilanne sallii). Kevätpuolella vietetään iltapäivää yhdessä kokaten. Keväällä pidetään yhteinen kesäkauden avaus. Ovet jätetään auki uusille ideoille.

Lukuvuoden 2021-2022 työssä ja koulun kehittämisessä pohdittavat teemat edellisen lukuvuoden arvioinnista

1. Tuki, ymmärrys ja ratkaisujen hakeminen yhdessä henkilöstön huoliin.
2. Hyvä käytös ja käyttäytyminen, siisti ja turvallinen työympäristö. Kunnioitetaan yhteistä omaisuutta.
3. Peruskoulun tehtävä on kasvattaa; tässä oppilaat ovat yhteisiä, jokaisen tehtävä on puuttua ja kiittää.
4. Tiimien toimintaa arvostetaan ja kehitetään.
5. Huolioppilaat - mietitään ja luodaan yhdessä uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Oppilashuolto on jokaisen työtä.
6. Oppilaita arvioidaan joka vuosi, arviointi on merkittävää vallankäyttöä.
7. Työhyvinvointi on yhdessä tehtyä, yksin ja yhdessä koettua. On puhuttava, kun on puhuttavaa.
8. Turvallisuussuunnitelmat ja lukuvuoden käytännöt kuntoon.
9. Suunnitelmallinen yhteistyö ja sen ylläpito koulun ulkopuolelle.
10. Onko MOK jo aika hyväksyä?
11. Yhteistyö.