Millaisissa kokonaisuuksissa olemme onnistuneet lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustehtävässämme?

Olemme onnistuneet hankalassa tilanteessa hyvin perustehtävässämme. Olemme mielestämme pystyneet luomaan turvallisuuden tunnetta oppilaille, vaikka maailma ympärillä myllertää.

Oppilaita tulee vastuuttaa yhteisen ympäristön huolehtimisesta. Käytäväkäyttäytyminen tulee saada kuntoon. Yläkoulun piha pitäisi saada suljettua kesän ajaksi. Näin vältyttäisiin suuremmalta roskaamiselta ja rälläämiseltä.

Alakoululla yhteistyö sujuu, koska asiat ovat yhteisiä. Koko koulun henkilökunnan yhteistyötä pitäisi tehdä niissä asioissa, jotka ovat todella yhteisiä. Yhteistyö on hyvä asia silloin, kun se tuo lisäarvoa yhteisöön, ei väkisin tehtyä vaan luonnollista.

Oppilashuollon näkyvyys koululla tulee saada paremmaksi. Psykologia ja kuraattoria ei paljonkaan koululla näy.

Ollaan saatu oppilaille päättötodistukset ja hyvät eväät maailmalle (huppuja ei kyllä saatu kaikilta pois…) Huolehtimisen kulttuuri ja oppilas ei jää yksin. Tilanteeseen puututaan ja yritetään selvittää. Oppilaiden käytös on heikentynyt. Opetukseen jää yhä vähemmän aikaa.

Maskeja pidettiin jokseenkin hyvin kaikesta huolimatta, käsiä pestiin. Täällä harjoitellaan hyvin arjen taitoja, käytöstapoja tulee paljon kerrattua, mikä on hyvä.

Yhteisistä käyttäytymissäännöistä kiinni pitäminen opettajien kesken, yhdessä oppilaiden kasvattaminen yleisiin hyvin käytöstapoihin ja toisen ihmisen kunnioittamiseen.

Kengätön koulu? Välitunnit. sisällä vai ulkona? Aineenopettajat enemmän yhdessä. Riittävä oppilashuoltoresurssi.

Maaninkajärven koulu, MOK raportointi

MOK1, Syksy 2021

Johdanto ja rakenteet

Lukuvuoden monialaisista oppimiskokonaisuuksista (MOK) koulun itsensä päättämä aihekokonaisuus pidetään syksyllä ja kaupungin yhteinen aihe Hyvinvoiva minä, pidetään keväällä. Koulun oma MOK-aihe on 1.-6. -luokilla Liikennekasvatus, ja se toteutetaan yhtäjaksoisesti viikon mittaisena 23.-29.9.2021. Koronatilanteesta johtuen kokonaisuus pidetään kunkin luokka-asteen omana MOKkina sekoittamatta ryhmiä keskenään. Lähiluokka-asteet tekevät kuitenkin yhteistyötä suunnittelussa. MOKin tavoitteena on lisätä oppilaiden taitoa liikenteessä pyöräilijänä ja jalankulkijana. Oppilaiden osallistaminen toteutettiin pyytämällä oppilailta kirjallisesti ja suullisesti teemoja oppimiskokonaisuuteen. Näiden perusteella teemoiksi on valittu pyörän hallintataito, liikennemerkit, liikenneturvallisuus ja pelillisyys/leikit.

Yläluokilla koulun omana aiheena syyslukukaudella on ryhmässä toimiminen, pelillisyys ja oppilaiden hyvinvointi. Ensimmäinen mok-päivä pidetään keskiviikkona 29.9. ja loput neljä päivää marraskuussa tiistaista 9.11. perjantaihin 12.11. Toteutettava malli sovittiin yhteisesti opettajainkokouksessa.

Rehtori Martti Kettunen mm. linjasi viikon toteutusta koskevat periaatteet, järjesti mok-viikon yhteisen suunnittelukokouksen, huolehti tarvittavat työjärjestysmuutokset, ohjasi henkilökuntaa erilaisissa viikon käytännön kysymysten ratkaisemisessa ja auttoi aina tarpeen vaatiessa.

Mok-vastuuhenkilönä toimi Asko Linnakoski, joka koordinoi ja selvitti mokin kulkuun liittyviä yleisiä asioita. Hän suunnitteli mok-kokonaisuuden aikataulutusta ja oli mukana järjestämässä siihen sisältyvien eri tapahtumien sijoittelua, oli henkilökunnan apuna käytännön asioissa ja piti yhteyttä sidosryhmiin.

Keskiviikkona 29.9. oppilaskunnan järjestämänä kaikilla halukkailla oppilailla oli mahdollisuus osallistua pelaamaan värikuulasotaa osana työpäivää. Muut oppilaat saivat kiinnostuksensa perusteella valita ohjelman tarjolla olleista rasteista 3 x 2h. Ryhmät muodostettiin kaikilta luokilta 7-9 oppilaiden kiinnostuksen ja valintojen perusteella, värikuulasota-peli järjestettiin oppilaskunnan hallituksen päättämänä toimintana. Aikataulut kokonaisuudessaan sovitettiin oppilaiden työpäivään, ruokailuihin ja opettajien työjärjestyksiin sopiviksi. Opettajat keskustelivat ja suunnittelivat yhteistä mok-päivää yhteisissä opettajainkokouksissa. Resurssi suunnattiin ensisijaisesti aiheenmukaisesti valinnaisuutta unohtamatta.

Tiistaina 9.11. ja keskiviikkona 10.11. järjestettiin kestoltaan kahden tunnin mittaisia rasteja, joita opettajat suunnittelivat ja valmistelivat yhdessä opettajapareina. Rasteja oli yhteensä kuusi, jolloin kaikki luokat 7-9 kiersivät järjestyksessä rastilta toiselle. Draamakasvattaja Anni Marin ja Maaningan paikallinen ampumaseura olivat myös mukana rastien toteutuksessa.

Torstaina 11.11. ja perjantaina 12.11. järjestettiin Leonardo da Vinci -aiheinen museovierailu Kuopion museossa ja taidemuseossa. Vierailut sisälsivät sekä opastettuja että omatoimisia osuuksia. Koululle jäävät luokat pääsivät molempina päivinä osallistumaan Maaningan 4H-yhdistyksen järjestämälle metsäretkelle ja yrittäjyysaiheiseen iltapäivään. Ohjelman toteuttamisessa oli mukana myös paikallisia yrityksiä.

Toteutus

Maaninkajärven koulussa toteutettiin monialaisina oppimiskokonaisuuksina liikennekasvatus luokilla 1-6 ja ryhmässä toimiminen, pelillisyys ja oppilaiden hyvinvointi – aiheinen kokonaisuus luokilla 7-9. Nämä opiskeltiin syyslukukaudella koulun omina aihekokonaisuuksina. Alaluokkien kokonaisuus ajoittui syyskuulle ja yläluokkien yhtä päivää lukuun ottamatta marraskuulle. Opiskelu tapahtui koronatilanteen vuoksi omassa opetusryhmässä.

Alaluokilla 1-6 tavoitteena oli kehittää ja lisätä oppilaiden tietoja ja taitoja niin pyöräilijänä kuin kävelijänä ikätason mukaisesti. Myös uuden oppimisen ilo ja ryhmätyötaitojen harjaannuttaminen olivat tärkeitä tavoitteita. Varsinaisiksi teemoiksi oppilaiden osallistamisen perusteella valikoituivat pyörän hallintataito, liikennemerkit, liikenneturvallisuus ja pelillisyys/leikit.

Liikenneturvallisuuteen kuuluvana järjestettiin rekkavierailu, johon kaikki luokat pääsivät vuorollaan osallistumaan. Koko koulun yhteisenä toimintana oli fillaritanssi koulun piha-alueella, jota kuvattiin dronella. Oppilaat osallistuivat pyöräilyn taitorataan läheisellä urheilukentällä. Lisäksi mm. perehdyttiin polkupyöräilyn historiaan, tutustuttiin pyörän kunnossapitoon ja huoltamiseen sekä laadittiin kirjoitelma.

Yläluokilla 7-9 tavoitteena oli kehittää oppilaiden ryhmätyötaitoja, työskennellä pelillisesti ja lisätä oppilaiden hyvinvointia. Myös oppilaiden osallisuus ja toiminnallisuus olivat tärkeitä tavoitteita. Valinnaisuus korostui erityisesti mokin alkuvaiheessa, jolloin oppilaiden päivän ohjelma muodostui heidän omien valintojensa perusteella.

Tiistaina 9.11. ja keskiviikkona 10.11. järjestettiin erilaisia rasteja, jotka suunniteltiin yhdessä opettajapareina. Niiden sisältöihin kuului mm. aurinkovoimaan ja energiaan liittyvää kokeellisuutta, Leonardo da Vinci -aiheista historiaa ja pelejä sekä esitelmän tekemistä ja tvt-taitojen harjoittelua, tietokirjallisuuteen perehtymistä ja visailua, liikunnallisia pelejä ryhmä- ja yhteistyötä painottaen, rentoutumisharjoituksia ja yrittäjyyttä. Anni Marinin pitämänä ilmaisun harjoittelua ja paikallisen ampumaseuran johdolla perehdyttiin ampumiseen.

Monialaisen oppimiskokonaisuuden loppuvaiheessa päästiin vierailemaan Kuopion museossa ja taidemuseossa. Niin opastukset kuin omatoimiset osuudet sopivat hyvin luokittain kiertämiseen. Museokierrosten välissä oli ruokailu. Toisena päivänä Maaningan 4H-yhdistys järjesti metsäaiheisen retken, jossa paikalliset yritykset olivat yhteistyössä. Iltapäivällä opiskeltiin yrittäjyyttä yrityshautomon johdolla.

Yhteenveto

Kuluvan lukuvuoden ensimmäinen monialainen oppimiskokonaisuus järjestettiin syyslukukaudella opettajakunnan yhteisellä päätöksellä. Suunnittelu käynnistyi henkilökunnan yhteisellä kokouksella. Varsinainen opetus toteutettiin työjärjestyksen mukaisissa opetusryhmissä vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Koulukohtaisina aiheina olivat luokilla 1-6 liikennekasvatus ja luokilla 7-9 ryhmässä toimiminen, pelillisyys ja oppilaiden hyvinvointi. Suunnittelu toteutettiin lähiluokka-asteiden välisenä yhteistyönä luokanopettajilla ja opettajapareina aineenopettajien osalta. Ideoita ja ajatuksia jaettiin ja kehitettiin yhdessä. Toteutuksessa hyödynnettiin samanaikaisopettajuutta.

Viime lukuvuoden mokkien pohjalta oppilaat toivoivat mm. ryhmätöitä, retkipäivää, pelillisyyttä ja vierailijoita. Nyt oppilaiden asettamiin toiveisiin vastattiin. Pelillisyys ja ryhmätyöt oli nostettu teemoiksi, oppilaille järjestettiin kaksi retkipäivää ja ulkopuolisia vierailijoita oli mukana rasteja pitämässä. Myös työskentelyote ja -tapa oli teoreettisen lähestymistavan sijaan melko käytännöllinen, mikä saattoi miellyttää suurta osaa oppilaista.

Kokonaisuudessaan kuluvan lukuvuoden ensimmäinen monialainen oppimiskokonaisuus sujui totuttuun tapaan rutiinilla ja työskentelyssä oli positiivinen ilme. Mokin järjestämiseen liittyvät periaatteet, aiheesta ja ajankohdasta sopiminen sekä käytännön järjestelyjen tekeminen ovat jo varsin tuttuja asioita työyhteisössämme. Työjärjestysmuutokset ja niiden joustava tekeminen nousevat tärkeään rooliin mokin sujuvuuden ja eri ohjelmien tarkoituksenmukaisen sovittamisen näkökulmasta.

2. Toisen ja koko kaupungin yhteisen monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena on Hyvinvoiva minä kevätlukukaudella. Tämän oppimiskokonaisuuden tarkemmasta ajankohdasta, sisällöstä ja toteutustavasta päätetään kevätlukukauden alussa.

Maaninkajärven koulu

MOK2, Hyvinvoiva Minä, kevät 2022

Johdanto ja rakenteet

Lukuvuoden monialaisista oppimiskokonaisuuksista (MOK) kaikille yhteinen aihekokonaisuus Hyvinvoiva minä pidetään kevätlukukaudella viikolla 11 yhtenä ja yhtäjaksoisena viikkona. Koronatilanteesta johtuen kokonaisuus pidetään kunkin luokka-asteen omana kokonaisuutena sekoittamatta ryhmiä keskenään. Lähiluokka-asteet ja opettajat aineittain sekä tiimeittäin tekevät kuitenkin yhteistyötä suunnittelussa. MOKin tavoitteena on lisätä oppilaiden tietoja ja taitoja hyvinvoinnista, ymmärtää hyvinvointiin vaikuttavia eri tekijöitä ja niiden merkitys, antaa välineitä oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi ja kehittää oppilaiden työskentelyn taitoja. Oppilaiden osallistaminen toteutettiin pyytämällä oppilailta ajatuksia ja ideoita oppimiskokonaisuuteen ja sen aiheeseen liittyen. Oppilaskunnan hallitus oli yhteydessä sidosryhmiin ja järjesti toimintaa mok-viikolle. Myös tukioppilaat järjestivät eri luokille itse ideoimansa toimintapäivän.

Rehtori Martti Kettunen mm. linjasi viikon toteutusta koskevat periaatteet, järjesti mok-viikon yhteisen suunnittelukokouksen, ohjasi henkilökuntaa erilaisissa viikon käytännön kysymysten ratkaisemisessa ja auttoi aina tarpeen vaatiessa.

Mok-vastuuhenkilönä toimi Asko Linnakoski, joka koordinoi ja selvitti mokin kulkuun ja rakenteeseen liittyviä yleisiä asioita. Hän suunnitteli mok-kokonaisuuden aikataulutusta ja järjesti eri tapahtumien sijoittelua osana viikon kulkua, oli henkilökunnan apuna käytännön asioissa ja piti yhteyttä sidosryhmiin.

Kevään 2022 kaikille yhteinen monialainen oppimiskokonaisuus päätettiin toteutettavaksi opettajakunnan yhteisellä päätöksellä yhteisessä opettajainkokouksessa tammikuussa. Asiasta käytiin perusteellinen keskustelu rehtorin johdolla ja ajankohdasta syntyi yhteinen päätös. Tämän jälkeen mok-vastuuhenkilö laati mok-alustuksen ja rehtori linjasi mok-viikon toteutusta ja ohjaavia periaatteita sekä jakoi hyvinvointiin liittyvää materiaalia ennen seuraavaa yhteistä kokousta. Helmikuun aikana luokkataso- ja ainetiimit kokoontuivat useaan otteeseen yhdessä suunnittelemaan ja valmistelemaan kokonaisuuksia ja sisältöjä. Keskeisenä ajatuksena oli, että opettajat yhdessä saavat suunnitella oppiainerajat ylittävän eheän kokonaisuuden yhteisen aiheen sisälle. Valmiita työpareja, aiheita tai aikatauluja ei annettu otsikkoa lukuun ottamatta. Siis mok-suunnittelu kokonaisuudessaan aloitettiin vapaasti ideoiden, yhteistyö oli monin tavoin mahdollista ja varsinaiseen toteutukseen oli eri vaihtoehtoja.

Toteutus

Maaninkajärven koulussa toteutettiin monialainen oppimiskokonaisuus Hyvinvoiva Minä, joka oli kaikille yhteisenä aiheena kuluvana lukuvuonna. Koko koulu opiskeli kevätlukukaudella yhden yhtenäisen viikon 11 aiheen parissa. Opiskelu tapahtui koronatilanteen vuoksi omassa opetusryhmässä.

Monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteena on lisätä oppilaiden tietoja ja taitoja hyvinvoinnista, ymmärtää hyvinvointiin vaikuttavia eri tekijöitä ja niiden merkitys, antaa välineitä oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi ja kehittää oppilaiden työskentelyn taitoja. Myös oppilaiden osallisuus ja sidosryhmäyhteistyö olivat tärkeitä tavoitteita. On merkittävää, että oppilaskunta ja tukioppilaat toimivat osaltaan viikon ohjelmien järjestäjinä ja oppilaskunta oli myös yhteydessä sidosryhmiin.

Mok-viikko alkoi luokanopettajan tai luokanohjaajan tunnilla. Viikon aikana noudatettiin työjärjestystä ja opiskeltavat asiat perustuivat opetussuunnitelman mukaisiin sisältöihin ja tavoitteisiin. Eri luokkien ja oppiaineiden opettajat suunnittelivat yhdessä mok-kokonaisuutta. Sidosryhmistä mukana olivat mm. draamakasvattaja Anni Marin, nuoriso-ohjaaja Kimmo Pölkki ja nuorisotyöntekijä (srk) Pekka Peltonen. Oppilaat suorittivat mok-viikon päätteeksi itsearvioinnin ja antoivat palautetta kuluneesta viikosta.

Yhteenveto

Kuluvan lukuvuoden toinen monialainen oppimiskokonaisuus järjestettiin kevätlukukaudella opettajakunnan yhteisellä päätöksellä. Suunnittelu käynnistyi henkilökunnan yhteisellä kokouksella, jatkui toisella. Yhteistä suunnittelua toteutettiin luokkatasoittain tai aineryhmäkohtaisissa tiimeissä useina eri kertoina. Varsinainen opetus toteutettiin työjärjestyksen mukaisissa opetusryhmissä vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Yhteisenä aiheena oli Hyvinvoiva Minä kaikilla luokilla 1-9. Suunnittelu toteutettiin lähiluokka-asteiden välisenä yhteistyönä luokanopettajilla ja tiimeissä aineenopettajien osalta. Ideoita ja ajatuksia jaettiin ja kehitettiin yhdessä viikoittain eri yhteyksissä. Opettajien välinen yhteistyö ja vuoropuhelu olivat tärkeänä osana toteutusta viikon aikana.

Oppilaiden antaman palautteen perusteella positiivisiksi asioiksi koettiin tunteista puhuminen ja niiden käsitteleminen yhtenä aiheena, unen merkityksestä kertominen, ryhmätyöt ja työrauha, ruonlaitto, tukioppilaiden järjestämä pakohuone ja eri vierailijat. Kehittämisen kohteena puolestaan pidettiin perinteisen oppiainemaisen opetuksen puuttumista, retkien vähäisyyttä ja oppilaiden pysymistä omassa opetusryhmässään. Toiminnallisuuden ja konkreettisen tekemisen toivottiin säilyvän mok-viikolla. Osana itsearviointia ja palautetta oppilaat ottivat kantaa erilaisiin väitteisiin asteikolla 1 – 5. Keskiarvo vaihteli välillä 2,5 – 3,3 eri kohtien välillä. Erityisesti paras tulos tuli väittämään ”Ymmärrän, että hyvinvoinnilla on merkitystä oppimisen näkökulmasta”.

Kokonaisuudessaan kuluvan lukuvuoden toinen monialainen oppimiskokonaisuus sujui rutiinilla ja työskentely oli sujuvaa. Mokin järjestämiseen liittyvät periaatteet, ajankohdasta päättäminen ja yhteinen suunnittelu tapahtuivat johdonmukaisesti ja vaiheittain tammi-helmikuun aikana. Yhteisellä suunnittelulla ja opettajien välisellä yhteistyöllä on tärkeä rooli monialaisen oppimiskokonaisuuden eri vaiheissa oppilaiden aktiivista osallisuutta unohtamatta.