6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Arviointi

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Monipuolisen oppilasarvioinnin kehittäminen on lukuvuoden 2020 - 2021 painopistealue. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilasarvioinnin monipuolisuutta.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet


Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2020 - 2021 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on ilmastonmuutos. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.

Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Pedagogiikan kehittäminen

Opetusryhmien muodostamisessa oleellisinta on ryhmien toiminnallisuuden, oppilaskohtaisen hyödyn sekä muutoinkin pedagogisten edellytysten varmistaminen.

Oppilaille tulee uuden opetusuunnitelman tuntijaon mukaiset tunnit sekä opettajille opetusvelvollisuuden mukaiset tunnit. Erityisopetuksessa tuntijako suoritetaan annetun kehyksen mukaisesti eri luokkatasojen tuntijaon mukaisesti.
Jakotuntimäärää lisääviä tekijöitä ovat suuret opetusryhmät sekä oppilaskoostumukseltaan erityisen vaativat ryhmät. Koulussamme on integroitu tehokkaasti erityisen tuen piirissä olevia oppilaita yleisopetuksen ryhmiin.

Yleisopetuksen opetusryhmien muodostamisessa huomioidaan erityisesti luokan toimivuus ja oppilaskohtaiset vaativuustekijät.

Jokainen opetustiimi tutustuu lukuvuoden alussa omien luokkatasojen opetussuunnitelman sisältöön ja suunnittelee opetuksensa sitä noudattaen.

Jokaiselle oppilaalle pyritään takaamaan mahdollisuus omatasoiseen oppimiseen sekä rauhallinen oppimisympäristö. Tehokas oppiminen saavutetaan hyvään työrauhaan panostamalla sekä käyttämällä hyväksi todettuja ajanmukaisia opetusmenetelmiä.

Oppimista edistetään kaikille kolmelle opetustiimille annettavalla erityisopetuksen tuella.
Oppilaat muodostavat joustavia opetusryhmiä, joiden muodostamisessa perusteena voi olla esim.
oppimistyyli tai etenemisnopeus ja joiden kokoonpanot voivat muuttua tilanteesta riippuen.

Oppimismyönteistä ilmapiiriä edistetään pitämällä kiinni yhteisesti sovituista säännöistä, jolloin kenellekään ei ole epäselvää, kuinka erilaisissa tilanteissa tulee toimia.

Oppilaiden poissaoloja seuraa luokanopettaja, joka merkitsee poissaolot Wilmaan. Toistuviin ja epäselviin poissaoloihin puututaan välittömästi. Tarvittaessa poissaolot käsitellään oppilashuoltoryhmässä.

Kurinpitomenettelyä toteutetaan perusopetuslain mukaisesti.

Opettajien välinen kommunikointi pyritään pitämään jatkuvana, avoimena ja kannustavana. Erityisopettajien ammattitaitoa käytetään myös konsultaatiomuodossa.

Koulun ys-aikaa käytetään yhteisiin kokouksiin, tiimikokouksiin ja koulutustuokioihin. Yleisiä opettajien kokouksia pidetään tarpeen mukaan. Lisäksi ys- -aikaa käytetään koulun tapahtumien ja tilaisuuksien suunnitteluun sekä yhteydenpitoon.

Opettaja arvioi yksittäisen oppilaan tukiopetuksen tarpeen ja antaa sen mukaisesti tukiopetusta aina tarvittaessa. 
Erityisopetuksen tuki tiimeille on jaettu seuraavasti:
1. luokkien tiimin erityisluokanopettaja Jaana Sarameri
2. luokkien tiimin erityisopettaja Jaana Sarameri
3. luokkien tiimin erityisopettaja Hannele Kuusivuori
4. luokkien tiimin erityisluokanopettaja Hannele Kuusivuori
5. luokkien tiimin erityisopettaja Leila Pelo
6. luokkien tiimissä erityisopettaja Leila Pelo

Lisäksi samanaikaisopettajina toimivat Jenni Kervinen ja Veera Hakkarainen

Eritystä tukea tarvitsevat oppilaat on integroitu yleisopetuksen ryhmiin. Koulussamme on lisäksi yksi erityisluokka 6d ja kaksi EMO-luokkaa.
  • Suomi toisena/vieraana kielenä (S2) 

Suomi toisena/vieraana kielenä (S2) on tärkeä osa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta. Tänä lukuvuona Jynkän kouluun on saatu S2-opettaja, joka vastaa koko koulun S2-opetuksesta. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien aikana eriyttämällä tai samanaikaisopetuksena. Lisäksi tukea ohjataan myös muihin lukuaineisiin, joita ovat historia, uskonto, yhteiskuntaoppi ja ympäristöoppi. S2-oppiaineen tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat kuin yleisopetuksen äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Omana lisänään on suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen. Suomi toisena kielenä arvioidaan äidinkielen ja kirjallisuuden tilalla ja arviointi on sanallinen tai numeroarviointi.  


Monipuolisen oppilasarvioinnin kehittäminen

1.-2.luokat 2020-2021

  • Formatiivinen arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen, toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti, digitaalisin välinein ym. Tärkeää on välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen.
  • Oppilaiden itsearvioinnissa käytetään erilaisia menetelmiä luokittain.
  • Harjoitellaan myös vertaisarvioinnin antamista. 
  • Koko luokan viikkotavoitteet, lähinnä käytös- tai työskentelyasioita.   
  • Reilu raha käytössä 1.-2. luokilla 
  • Huomaa hyvä-materiaali käytössä 1.-2.luokilla 
  • EMOt viikkoarviointilomake, lähinnä käytösasioista 
3.-4.luokat

  • Formatiivinen arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen, toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti, digitaalisin välinein, esim. Wilma. Tärkeää on välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen.
  • Arvioinnin lähtökohtana on jokaisen oppilaan omat tavoitteet
  • Kahdenkeskiset keskustelutuokiot oppilaan ja opettajan välillä tarvittaessa
  • Itsearviointi: Eri oppiaineissa valmiita tai itsetehtyjä lomakkeita hyödyntäen. Peukutus.
  • Vertaisarviointi: Eri oppiaineissa valmiita tai itsetehtyjä lomakkeita hyödyntäen oppimisen aikana, töiden edetessä jne.
  • Reilu raha -käytäntö
  • Portfolio: konkreettinen kansio, jossa oppilaan ylimääräisiä töitä (englannin kielen Bonusfile)
  • Summatiivinen arviointi perustuu formatiiviseen arviointiin (oppimiskeskustelulomake apuna)

5.-6. luokat 2020-2021

-Tavoitteiden asettelu lukuvuoden alussa: oppilas tekee Kaupungin arviointikäytänteen mukaisn tavoitteen asettelun, jota käytetään arviointikeskustelun pohjana
- Opettajan harkinnan mukaan opettajan ja oppilaan kahdenkeskinen tapaaminen syksyllä, yksilöllisten tavoitteiden asettaminen, näitä tavoitteita arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa oppimiskeskustelussa
- jatkuva arviointi koulupäivän aikana: suullinen, kannustava ja oppilaan vahvuuksiin keskittyvä palaute
- Oppimispolku-vihkosen avulla oppilaat voivat arvioida omaa toimintaansa ja oppimisen edistymistä koko ajan lukuvuoden edetessä
- Opettajan harkinnan mukaan luokassa käytössä Minä-vihko, jossa oppilas arvioi itseään oppijana keskittyen erityisesti työskentely- ja käyttäytymisen taitoihin
- koko ryhmä arvioi toimintaansa keskustellen 
- vertaisarviointi: oppimisjakson tai ryhmätyön edetessä arvioidaan toimintaa, työskentelyä ja oppimisen etenemistä esim. taululle tai digitaalisesti esimerkiksi Scrum- taulun avulla
- monialaisen oppimiskokonaisuuden (Ilmaston muutos) arvioidaan keskusteluin ja Huomaa hyvä- periaatteen mukaisesti 
- Reilu raha- käytäntö palkitsee esimerkillisestä toiminnasta ja hyvän yhteishengen edistämisestä
- Huomaa hyvä- periaatetta pidetään yllä kaikessa toiminnassa (oppilas-oppilas, oppilas-aikuinen, aikuinen-aikuinen)
- Wilma- merkintöjä pyritään antamaan myös onnistumisista


Yhteisöllisyys ja osallistaminen

Jynkän koulun tavoitteena on edelleen tiimityöskentelyn jatkuva kehittäminen ja Kaveriluokka-toiminnan aloittaminen. Tavoitteena on lisätä kaikin tavoin oppilaiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien osallistamista koulun arkeen. Uuden opetussuunnitelman myötä oppilaat osallistuvat entistä enemmän oman toimintansa suunnitteluun ja arviointiin. Huoltajat ovat myös mukana tässä prosessissa. Koulun oppilaskunta toimii aktiivisesti, jolloin oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun toimintaan tätä kautta. Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaa tehostetaan.

Lukuvuoden 2020-2021 järjestetään erilaisia pikkujuhlia. Juhlien suunnitteluun osallistetään eri luokkien oppilaat. Tapahtuma voi olla esim. aamunavaus, postereita, messutyyppinen tapahtuma, tehtäviä QR-koodin taakse, video, live-esitys, pakohuone. Tarkoituksena on, että eri juhlapäivät näkyvät koulun arjessa.

Lokakuu, 5.-6.tiimi
4.-10.10. Eläinten viikko
10.10. Aleksin Kiven päivä
24.10. YK:n päivä
Liikuntatapahtuma (MOK)

Marraskuu, 3.-4.tiimi
6.11. Ruotsalaisuuden päivä
20.11. Lapsen oikeuksien päivä
Viikko 48 Mok-viikko: Ilmastonmuutos
Liikuntatapahtuma (MOK)

Joulukuu, 1.-2. tiimi
6.12. Itsenäisyyspäivä
8.12. Sibeliuksen päivä
pe 18.12. pikkujoulupäivä
21.12. etäjoulujuhla klo 9.00. 1., 3. ja 5.luokat
Liikuntatapahtuma (MOK)

Tammikuu
Liikuntatapahtuma (MOK)

Helmikuu, 5.-6.tiimi
5.2. Runebergin päivä
14.2. Ystävänpäivä. 5c:n myyjäiset.
28.2. Kalevalan päivä
Liikuntatapahtuma (MOK) Ystävänpäivä/Laskiainen

Maaliskuu, 1.-2.tiimi
19.3. Minna Canthin päivä

Huhtikuu, 3.-4.tiimi
9.4. Mikael Agricolan
27.4. Veteraanipäivä
30.4. Vappu. 5a:n myyjäiset, Oppilaskunta/Talent
Liikuntatapahtuma (MOK)

Toukokuu
9.5. Eurooppa-päivä
5.6.Kevätjuhla klo 8.45. Koulupäivä klo 8.00-10.00. 2., 4. ja 6. luokat
Liikuntatapahtuma: Yleisurheilu (MOK)


MOK Syksy 2020: Ilmastonmuutos


Koulussa toteutetaan syksyllä viikolla 48 koko koulun yhteinen monialainen Ilmastonmuutos -kokonaisuus. Koulun oppilaat jaetaan ryhmiin luokkatasojen sisällä. Korona-rajoitusten vuoksi emme sekoita luokkatasoja keskenään. Oppilaat työstävät tätä projektia koko viikon ajan näissä ryhmissä käyttäen mahdollisimman monipuolisia työskentelytapoja. Aihetta työstetään myös sähköisten alustojen avulla.


Syksy 2020 ja kevät 2021: Liikunta

1.-2.luokat
ajankohta ja kesto: koko lukuvuoden ajan
Aihe ja opilaiden osallistaminen: yhteistyötahojen kanssa ja koulun sisäisesti järjestetään erilaisia liikuntaan liittyviä tapahtumia esim. turnauksia ja pelipäiviä. Oppilaat voivat toimia tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä ohjaajina, tuomareina ym.


3.-4.luokat
Ajankohta ja kesto: koko lukuvuoden ajan
Aihe ja oppilaiden osallistaminen: yhteistyötahojen kanssa järjestetään erilaisia liikuntaan liittyviä tapahtumia esim. suunnistuspäivä, tanssitapahtuma. Oppilaat voivat toimia tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä ohjaajina, tuomareina ym.

5.-6. luokat
Ajankohta ja kesto: läpäisyperiaatteella koko lukuvuoden ajan
Aihe ja oppilaiden osallistaminen: Ajankohta ja kesto: koko lukuvuoden ajan
Aihe ja oppilaiden osallistaminen: yhteistyötahojen kanssa ja koulun sisäisesti järjestetään erilaisia liikuntaan liittyviä tapahtumia kuten turnauksia ja liikuntalajikokeiluja sekä tapahtumia. Oppilaat voivat toimia tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä ohjaajina, tuomareina ym.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma

Suunnitelma laadittiin Jynkän koululla 9.9.2019.

Kaveriluokka-toiminta aloitetaan syysloman jälkeen. Toiminta tapahtuu jaksoissa, jolloin toimintaa on kerran viikossa . Toimitaan alkuun vain Jynkän koulussa olevien ryhmien kanssa Korona rajoitusten vuoksi. Mahdollisesti oma jakso päiväkodilla olevalle ryhmälle. 

Esikouluryhmä 3 (Sanna Kettunen, Päivi Mikkonen, Tiina Heiskanen) ja 1A-luokka (Petra Paavola)
Esikouluryhmä 2 (Raija Tuovinen, Anne Kotilainen- Kröger) ja 1C-luokka (Juuso Kettunen)
Esikouluryhmä 1 (Niina Kröger, Pirjo Konttinen, Reija Kleemola) ja 1B-luokka (Arja Laukkarinen)

Esikouluryhmä 4 (Eeva Heimonen, Marja Nikarmaa) 

Suunnittelusta vastaavat kunkin yksikön varhaiskasvatuksenopettajat ja luokanopettajat yhdessä. Toiminnassa tarvitaan myös lastenhoitajien ja koulunkäynnin ohjaajien työpanosta. Yksiköt suunnittelevat toimintansa itsenäisesti. Aihealueina mm. ympäristö, tunnetaidot, kuvataide ja draama. 

Kaveriluokkatoiminnan lisäksi järjestetään lukuvuoden aikana kolme suurempaa tapahtumaa, joihin osallistuvat kaikki esi- ja alkuopetuksen oppilaat: yhteiset musiikkitapahtumat marras- ja huhtikuussa ja luistelu- ja ulkoilutapahtuma helmikuussa. Kevään musiikkitapahtumaan kaveriluokka-yksiköt voivat suunnitella yhteisen esityksen. Nämä tapahtumat pidetään Korona rajoitusten rajoissa. 

Tapahtumat
-Esi- ja alkuopetuksen yhteinen laulutapahtuma pe 13.11. klo 8.50 (jokainen luokka/ryhmä tekee yhden esityksen)
-Esi- ja alkuopetuksen yhteinen jää- ja ulkoilutapahtuma keväällä  24.2. tai 25.2.
-Esi- ja alkuopetuksen "Keväthuiskeet-tapahtuma" pe 23.4. klo 8.50 (jokainen luokka/ryhmä tekee yhden esityksen)

Syksy 2020
-Tiedonsiirtopalaverit

Kevät 2021
- kouluun tutustumispäivä toukokuussa 
- ensitietopalaveri viikolla 11 tai 12


Poikkeukselliset opetusjärjestelyt 2020-2021
Jynkän koulun varautumissuunnitelma
Suunnitelma tehty suunnitteluryhmän kanssa 24.8.2020

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt 2020-2021

Poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä lähiopetuksessa toimivat luokat 1-3 ja erityisoppilaat. Yleisopetukseen integroidut erityisen tuen oppilaat ovat lähiopetuksessa sijoitettuna 6d luokkaan. Tähän luokkaan sijoitetaan poikkeusajaksi vaihdellen jompikumpi tuntiopettajista.

Etä- ja lähiopetus vaihtelevat yksi viikko lähiopetusta, yksi viikko etäopetusta. Opettajat työskentelevät koululta käsin lähiopetuksessa ja etäopetuksessa.

Opettajien työskentelytiloja ovat henkilökunnan taukotila, lepohuone, mediastudio, 126, 127, välillä kuvataide luokka ja tekstiililuokka.

4abc ja 5b lähiopetuksessa parillisina viikkoina ja 5ac, 6abc lähiopetuksessa parittomina viikkoina. Lähiopetuksen oppimistiloina käytetään

  1. kerroksen isoa oppimisympäristöä (202) ja 5a (203) luokkaa sekä
  2. kerroksen isoa oppimisympäristöä (125) luokkia siten, että:

4abc ja 5b lähiopetuksessa:

202: 4c vasen puoli, 4b oikea puoli

125: 5b vasen puoli, 4a oikea puoli

 

5ac ja 6abc lähiopetuksessa:

203: 5a

202: 5c vasen puoli, 6c oikea puoli

125: 6a vasen puoli, 6b oikea puoli

Hyödynnetään mahdollisimman paljon ulkona oppimista.

Koulupäivän rakenne

Lukujärjestyksiä ei tarvitse muuttaa, koska oppilaat tulevat normaalisti klo 8.00, klo 8.45 ja klo 10.00 kouluun.

Kaikkia neljää ovea käytetään kulkemiseen:

A-ovi, pääovi 5b, 5c, 6a, 6b ja 6c.

B-ovi, esikoulun ovi 1a, 1b ja 1c

C- ovi, hissiaulan ovi 2a, 2b, 2c, 3a, 3b ja 3c

D-ovi, teknisen työn ovi 4a, 4b, 4c, 5a ja 6d

Välitunnit

Oppilaat ovat välitunnilla omalla alueella, oman luokan kanssa. Välitunnilta sisälle tullessa tehdään luokkajonot turvavälein. Sisälle tullaan luokka kerrallaan sovituista ovista siten, että edellinen luokka on jo mennyt.

Oppimisalustoina käytetään Google Classroomia ja O365 oppimisympäristöä. Opetuksen suunnittelu toteutetaan peda.netissä.

Oppilaiden omien laitteiden käyttö ja materiaalit

Omien laitteiden käyttö kysytään huoltajilta ja koulun laitekanta on oppilaiden käytössä. Jos laitteita tarvitaan enemmän kuin koulussa on, niin atk-vastaavat ovat yhteydessä tietohallintoon.

Oppilaat saavat etäopetuksessa tarvittavan materiaalin esim. käsityöhön, kuvataiteeseen lähijakson aikana kotiin mukaansa.

Arviointi ja yhteydenpito oppilaisiin ja koteihin

Etäopetuksessa olevien oppilaiden oppimisen arviointi suoritetaan opetussuunnitelman mukaan, käyttäen jatkuvaa arviointia ja palautettavia oppimistehtäviä. Kokeet tehdään lähijakson aikana koulussa.

Yhteiset valinnaisaineet toteutetaan, mikäli ryhmien yhdistäminen on mahdollista tai riittävät turvavälit on mahdollista pitää. Tarvittaessa opetus hoidetaan etäyhteyden avulla. 

Taito- ja taideaineissa noudatetaan opetussuunnitelmaa soveltaen siten, että turvallisuus voidaan huomioida etäopetuksessa. Esim. käsityön opetus toteutetaan lähiopetuksen aikana ja etäopetuksessa keskitytään askartelu- / rakentelu- / suunnittelutehtäviin.  

Lähi- ja etäopetuksen toimivuutta arvioidaan viikoittain tiimipalavereissa.

Oppilaisiin ollaan yhteydessä päivittäin. Opetus tapahtuu lukujärjestyksen mukaisesti ja opettajat pitävät opetustuokioita.

Ruokailu

Ruokailut porrastetaan. Ruokalassa istutaan mahdollisimman väljästi. Servica hoitaa etäopetuksessa olevien oppilaiden koululounaiden jakamisen oman ohjeistuksen mukaisesti.

Iltapäiväkerhot

-Pidetään turvavälit, lapset eivät istu vierekkäisillä istumapaikoilla.

-Tehostetaan käsienpesua ja tarvittaessa käsidesin käyttö.

-Käytetään vain helposti pestävissä ja desinfioitavissa olevia leluja ja pelejä.

-Kotoa ei saa tuoda omia leluja.

-Suositellaan omien kynien käyttöä. Tarvittaessa käytetään iltapäiväkerhon omia kyniä, jotka käytön jälkeen desinfioidaan.

-Pyritään pitämään iltapäiväkerhoryhmät erillään sisällä ja ulkona. Mahdollisuuksien mukaan ryhmien sisällä jaetaan eri tiloihin tai pienryhmiin.

-Merkittyjen vessojen ja ulko-ovien käyttö.

-Ohjaaja annostelee välipalan.

-Mikäli lapsi sairastuu, soitetaan vanhemmat hakemaan ja ohjaaja vie lapsen ulos odottamaan. Ohjaaja huolehtii maskin ja hanskojen käytöstä.

Oppilashuollon palvelut

Perusopetuksen oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuollon palveluihin sekä lähi- että etäopetuksessa. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään normaalisti niin pitkään kuin mahdollista alueellinen epidemiatilanne huomioiden. Palvelunsaannin turvaamiseksi hyödynnetään etäyhteyksiä sekä yksilökohtaisessa että yhteisöllisessä työssä. Kasvokkain tapahtuvassa palvelussa huomioidaan vallitsevat hygieniaohjeistukset. Muuttuvissa tilanteissa palveluiden toimintakäytännöistä tiedotetaan oppilaita/opiskelijoita ja vanhempia. Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollollinen toiminta suunnitellaan monialaisena yhteistyönä ja kirjataan opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Mikäli koulussa tai oppilaitoksessa siirrytään poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, opiskeluhuolto toteutetaan koulun tai oppilaitoksen poikkeusajan opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti.

Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut ovat tarjolla tuttuun tapaan lähipalveluna, mutta myös etäyhteyksiä (Teams, Skype for business, puhelut) voidaan tarvittaessa hyödyntää lukuvuoden aikana. Tapaamisaikoja voi varata Wilmassa, puhelimitse/tekstiviestillä tai sähköpostilla.”

Mahdollisen karanteenin, etäopiskelun tai lievän sairaana olon aikana tapaamisia voidaan järjestää etäyhteyksillä.”

Eli palvelut ovat saatavilla joko lähipalveluna tai etäpalveluna tilanteen mukaan (THL:n ja OKM:n ohjeistuksien mukaan).

Henkilöstön työnjako ja vastuut sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen

Jokainen luokanopettaja ja aineopettaja vastaavat opetuksesta oman työjärjestyksen mukaisesti, olivatpa oppilaat lähi- tai etäopetuksessa. Vaihtotuntien opetus suunnitellaan koronaohjeistuksen mukaan. Tuntiopettajia käytetään tukena valinnaisaineiden järjestämisessä.

Erityisopettajat toimivat mukana lähiopetuksessa niiden luokkien kanssa, jotka ovat koulussa. Tarvittaessa he antavat opetusta ja tukea myös etäoppilaille, suunnitellen sen yhdessä luokan- ja aineenopettajan kanssa.

Erityisopettaja antaa etäopetusta niille erityisen tuen oppilaille, jotka eivät osallistu lähiopetukseen (Pol. 18§) päätöksen mukaisesti.

Ohjaajat toimivat lähiopetuksessa.

Työhyvinvoinnista päävastuu on rehtorilla ja työhyvinvointiparilla.

Tiimeissä jaetaan ajatuksia koulun toiminnasta ja työhyvinvoinnista. Koululla on rahaa työohjaukseen tänä vuonna.

 Turvallisuus ja opettajan vastuu

Koulussa noudatetaan THL:n ohjeita hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä turvavälejä. Koulun henkilökunta kokoontuu lähi- ja etäyhteyksillä. Koulu seuraa OKM:n, THL:n ja Kuopion kaupungin ohjeistuksia aktiivisesti.

 

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä