2 Strategia, kehittämissuunnitelma, opetussuunnitelma

Strategian, kehittämissuunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttaminen

Koulu ottaa toiminnan suunnittelussaan huomioon Kuopion kaupungin strategian ja koulutuspoliittisen ohjelman. Lukuvuonna 2021 - 2022 kehittämisen kohteina ovat opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen kehittäminen sekä oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukeminen toimintakulttuuria kehittämällä. Toimenpiteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan ja niiden toteutumista seurataan.

Perusopetuksen CAF-arvioinnin kohteena on lukuvuosisuunnitelman kohta 4 Asiakkuudet ja kumppanuudet. Toisesta CAF-arviointikohteesta koulu päättää itse.

Perusopetuksen yhteiset arvioinnin kohteet 2014 - 2024:

  • 2014 - 2015: 6 Osallisuus (vanha lukuvuosisuunnitelma)
    • osallisuus opetussuunnitelmatyössä
  • 2015 - 2016: 4 Resurssit
    • tieto- ja viestintätekniikka
  • 2016 - 2017: 6 Kasvatus ja oppiminen
    • yhteistoiminta
  • 2017 - 2018: 1 Johtaminen
  • 2018 - 2019: 7 Oppilashuolto ja muu oppilaan tuki
  • 2019 - 2020: 2 Strategia, kehittämissuunnitelma, ops
  • 2020 - 2021: 3 Henkilöstö
  • 2021 - 2022: 5 Asiakkuudet ja kumppanuudet
  • 2022 - 2023: 4 Resurssit
    • tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö
  • 2023 - 2024: 6 Kasvatus ja oppiminen


Lisätietoja:
opetusjohtaja Silja Silvennoinen 044 718 4003
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018 
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

2. STRATEGIA, KEHITTÄMISSUUNNITELMA, OPETUSSUUNNITELMA 

Kaupungin yhteisiä kehittämiskohteita ovat: 

  1. opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen kehittäminen
  2. oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukeminen toimintakulttuuria kehittämällä.   

 
Koulun toimenpiteet 

Opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen kehittäminen 

1.–2.-luokat  

Alkuopetuksessa oppilaan ohjauksen kehittämisen keskiössä on koululaisen taitojen kartuttaminen ja ohjaaminen oikeaan suuntaan. Vahvistetaan positiivista ja sinnikästä suhtautumista koulutyöhön kannustamalla ja huomaamalla pienetkin edistysaskeleet. Pääpaino on suullisella palautteella ja keskusteluilla oppilaiden kanssa. 

Kiinnitetään huomiota ryhmien muodostamiseen siten, että ryhmät tukevat yksittäisen oppilaan positiivista kasvua ja kehitystä. 

Oppilaan ohjauksessa konkreettisena apuna ovat Oma oppimispolku -tornit sekä Koululaiseksi kasvaminen -oppimiskeskustelukaavake. 

 
3.–4.-luokat  

Oppilaan ohjausta kehitämme kiinnittämällä huomiota päivittäiseen oppilaan kohtaamiseen. Pyrimme järjestämään aikaa oppilaan kohtaamiselle. Jokaisella oppitunnilla opettajat ohjaavat oppilasta hänen omalla tasollaan. Kehitämme opiskelutaitoja siten, että itsenäinen työskentely, parityöskentely ja tietojen etsiminen onnistuvat. Opettaja keskustelee yhdessä oppilaan kanssa oppimiskeskustelukaavakkeen täyttämisestä. 


5.–6-luokat 

5.6.-luokilla vahvistetaan alemmilla luokilla opittuja taitoja. Opiskelutaidot ja niiden vahvistaminen ovat tärkeät oppilaan ohjauksen kohteet. Pyritään vahvistamaan oppilaan oman oppimistyylin kehittymistä ja kokeillaan erilaisia oppimistapoja. Oppilaita ohjataan omatoimisuuteen. Lisäksi oppilaita ohjataan hyvien koulutehtävärutiinien luomiseen ja ylläpitämiseen. Koulutyön aikatauluttamista harjoitellaan. Omien vahvuuksien löytämistä tuetaan. Oppilaan oman toiminnan ohjausta tuetaan ohjaamalla omien tavoitteiden asettamiseen. Omien tavoitteiden asettelu auttaa oman oppimisen tason hahmottamisessa. Syksyllä asetetaan kouluvuotta koskevat tavoitteet oppimiskeskustelukaavakkeen mukaisesti. Oppitunti-, päivä- ja viikkotavoitteilla opetetaan tavoitteelliseen koulutyöhön. Kannustamiseen ohjataan. Huomaa hyvä -toiminnan mukaisesti kehitämme oppilaan positiivista suhtautumista koulutyöhön. Reiluraha-systeemi tukee edellistä toimintaa. Yrityskylä-oppimiskokonaisuus toteutetaan kuudensilla luokilla ja sen tavoitteena on ohjata yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ymmärtämiseen ja omien ammattihaaveiden viriämiseen. 

Oppilaanohjauksesta vastaavat tiimin opettajat yhdessä. Erityisopettaja ja tiimin luokanopettajat sopivat tarvittaessa luokkakohtaisia oppilaan ohjauksen tavoitteita ja tarpeen mukaan ryhmittävät luokan oppilaita toiminnanohjauksen tavoitteita vastaaviksi. Toimintatapoja etsitään ja kehitetään lukuvuoden aikana oppilaan ohjauksen tavoitteita vastaaviksi. Ryhmän toimintaa ja itsetuntemusta vahvistetaan erityisopettaja Eliisa Halosen pitämillä ilmaisutaidon oppitunneilla. Oppilaan ohjauksen keskiössä ovat: opiskelutaidot, koulunkäynti ja itsetuntemus. 

 

Oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukeminen toimintakulttuuria kehittämällä 

1.–2.-luokat 

Luodaan turvallinen ja ennakoitava oppimisympäristö siten, että kaikilla tiimissämme toimivilla aikuisilla on yhteneväinen tapa toimia ja reagoida. Säännöt ja vaadittavat tavat sekä seuraamukset mahdollisista rikkomuksista ovat kaikille selvät. Hyvä keskusteluyhteys oppilaisiin ja huoltajiin pyritään luomaan ja säilyttämään asiallisella tiedottamisella sekä arkikeskustelujen avulla. 

Kiinnitetään erityistä huomiota onnistumisiin ja ohjataan oppilaita huomaamaan omat ja toisten onnistumiset. Sanallistetaan hyviä hetkiä aina, kun siihen on mahdollisuus. Ryhmissä voidaan käyttää palkitsemista, ns. tähtiä hyvistä teoista, esimerkiksi yhteisistä, kaikille avoimista välituntileikeistä. 

Hyvinvoinnin tukemiseksi puututaan epäkohtiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja otetaan oppilashuolto mukaan ennaltaehkäisevästi. 

 
3.–4.-luokat  

Koulussamme kehitetään edelleen Verso-toimintaa. Verso-toimintaa on jo kehitetty ottamalla käyttöön liikkuvat Verso-oppilaat, jotka voivat sovitella oppilaiden välisiä ristiriitoja heti niiden tapahduttua. Hyvinvointia on pyritty lisäämään osallistamalla oppilaita koulun toimintaan, esimerkiksi kouluttamalla oppilaita välkkäriohjaajiksi ja digiagenteiksi sekä vertaissovittelijoiksi. Oppilaat pääsevät osallistumaan koulun toimintaan myös oppilaskunnan kautta. Koulun arjessa pyritään toimimaan avoimesti. Koulumme toimintakulttuurin olennainen osa on positiivinen pedagogiikka, jota pyritään jalkauttamaan kaikkien luokkien arkeen. Aikuiset voivat omalla toiminnallaan olla malleja hyvästä yhteistyöstä. Toivomme, että oppilashuollon painopiste olisi ennaltaehkäisevässä työssä. 


5.–6.luokat 

Oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukemista toimintakulttuuria kehittämällä-painopistealuetta tarkastellaan 56-tiimin voimin tänä vuonna uutena asiana, johon koulussamme on jo olemassa olevia rakenteita. Oppilaan hyvinvointia pyritään tukemaan kuten alemmillakin luokilla. Koulun aikuiset pyrkivät omalla toiminnallaan luomaan huolehtivan ja positiivisen ilmapiirin. Oppilaita osallistetaan koulun toimintaan antamalla vaikutusmahdollisuuksia mm Verso- ja oppilaskuntatoiminnan avulla. 56-luokkalaiset toimivat kummeina pienemmille oppilaille. 56-luokkalaisia on koulutettu Välkkäriohjaajiksi. Välkkäriohjaajat toimivat mahdollisuuksien mukaan välitunneilla ohjaajina. Digitutortoiminta toimii yliluokkarajojen. Lisäksi oppilaat osallistuvat ryhmän toimintaan omalta osaltaan ja toteuttaen ryhmässä sovittuja vastuutehtäviä kukin vuorollaan esim. luokissa sovittavien vastuuryhmien avulla tai järjestäjätoiminnalla. Oppilaiden keskinäisiä suhteita ja yhteistoimintataitoja pyritään vahvistamaan mm. Eliisa opettajan pitämillä ilmaisutaidon ja ryhmätaidon tunneilla. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan käytettäviin työskentelytapoihin ja oppivat arvioimaan työtapojen sopivuutta omaan oppimiseen ja jatkossa valitsemaan itselleen sopivimpia tapoja oppia ja toimia. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan yhteisten tapahtumien sisältöön ja toteutukseen. Oppilaan tai ryhmän yhteinen hyvä käyttäytyminen huomioidaan kehuin ja kannustuksin sekä Reilu-rahoin, joiden palkinnot oppilaat ideoivat itse. Yhteiseen viihtyvyyteen vaikuttavat asiat, kuten naulakoiden ja luokan siisteyteen vaikuttavat ratkaisut mietitään yhdessä oppilaiden kanssa. Jätekukon kummitoiminta osaltaan ohjaa viihtyisän kouluympäristön ylläpitämiseen. Mok-viikolla pyritään erityisesti huomioimaan kouluviihtyvyyttä. Kiusaamiseen puututaan aina sekä mahdollisimman ripeästi. Koululla on kiusaamiseen liittyen vastuuopettajat ja sovitut käytänteet. Retket, tapahtumat ja leirikoulut pyritään järjestämään tavoitteiltaan ja toiminnaltaan kouluhyvinvointia edistäviksi. 

Oppilashuollon yhteistyötavat vakiinnutetaan ja pyritään luomaan tai löytämään malleja joustavista ja ennakoivista oppilashuollon toimintatavoista. 

 

Koulun omat tavoitteet lukuvuonna 20212022 ovat: 

  1. tiimi- ja yhteisopettajuuden kehittäminen
  2. esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittäminen. (kts. 6 Kasvatus ja oppiminen) 

 

Ohessa tiimien toimintasuunnitelmat: 

1.–2.-luokkien tiimin toimintasuunnitelma

Tiimiimme kuuluu lukuvuonna 2021–2022 seuraavat henkilöt: Maarit Kivimäki (1A), Soile Eskelinen (1B), Henriikka Iivarinen-Seppänen (1C), Jaana Sarameri (ela 1.lk), Kati Heikkinen (2A), Arja Laukkarinen (2B), Anni Vauhkonen (2C), Petra Sivonen (ela 2.lk), Sirpa Niskanen (ohjaaja), Arja Vepsäläinen (ohjaaja), Sari Keinänen (ip-ohjaaja), Ritva Luostarinen (ip-ohjaaja) 
 
Tiimimme kokoontuu keskiviikkoisin klo 14.10–15.30.

Johtoryhmän kokouksista laaditaan tiedote, joka on kaikkien luettavissa Teams’ssa. Tiimipalaverissa keskustellaan johtoryhmän asettamista aiheista tarvittaessa. Tiimipalaverissa käydään läpi tulevan viikon käytännön asiat sekä käsitellään yhteisiä asioita joko koko tiimin voimin tai luokkatasoittain.  

Jaana Sarameri toimii 1. luokkien ja Petra Sivonen 2. luokkien erityisopettajana. Ohjaajat Sirpa Niskanen ja Arja Vepsäläinen ovat sovitusti lukujärjestyksen mukaan luokissa. Iltapäiväkerhojen ohjaajat Sari Keinänen ja Ritva Luostarinen toimivat aamuisin ohjaajina 1.luokissa. 
 
1A- ja 1B-luokkien yhteisopetusta ja pariopettajuutta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Luokkien lukujärjestykset on synkronoitu siten, että yhteisopettajuus mahdollistuu hyvin. 

1C-luokka toimii yhdessä esikouluryhmän kanssa noin kahdeksan tuntia viikossa, jolloin joustava esi- ja alkuopetus toteutuu yhteisen arjen myötä. 

Yhteisopettajuutta toteutetaan muutenkin luokkatasoittain. Opettajat suunnittelevat opetustyötä yhdessä, opetuksen toteutus joko oman ryhmän puitteissa tai sekaryhmissä. Ideoita ja materiaaleja jaetaan tiimin kesken.  

Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutetaan tiimisopimusten mukaan huomioon ottaen koronatilanne.  
 
Tiimityötä ja yhteisopettajuutta arvioidaan jatkuvasti lukuvuoden aikana. Työtä kehitetään arvioinnin pohjalta huomioiden erilaiset ryhmät ja olosuhteet. 

Formatiivinen arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen, koululaisen taitojen kehittymiseen sekä koulun ja ryhmän jäsenenä toimimiseen. Tärkeää on välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen.  

Arvioinnin lähtökohtana on jokaisen oppilaan omat lähtökohdat ja tavoitteet, joista keskustellaan oppilaan kanssa Oman oppimispolku -vihkon ja Koululaiseksi kasvaminen -oppimiskeskustelulomakkeen pohjalta. Näihin keskusteluihin pyritään järjestämään kahdenkeskinen tuokio oppilaan ja opettajan välillä. 

Itse- ja vertaisarviointia toteutetaan eri materiaalien avulla. Itsearvioinnin tukena on Oma oppimispolku. 

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja koululaisen taitojen kehittymistä arvioidaan kannustaen sekä vahvistaen hyvien asioiden ja tekojen huomaamista. 

 

3.–4.luokkien tiimin toimintasuunnitelma 

Tiimin jäsenet: Luokanopettaja Hannele Roivanen (3A), luokanopettaja Minna Parviainen (3B), luokanopettaja Tuukka Kokkonen (3C), luokanopettaja Jere Ronkainen (4A), luokanopettaja Jouko Soukkamäki (4B), luokanopettaja Taina Kurikka (4C), erityisluokanopettaja Eliisa Halonen (3-4D), laaja-alainen erityisopettaja Elina Martikainen, S2-opettaja Perttu Kosonen, koulunkäynninohjaaja Taina Heiskanen ja koulunkäynninohjaaja Johanna Varis.  
 
Tiimin säännöllinen kokoontumisaika on keskiviikkoisin klo 14.10–15.30  
 
Tiedottaminen:  

  • Johtoryhmän kokouksista laaditaan tiedote, joka on kaikkien luettavissa Teamsissa  
  • Tiimipalaverissa käsitellään johtoryhmän asettamia aiheita tarvittaessa  
  • Tiimipalaverissa käydään läpi tulevan viikon käytännön asiat sekä käsitellään yhteisiä asioita joko koko tiimin voimin tai luokkatasoittain  
  • Tiimissä käsitellyt asiat ja yhteiset päätökset kirjataan Teamsiin: 3.-4. -tiimiin ->Tiedostot -> Lukuvuosi 2021–2022 

3.–4.-luokkien tiimi toimii koulun 2. kerroksessa. Erityisopettaja Elina Martikainen toimii joustavasti joko samanaikaisopettajana tiimin luokanopettajien kanssa tai eriyttäen oppilaat omaan ryhmään. S2 -opettaja Perttu Kosonen toimii 4A -luokassa sekä 3A-D-luokissa eriyttäen. 
 
3.-luokkien yhteistoiminta:   

  • 3. lk:t toimivat yhdessä 2. kerroksen isossa oppimisympäristössä. 
  • Suurin osa opetuksesta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. 
  • Matematiikan ja äidinkielen oppitunnit opiskellaan yhdessä. Ryhmätunnit erikseen. 
  • Erityisopettaja Elina Martikaisella 3.lk:lla oppituntia 11h/viikko 
  • 3.–4.D-luokan kanssa yhteisiä oppitunteja. 

  
4.-luokkien yhteistoiminta: 

  • 4.lk:lla äidinkielessä yksi palkkitunti tiistaisin, jolloin erityisopettaja Elina Martikaisen luona opiskelevat neljänsien luokkien erityisen ja tehostetun tuen oppilaat.  
  • Opetuksen suunnittelua tehdään viikoittain yhdessä. 
  • Erityisopettaja Elina Martikainen toimii 4.lk:lla 13 oppituntia. 
  • 3–4 D-luokka osallistuu 4AC luokan yhteiseen liikuntatuntiin, musiikissa, uskonnoissa ja elämänkatsomustiedossa oppilaat opiskelevat ovat integroitu toiseen neljänteen luokkaan. 

Formatiivinen arviointi on edelleen oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen ja sitä toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti, digitaalisin välinein, esim. Wilma. Tärkeää on antaa välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen. Summatiivinen arviointi perustuu formatiiviseen arviointiin. 

Arvioinnin välineinä käytetään myös itsearviointia ja vertaisarviointia valmiita tai itsetehtyjä lomakkeita käyttäen, peukuttamalla sekä tekemällä eri oppiaineissa portfolioita (konkreettisia kansioita tai digitaalisesti). 

 

5.–6.luokkien tiimin toimintasuunnitelma 

5.–6.-luokkien tiimi kokoontuu keskiviikkoisin klo 14.10- alkaen. Tiimin toimintatavat sovitaan syksyllä tiimissä yhteistyönä. Tiimiin kuuluvat 2021–2022 lukuvuonna: 

Erityisopettaja Leila Pelo 

Englannin opettaja Anne Tuovinen 

5A-luokanopettaja Kirsi Räsänen 

5B-luokanopettaja Riitta Kolehmainen 

5C-luokanopettaja Pasi Seppänen 

6A-luokanopettaja Janne Lappalainen (tiiminvetäjä) 

6B-luokanopettaja Petri Manninen 

6C-luokanopettaja Kaarle Ruokolainen 

 S2 -opettaja Perttu Kosonen toimii sovittujen 5-6-luokkien oppilaiden kanssa  

 
5.-luokkien yhteistoiminta:  

5. lk:t toimivat yhdessä 1. kerroksen isossa oppimisympäristössä. 
 

  • Suurin osa opetuksesta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yhteisopettajuuden periaatteilla.  
  • Matematiikan, ympäristöopin, historian ja uskonnon oppitunnit opiskellaan yhdessä. Ryhmätunnit erikseen.  
  • Erityisopettaja Leila Pelon 5.lk:lla 7oppituntia/viikko  

  
6.-luokkien yhteistoiminta: 

6B ja 6C toimivat yhteistyössä alakerran oppimisympäristön vierusluokissa ja 6A-luokka toimii omatoimisemmin Luma-luokassa.  

  • Opetuksen suunnittelua tehdään yhdessä.  
  • Erityisopettaja Leila Pelo toimii 6.lk:lla 15 oppituntia viikossa

Tiimin yhteinen toiminta: 

5.–6.-luokat 

  • Monialainen oppimiskokonaisuus Hyvinvoiva minä toteutetaan yhdessä syyslukukaudella. Ryhmät kootaan koronaohjeistusta noudatellen omista luokista tai toimintaympäristöistä.  
  • Kevätlukukauden Monialainen oppimiskokonaisuus Tunne- ja vuorovaikutustaidot toteutetaan yhdessä 
  • Lukuvuoden tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen oppilaiden kanssa  
  • Liikunnassa toteutetaan yhteistä toimintaa yhtäaikaistuntien puitteissa 

  
  Monipuolisen oppilasarvioinnin kehittäminen:  
 5.–6.-luokat   

  • Formatiivinen arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen, toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti, digitaalisin välinein, esim. Wilma. Tärkeää on välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen.  
  • Arvioinnin lähtökohtana on tavoitteet ja oppilaan edistyminen omissa tavoitteissa  
  • Työskentelyn arvioiminen oppituntipalautteena ja ryhmäarviointeina  
  • Kahdenkeskiset keskustelutuokiot oppilaan ja opettajan välillä  
  • Itsearviointi: Eri oppiaineissa valmiita tai itsetehtyjä lomakkeita hyödyntäen. Peukutus.  
  • Vertaisarviointi: Eri oppiaineissa valmiita tai itsetehtyjä lomakkeita hyödyntäen oppimisen aikana, töiden edetessä jne.  
  • Reilu raha -käytäntö  
  • Jouluarviointi perustuu oppimiskeskustelulomakkeen tavoitteisiin, jotka oppilas vanhempien kanssa asettaa syksyllä  

 

EMO- luokkien tiimisuunnitelma 

Tiimin jäsenet ovat Timo Latsa ja Mikko Kinnunen, erityisluokanopettajat, Sari Jyrkinen, Juuso Partti, Tommi Hoffren, Heli Oja ja Meri Asikainen, koulunkäynninohjaajia. 

Tiimin säännöllinen kokoontuminen on perjantaisin klo 13.00 – 14.30.  

  • Tiimipalaverissa käsitellään EMO - luokkien ajankohtaisia asioita. 
  • Palaverissa pohditaan mihin koulun yhteisiin toimintoihin meillä olisi mahdollisuus osallistua. 
  • Palaverissa käsitellään mennyt viikko ja pohditaan seuraavaa. 
  • Käymme työnohjauksellisesti läpi yksilöiden ja ryhmän jaksamista työssä. 
  • Pohdimme ryhmien välistä yhteistyötä, sen kehittämistä ja mahdollisia pulmakohtia yhteistyössä. 
  • Tarvittaessa käymme yhdessä läpi oppilaiden asioita, jotta kaikilla olisi sama käsitys oppilaan kohtaamisesta oppimistilantilanteissa ja mahdollisissa kiinnipitotilanteissa. 
  • Oppilaan paremman tuntemisen prosessissa käytämme luokituslomaketta, toiminnanohjauksen lomaketta, päiväarvioinnin lomaketta sekä riitatilanteiden lomaketta ja näitä ihmetellessä opimme kaikki oppilaan vahvuudet ja haasteet. 
  • Kiinnipidon mahdollisuudesta keskustelemme vanhempien kanssa. 


EMO-luokat ja Integraatio 

Molemmissa luokissa 1 – 2 sekä 3 – 4-luokilla on pystytty järjestämään oppilaan integrointia. Pienten puolella on käyty joillakin liikunnantunneilla koko ryhmänä yleisopetuksen mukana. Sekä molemmilla luokilla ovat yksittäiset oppilaat olleet integroituneena yleisopetuksen ryhmiin. Integroinnit ovat onnistuneet hyvin. Pyrimme olemaan muiden luokkien apuna tarvittaessa ja mikäli se on oman ryhmän kannalta katsottuna mahdollista. 


EMO - luokat 1 – 2 ja 3 – 4 

EMO -luokkien keskinäinen yhteistyö on kehittynyt vuosien aikana paljon. Sekä oppimistilanteissa että myös käyttäytymiseen liittyvissä tilanteissa on pystytty rakentamaan yhteistyötä, niin että molemmat luokat ovat siitä hyötyneet. Tarvittaessa aikuiset tai oppilaat liikkuvat luokalta toiselle, vaikka kesken oppitunnin. Myös pysyvissä oppilassiirroissa on pystytty löytämään hyviä ratkaisuja. Kun toinen luokka on ollut liian täynnä, niin toinen luokka on pystynyt ottamaan oppilaan vastaan, vaikka luokkataso ei ole ollut oikea. Myös yleisopetuksesta olemme pystyneet ottamaan oppilaita kriisitilanteissa luokkiimme ja sitä kautta tarjoamaan apuja yleisopetukseen. 

Myös Alavan kanssa yhteistyö on vuoden aikana kehittynyt paljon. 

 
EMO - luokat ja ympyröivä yhteiskunta 

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan liikkumaan lähiympäristössä mm. metsät, laavut ja erilaiset hallit. Retket ovat pääsääntöisesti sujuneet hyvin. Retkillä käytämme pääsääntöisesti lähimaastossa kävellen, mutta mm. Lippumäen jäähalli, uimahalli sekä jalkapallohalli ovat myös käyntikohteita ja niihin menemme omilla autoilla. Myös muutama lähilaavu on retkien kohteena ja tällöin myös liikumme paikalle omilla autoilla oppilaiden kanssa. Oppilaskyydityksestä on keskusteltu vanhempien kanssa ja heiltä on lupa toimia näin. 
 

Opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen kehittäminen:   

Päivittäin aloitetaan päivä kyselemällä oppilaiden hyvinvointi, millä mielellä on tullut kouluun. Mikäli on ollut murheita tai iloja, niin mahdollisuuksien mukaan keskustellaan niistä yhdessä. Iltapäivällä pysähdytään hetkeksi ja mietitään miten päivä on sujunut ja millä mielellä lähtee kotia. Samassa yhdessä täytetään päiväarviointi oppilaan kanssa, jossa arvioinnin kohteena ovat opiskelu ja käytös. 

Vahvuudet ja tunnetaidot ovat päivittäin ja viikoittain mukana luokan ja lasten arjessa mukana. Välillä harjoittelemme ja keskustelemme ryhmänä, miten pitäisi toimia ja käsitellä tunteita. Myös oppilaan henkilökohtaisia tunnetaitoja ja vahvuuksia käsitellään yhdessä aikuisen ja myös osittain muiden lasten kanssa yhdessä. 


Oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukeminen toimintakulttuuria kehittämällä: 

Molemmissa luokissa on hyvin vahva struktuuri ja samantyyppinen toimintamalli. Mallia mietitään joka syksy uudestaan, kun nähdään, millainen ryhmä on kunakin vuonna luokassa. Oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea omassa kouluarjessa jaksamiseen ja opiskeluun. 

 

Jynkän koulun CAF-arviointi lukuvuosi 2021-2022 

Perusopetuksen CAF-arvioinnin kohteena on lukuvuosisuunnitelman kohta Asiakkuudet ja kumppanuudet. Jynkän koulun oma CAF-arvioinnin kohde on Henkilöstö.  

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä