6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Oppimiskeskustelut

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2021 - 2022 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on hyvinvoiva minä. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.


Joustava esi- ja alkuopetus

Esi- ja alkuopetuksen aikuistiimi tekee joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimisopimuksen. Tiimisopimukseen kirjataan, kuinka toiminnan periaatteet toteutuvat käytännössä, kuinka oppimispolkuja toteutetaan ja kuinka lapsiryhmien yhteistoimintaa on mahdollista järjestää.

Tiimisopimus liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Joustava esi- ja alkuopetus perusopetuksen opetussuunnitelmassa
Kuopion joustava esi- ja alkuopetus


Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä edistetään kouluissa kehittämällä seuraavia osa-alueita:

  • opetushenkilöstön digipedagoginen osaaminen
  • oppilaiden digitaidot
  • digitaalisten laite- ja oppimisympäristöjen käyttö

Opetushenkilöstön digipedagogista osaamista kehitetään koulutusten sekä kouluilla toimivien pedagogisten tukihenkilöiden ja kiertävien digimentoreiden avulla. Koulutusten ja tuen tarpeita kartoitetaan vuosittain syksyllä tehtävällä kyselyllä. Osaamisen kehittymistä seurataan syksyllä 2021 ja keväällä 2022 toteutettavien kyselyjen avulla.

Kaikille oppilaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet digitaitojen oppimiseen. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilaiden tvt-opetussuunnitelman mukainen osaaminen 2., 6. ja 9. luokan päättyessä. Opetussuunnitelman toteuttamisen tukena käytetään kaupungin omia digitaitokalentereita vuosiluokille 1 – 6 ja 7 – 9. 

Laite- ja oppimisympäristöjen käyttöä edistetään kiertävien digimentoreiden, koulukohtaisten teknisten tukihenkilöiden (atk-vastaavat) sekä oman tietohallinnon avulla. Varmistetaan, että kaikilla opettajilla on työtä varten käytössä henkilökohtainen päätelaite. Oppilaslaitemäärää kasvatetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Lisäksi huolehditaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä jokaisessa koulussa. Laajennetaan ja syvennetään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttömahdollisuuksia. Koulujen tekniset tukihenkilöt huolehtivat toimenkuvansa mukaisista tehtävistä.

Kuopio osallistuu useisiin perusopetuksen kehittämishankkeisiin, joissa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Kuopiossa on käynnissä Digitaalinen ekosysteemi -hanke, jossa kartoitetaan kunkin koulun digitaalisen osaamisen nykytilaa. Kartoitukset tehdään joka kevät. Kartoituksen yhteydessä kukin koulu määrittelee itselleen kehittämistavoitteet seuraavalle lukuvuodelle ja seuraa tavoitteidensa toteutumista. Seuraava kartoitus tehdään keväällä 2022.

Koulukohtainen tvt-suunnitelma päivitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Tvt-suunnitelmassa otetaan kantaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä tavoitteita asetitte koulullenne kevään 2021 Digitaalinen ekosysteemi –hankkeen palaverissa? Mitä toimenpiteitä aiotte tehdä tavoitteen saavuttamiseksi? Miten näiden tavoitteiden saavuttamista seurataan?
  2. Miten koulunne digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen vastuut on määritelty? Miten pedagoginen ja tekninen tuki koulussanne organisoidaan ja resursoidaan niin, että se hyödyttää kaikkia opettajia?
  3. Miten varmistetaan, että kaikki oppilaat oppivat riittävät digitaidot? 

Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
kehittämistyön koordinaattori Jarno Bruun 044 718 4417

Koulun toimenpiteet

6. KASVATUS JA OPPIMINEN

Pedagogiikan kehittäminen 

Pedagogiset edellytykset luodaan lukujärjestystyöllä. On huolehdittu, että tiivis yhteistyö oman luokkatason sisällä on mahdollista. Jakotuntiresurssia on käytetty osittain siten, että luokkaa opettaa samanaikaisesti kaksi opettajaa. Erityisen tuen oppilaat ovat useimmiten integroitu yleisopetuksen ryhmiin.  
 
Lukuvuoden alussa jokainen opetustiimi tutustuu omien luokkatasojen opetussuunnitelman sisältöön ja suunnittelee opetuksensa sitä noudattaen. Luokkatasoissa sovitaan yhteisistä käytänteistä niin pedagogiikan kuin arvioinnin osalta. Opettajien välinen kommunikointi pyritään pitämään jatkuvana, avoimena ja kannustavana. Erityisopettajien ammattitaitoa käytetään myös konsultaatiomuodossa. 

Jokaiselle oppilaalle pyritään takaamaan mahdollisuus omatasoiseen oppimiseen sekä rauhalliseen oppimisympäristöön. Laadukas oppimisprosessi saadaan aikaan hyvään työrauhaan panostamalla sekä vaihtelevia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Oppimismyönteistä ilmapiiriä edistetään pitämällä kiinni yhteisesti sovituista säännöistä. 

Oppimista edistetään kaikille kolmelle opetustiimille annettavalla erityisopetuksen tuella. Oppilaat muodostavat joustavia opetusryhmiä, joiden muodostamisessa perusteena voi olla esimerkiksi oppimistyyli tai etenemisnopeus ja kokoonpanot voivat muuttua tilanteesta riippuen. 

Arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen ja toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti tai digitaalisin välinein, kuten esimerkiksi Wilma. Tärkeää on välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen. 

 
Yhteisöllisyys ja osallistaminen 

Jynkän koulun tavoitteena on edelleen tiimityöskentelyn jatkuva kehittäminen ja Joustavan esi- ja alkuopetustoiminnan aloittaminen. Tavoitteena on lisätä monin tavoin oppilaiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien osallistamista koulun arkeen. Uuden opetussuunnitelman myötä oppilaat osallistuvat entistä enemmän oman toimintansa suunnitteluun ja arviointiin. Koulussamme käytetään osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemisessa seuraavia toimintatapoja: kummiluokkatoiminta, välkkäritoiminta, Huomaa hyvä -periaatteiden käyttäminen laajasti, Verso-toiminta, Reilu-raha ja ohjaaminen välituntitoimintaan yli luokkarajojen. Huoltajat ovat myös mukana tässä prosessissa. Koulun oppilaskunta toimii aktiivisesti, jolloin oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun toimintaan tätä kautta. Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaa tehostetaan. 


Kuntakohtainen MOK: hyvinvoiva minä (11.10.-15.10.)   

1.–2.luokat 

  • Minä koululaisena – uni, liikunta, ruoka, koulu, vapaa-aika & kaverit 
  • Hyvinvointipassi 
  • Viikon suunnitelmissa otetaan huomioon oppilailta saadut ideat ja toiveet.
     

3.–4.luokat 

Monialainen opintokokonaisuus Hyvin voiva minä suunnitellaan ja toteutetaan sopivaksi vuosiluokittain työskentelevien ryhmien kesken. MOK-viikko toteutetaan viikon 41 aikana. Sisältöinä ovat vertaistoiminta, oma hyvinvointi, tapaturmat ja terveys, ravitsemus, kaverisuhteet, liikunta sekä rentoutuminen ja lepo. Suunnittelussa käytetään hyväksi Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikelloa soveltuvin osin. Oppilaiden ideoita kysytään ja hyödynnetään viikon aikana. 


5.–6.luokat 

Monialainen opintokokonaisuus Hyvinvoiva minä suunnitellaan tiiminä ja toteutetaan koronarajoitusten mukaisesti omissa ryhmissä tai niiden ryhmien kesken, jotka muutoinkin yhdessä koululla toimivat. Mok-vko toteutetaan 41 viikon aikana. Vaihtotunnit sovitaan yhdessä opettajien työtunnit huomioiden. Tavoitteena on opettaa oppilaille omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Sisältöinä ovat monipuolisesti oppilaan hyvin vointiin liittyvät asiat: uni, ravinto ja liikunta. Kaverien merkitys ja henkisen hyvin voinnin asioita pyritään sisällyttämään opintokokonaisuuteen. Suunnittelussa käytetään hyväksi soveltuvin osin Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikelloa. MOK-viikon toimintatapoina ovat ryhmätöiden tai videoiden tekeminen, liikunta- ja rentoutustuokioiden suunnittelu ja toteutus, tiedon haku ja oppimistehtävien tekeminen. Viidesluokkalaisten MOK-viikon työskentely liittyy kuvaamataidon tehtäviin, liikuntatuokioihin. Uimahalli- ja Lippumäen lähiliikunta-aluekäynnit liittyvät MOK-viikkoon. Oppilaiden ideoita viikon sisältöjen oppimiseen sekä viikon toimintaan kysytään ennen MOK-viikkoa. Ideoita voidaan käyttää soveltuvin osin MOK-viikon toimintaa suunniteltaessa.  


Koulukohtainen MOK: tunne ja vuorovaikutustaidot (4.4.-8.4.) 

1.–2.luokat 

  • sisältöinä: yhteisöllisyys, itsetuntemus, tunnetaidot, empatia, kaveritaidot, media 
  • Viikon suunnitelmissa otetaan huomioon oppilailta saadut ideat ja toiveet.


3.–4.luokat 

Monialainen opintokokonaisuus Tunne ja vuorovaikutustaidot suunnitellaan ja toteutetaan sopivaksi vuosiluokittain työskentelevien ryhmien kesken tai mahdollisesti tehden ryhmiä, joissa on oppilaita molemmilta luokka-asteilta. Sisältöinä ovat yhteisöllisyys, itsetuntemus, tunnetaidot, empatia, kaveritaidot sekä media. Suunnittelun apuna käytetään Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikelloa soveltuvin osin. Oppilaiden ideoita kysytään ja hyödynnetään viikkoa suunniteltaessa ja toteuttaessa. 


5.–6.luokat 

Monialainen opintokokonaisuus Tunne- ja vuorovaikutustaidot suunnitellaan tiiminä ja toteutetaan koronarajoitusten mukaisesti omissa ryhmissä tai niiden ryhmien kesken, jotka muutoinkin yhdessä koululla toimivat. Mikäli keväällä toteutusajankohtana on mahdollista, voidaan ryhmittelyä tehdä yli luokkarajojen. Tavoitteena on opettaa oppilaille tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Sisältöinä ovat yhteisöllisyys, itsetuntemus, tunnetaidot, empatia, kaveritaidot, media. Suunnittelussa käytetään hyväksi soveltuvin osin Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikelloa. MOK-viikon toimintatapoina ovat ilmaisutaitotehtävät ja toiminta, ryhmäyttävät pelit ja leikit, ryhmätöiden tekeminen, tiedonhaku ja oppimistehtävien tekeminen. Oppilaiden ideoita viikon sisältöjen oppimiseen sekä viikon toimintaan kysytään ennen MOK-viikkoa. Ideoita voidaan käyttää soveltuvin osin MOK-viikon toimintaa suunniteltaessa. 

MOK-viikkojen tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut täsmentyvät lähempänä ja niitä pääsee tarkastelemaan seuraavasta LINKISTÄ.


Joustava esi- ja alkuopetus
 

Joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmat laadittiin jokaisen tiimin erikseen sopimilla tapaamisilla syyskuun 2021 aikana. Syksyn aikana pidetään myös tiedonsiirtopalaverit. Talvella 2022 pidetään ensitietopalaverit ja keväällä 2022 kouluun tutustumispäivä toukokuussa. 

1C–luokka toimii yhdessä esikouluryhmän kanssa noin kahdeksan tuntia viikossa, jolloin joustava esi- ja alkuopetus toteutuvat yhteisen arjen myötä. Muut ryhmät toimivat tiimisopimustensa mukaisesti huomioon ottaen koronatilanteen. Yhteistoimintaa toteutetaan säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa. 

Esikouluryhmä 1 Majakat ja 1C-luokka (Niina Kröger, Marja Nikarmaa ja Henriikka Iivarinen-Seppänen) 

Esikouluryhmä 2 Reimarit ja 1A-luokka (Pirjo Savola, Pauliina Someroja, Tanja Makkonen ja Maarit Kivimäki)  

Esikouluryhmä 3 Ankkurit ja 1B-luokka (Raija Tuovinen, Anne Kotilainen- Kröger ja Soile Eskelinen) 

Esikouluryhmä 4 Ruorit ja 2ABC-luokat (Eeva Heimonen, Päivi Mikkonen, Reija Kleemola sekä Kati Heikkinen, Arja Laukkarinen ja Anni Vauhkonen) 

Erityisopettajat Jaana Sarameri ja Petra Sivonen toimivat kiinteänä osana joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. 
 
Suunnittelusta vastaavat kunkin yksikön varhaiskasvatuksenopettajat, luokanopettajat sekä erityisopettajat yhdessä. Toiminnassa tarvitaan myös lastenhoitajien ja koulunkäynninohjaajien työpanosta. Yksiköt suunnittelevat toimintansa itsenäisesti. Aihealueina ovat muun muassa ympäristö, tunnetaidot, taito- ja taideaineet.  

Tiimisopimukset:

Tiimisopimus 1A ja Reimarit

Tiimisopimus 1C ja Majakat

Tiimisopimus 1B ja Ankkurit

Tiimisopimus 2ABC ja Sinisorsat


S2-opetus
 

Suomi toisena/vieraana kielenä on tärkeä osa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien aikana eriyttämällä tai samanaikaisopetuksena. S2-opettajana toimii Perttu Kosonen. Lisäksi tukea ohjataan muihin lukuaineisiin, joita ovat muun muassa historia, yhteiskuntaoppi ja ympäristöoppi. S2-oppiaineen tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat kuin yleisopetuksen äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Omana lisänään on suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen. Suomi toisena kielenä arvioidaan äidinkielen ja kirjallisuuden tilalla ja arviointi on sanallinen tai numeroarviointi. 


Tieto- ja viestintäteknologia 

Asetimme koulullemme tavoitteeksi kevään 2021 Digitaalinen ekosysteemi –hankkeen palaverissa seuraavat asiat:  

  • OppilasAgentti-toiminnan jalkauttaminen arkeen ja toiminnan jatkuvuuden takaaminen. 
  • Digitaitokalenterin hyödyntäen oman koulun näkökulmasta -> tiimit mukaan kehittämään ja mahdollisesti ideapankin laatiminen (esimerkiksi VR-laseihin).  

Oppilasagentteja koulutetaan ja rohkaistaan opettajia ottamaan oppilasagentteja luokkiinsa. Tvt-tiimi seuraa oppilasagenttien jalkautumista luokkiin ja tarvittaessa keskustelee opettajien kanssa. 

Tiimeissä suunnitellaan tutoropettajien johdolla, kuinka koululla olevia tietokoneita, ipadeja chromebookkeja, robotteja, vr-laseja ja muita tvt-välineitä käytetään eri oppisisältöjen oppimisessa. 

Koulumme tvt-tiimi vastaa digipedagogiikan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Pedagogisesta tuesta vastaavat tutoropettajat Anni Vauhkonen 1.2. luokkien tiimi, Tuukka Kokkonen 3.4. luokkien tiimi ja Petri Manninen 5.6. luokkien tiimi. Teknisestä tuesta vastaavat: Tuukka Kokkonen, Petri Manninen, Jere Ronkainen ja Minna Parviainen. 

Pedagoginen tuki on jaettu tiimeittäin. Tekninen tuki organisoidaan niin, että se on mahdollisimman helposti saavutettavaa. Laitteet sijoitellaan ympäri koulua siten, että ne ovat helposti saavutettavissa. 

Kaikkien oppilaiden riittävät digitaidot varmistetaan seuraamalla digitaitokalenteria. Tutoropettaja auttaa opettajia suunnittelussa ja oppilasagentteja voidaan hyödyntää opetuksessa. 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä