Ilmiö 2020: keksinnöt

Keksinnöt muuttavat maailmaa!

raketti_ilmiö.png

Kulkurin monialaisessa ilmiöprojektissa sukelletaan lukuvuonna 2019-2020 keksintöjen maailmaan! 

Keksinnöillä on suuri merkitys ihmisten, luonnon ja koko maapallon hyvinvoinnin kannalta - erilaisilla keksinnöillä on tehty ja voidaan tehdä tulevaisuudessa paljon hyvää.

Millaisia keksintöjä maailmasta löytyykään?
Mitä voisit itse keksiä?

Kaiken maailman keksinnöt! Opettajien ilmiöblogi

Ploggning – harrastus, joka pelastaa maailmaa ja parantaa kuntoasi!

Tiedätkö, mitä on ploggning? Kyse on uudehkosta ruotsalaisesta treenimuodosta, joka on saanut huomiota ja kiitosta ympäri maailmaa. Ploggning-sana tulee ruotsin kielen sanoista “joggning”, joka tarkoittaa suomeksi hölkkää, sekä “plocka upp”, joka tarkoittaa poimimista. Ploggningin tarkoituksena on siis lenkkeillä ja poimia roskia samaan aikaan. Kätevää ja ympäristöystävällistä, eikö?! 

Ruotsalainen Erik Ahlström keksi ploggningin vuonna 2016, kun hän muutti Åren hiihtokylästä Tukholmaan, ja huomasi, kuinka roskainen Tukholmasta oli tullut. Hän alkoi keräilemään roskia juoksulenkeillään, ja pian ploggning alkoi leviämään sosiaalisessa mediassa ympäri maailmaa. Nykyisin ploggningia harrastetaan monessa eri maassa, kuten Vietnamissa, Costa Ricassa, Englannissa ja Suomessa.

Ehkä sinäkin otat roskapussin mukaan seuraavan kerran, kun lähdet lenkille? Minä ainakin aion kokeilla tätä lähirannallamme, jolle kerääntyy roskaa aina myrskyjen jälkeen!


Lähteet: SVT ja Wikipedia. Kuvan lähde Unsplash.

Ksylitoli - keksintö hampaidesi hyväksi

Ksylitoli on suomalainen, maailmallakin varsin hyvin tunnettu elintarviketeollisuuden keksintö. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa keksittiin tapa valmistaa ksylitolia teollisesti. Maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi kehitettiin Suomen Turussa 1970-luvun alussa, ja vuonna 1975 se tuli kauppoihin nimellä Xylitol-Jenkki. Ksylitoli on makeutusaine, joka tunnetaan myös koivusokerina. Sitä esiintyy luonnossa, mutta sitä voidaan valmistaa myös teollisesti esimerkiksi koivusta. 

Xylitol_jenkki_finnish_packages_03_2015.jpg
Ksylitolilla on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi hampaiden terveyteen. Suomen Hammaslääkäriliitto suosittelee ksylitolia, sillä se ehkäisee hampaiden reikiintymistä, jos sitä käyttää säännöllisesti. Ksylitolin teho perustuu siihen, että se torjuu kariesta eli hampaisiin reikiä aiheuttavia bakteereja. Nauttimalla ksylitolipurukumia tai ksylitolipastilleja ruuan jälkeen, torjuu hampaisiin tulevaa happohyökkäystä. 

url.jpg

Suositeltu päivittäisannos ksylitolia on 5g. Se tarkoittaa esimerkiksi kuutta ksylitolipurukumityynyä. Jos ksylitolia syö liikaa, vatsa voi tulla kipeäksi. Vaikka ksylitoli suojaa hampaita, se ei yksinään riitä. Hampaat on silti hyvä harjata fluorihammastahnalla aamuin illoin! 

On jopa tutkittu, että ksylitolilla on muitakin terveysvaikutuksia: se muun muassa vähentää lasten korvatulehduksia. 

Kannattaa siis syödä ksylitolipurkkaa tai ksylitolipastilleja ruuan jälkeen! Muista kuitenkin, että jo 5-10 minuutin pureskelu riittää.

Ida, suomen kielen ja kirjallisuuden 1. ja 2. luokan ope

Lähteet:
Hammaslääkäriliitto
Keksintösäätiö
Kuvat: 
Google kuvahaku

Musiikki on keksimistä!

Näin alkaa Johan Sebastian Bachin "Keksintö numero 4":

:small
en.wikipedia.org

Se on sävelletty 1700-luvun alkupuolella.
Ja tältä se kuulostaa nyt :

Väliin on mahtunut monta keksintöä!

Musiikissa keksinnöt ovat olleet keskeinen osa musiikin tekemistä kautta aikojen. Jokainen sävellys ja muusikon esitys tulkintoineen on tavallaan keksintö. Lisäksi vuosien saatossa keksityt ja kehitellyt soittimet ovat mahdollistaneet osaltaan uuden musiikin esille tuloa. Nykyaikana keksinnöt ovat auttamassa musiikin taltiointia ja jakamista kaikille maailman ihmisille. Ja onpa vanha kunnon nuottikirjoitus varmasti yksi maailman historian vanhimpia koodausjärjestelmiä!

t. Pekka-ope, musiikki, Kulkurin Valssi 7

Sanojakin voi keksiä

Tiesitkö, että sanojakin voi keksiä?

Mikael Agricola ja Elias Lönnrot ovat keksineet suomen kieleen paljon uusia sanoja.

Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle 1500-luvulla, kun hän käänsi Raamattua ja muita uskonnollisia tekstejä suomen kielelle. Agricola joutui keksimään uusia sanoja, koska suomen kielessä ei ollut tarvittavia sanoja. Agricolan keksimiä sanoja ovat muun muassa sellaiset sanat kuin historia, esimerkki, hallitus, isänmaa, omatunto ja vihollinen.

Elias Lönnrot taas vaikutti 1800-luvulla vahvasti suomen kirjakielen muotoutumiseen ja keksi suomen kieleen satoja uusia sanoja. Lönnrotin keksimiä sanoja ovat muun muassa kansallisuus, kirjallisuus, kuume, laskimo, valtimo, muste, pöytäkirja, esitys, itsenäinen, kieltolaki, monikko ja yksikkö, sivistys, sopimus, tasavalta, toisinto ja äänioikeus.

Testaa täällä, tunnistatko nämä Agricolan keksimät sanat.

Mitä sanoja sinä olet keksinyt? Mitä keksittyjä sanoja sinun perheesi käyttää?
Kirjoita sanat ja niiden selitykset kommentteihin.

t. Marika-ope

Lähde: Kansallisbibliografia. SKS. Elias Lönnrot. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836. (Luettu: 28.9.2019)

Muovinen seteli

australian-dollar-bills_1101-450.jpgMuovista valmistetaan monia ihmisille tärkeitä tuotteita, kuten putkia, sähköjohtimien eristeitä ja sairaanhoitovälineitä. Muovia käytetään paljon, koska sitä saadaan öljyn tuotannon sivutuotteena. Muovi on monikäyttöinen materiaali, joka on kevyt ja kestävä.

Muovi itsessään ei ole haitallista, mutta muovin päätyminen luontoon aiheuttaa paljon ongelmia. Muoviin saatetaan lisätä esimerkiksi palonestoaineita, jotka ovat myrkyllisiä ja saastuttavat luontoa. Toinen ongelma on, kun luontoon jätetty muovi hajoaa pieniksi hiukkasiksi (mikro- ja nanomuoveiksi). Ne kulkeutuvat vesistöjen kautta muun muassa kaloihin ja lintuihin, jolloin eläinten ruuansulatus voi tukkeutua. Ihminen puolestaan voi saada mikromuovia ravinnon, kuten kalojen mukana, eikä se ole terveellistä.

Yksi hyödyllinen käyttötarkoitus muoville on raha. Australiassa keksittiin ja kehitettiin muoviset setelit (polymeerisetelit). Australia oli ensimmäinen maa, jossa alettiin käyttää niitä ja se tapahtui vuonna 1988.

Muovisia seteleitä pidetään hyvinä, koska
- niitä on vaikea väärentää
- ne eivät repeile
- ne kestävät pitkään
- ne pysyvät puhtaina ja
- niitä on helpompi kierrättää kuin paperisia seteleitä.

Yleensä rahat pidetään myös hyvässä tallessa, eikä niillä roskata luontoa. 

Asun Australiassa ja käytän muovisia seteleitä. Olen syyllistynyt monet kerrat rahanpesuun - kirjaimellisesti - kun vaatteiden taskuihin jääneet setelit ovat käyneet pesukoneessa. Ne eivät ole siitä moksiskaan!

Onko sinun asuinmaassasi käytössä muoviset setelit? 

Terveisin Anna-Kaisa -ope (5.-6. lk suomi, alakoulun englanti)

Lähteet:
Wikipedia: Polymer Banknote
Aamulehti 15.4.2018: Mitkä väitteet muovista ovat totta ja mitkä tarua
Muoviteollisuus: Muovisanasto
Kuvalähde: Freepik

Lisätietoa: Englanninkielinen Youtube-video setelirahojen historiasta

Kerro minulle satu!

Keksintöjen ei tarvitse olla välttämättä konkreettisia esineitä ja asioita. Ne voivat olla myös aineettomia hyvinvoinnin edistäjiä. Sadutus on suomalainen innovaatio, jolla on monia hyviä vaikutuksia muun muassa mielenterveyteen, identiteetin rakentumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Sadutus on kaikenikäisten, erityisesti lasten, kuuntelua ja osallisuutta korostava menetelmä, jota voi hyödyntää esimerkiksi kasvatus- ja opetustyössä. Sadutus-menetelmän on keksinyt Monika Riihelä 1980-luvulla. Sitä on ollut kehittämässä myös kasvatustieteen tohtori Liisa Karlsson sekä suuri joukko lapsia ja aikuisia ympäri maailman. Sadutus-menetelmä on palkittu muun muassa EU:n lasten mielenterveyttä edistävänä mallitoimintona. 

Sadutuksen avulla lapsi esimerkiksi tottuu kertomaan ajatuksistaan muille ja itseluottamus kasvaa. Tärkeää on myös yhdessä oleminen ja iloitseminen sekä toisen uudenlainen kohtaaminen, mikä luo yhteisöllisyyttä. Lisäksi sen avulla voidaan jakaa muistoja ja kokemuksia. Sadutuksessa kuuntelija ja kirjaaja on puolestaan kiinnostunut ja haluaa aidosti kuunnella, mitä toinen mielii kertoa juuri sillä hetkellä. Moni haluaa piirtää valmiin sadun yhteyteen sopivan kuvan. Sadutusta voi kokeilla hyvin myös kotona!

Milka sadutus.jpg
Sadutuksen ohje menee näin:

Kerro satu tai tarina.
Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.
Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat.

Löydät sadutusohjeen eri kielillä täältä.

Lähteenä on käytetty Lapset kertovat ja toimivat -verkoston internetsivuja.

Kuva on lainattu taiteilijan (Milka 7 v.) luvalla. 

Terveisin

Anu-ope

Heijastin on suomalainen keksintö!

reflector-308278_960_720.jpg
Tiesitkö, että jalankulkijoiden käyttämä heijastin on suomalainen keksintö?


Heijastin auttaa autoilijoita huomaamaan jalankulkijat, silloin kun on pimeää tai hämärää.

Jos kuljet pimeällä tiellä ilman heijastinta, normaaleja valoja käyttävä autoilija huomaa sinut noin 50 metrin päästä. Jos sinulla on heijastin, näyt autoilijalle jo 150 metrin päähän.


Arvi Lehti -niminen mies kehitti jalankulkijaheijastimen noin 70 vuotta sitten. Hän liimasi kaksi ajoneuvoheijastinta yhteen ja ripusti sen roikkumaan. Näin jalankulkijoiden heijastin syntyi ja niitä alettiin valmistaa myytäväksi.

Suomessa käytetään paljon heijastimia. Muualla maailmassa jalakulkijaheijastimia ei juuri tunneta ja niiden käyttö on harvinaista. Ehkä voit joskus viedä asuinmaahasi tuliaiseksi suomalaisen heijastimen!

Terv. Virpi-ope

heijastimen_nakyminen_pimealla2016_2000px.jpg
Kuvan lähde: Liikenneturva

Suuri keksintö terveyteen

Alexander Fleming keksi penisilliinin sattumalta vuonna 1928. Hän tutki nenänsä bakteereita ja jätti vahingossa bakteeriviljely maljan laboratorion pöydälle kahden viikon loman ajaksi. Palattuaan hän huomasi maljalla stafylokokkien lisäksi homekasvua ja kirkkaan renkaan sen ympärillä. Fleming ajatteli, että home (Penicillium notatum) oli erittänyt ainetta, joka esti bakteerien kasvun. Tämä havainto oli 1900-luvun merkittävimpiä keksintöjä. Fleming totesi nöyrästi: "My only merit is that I did not neglect the observation and I pursued the subject as a bacteriologist."

Aikaa kului kuitenkin kymmenen vuotta, kunnes Florey ja Chain puhdistivat penisilliinin ja totesivat sen tehokkaaksi hiiren kuolemaan johtavan bakteeri-infektion hoidossa. Ensimmäinen potilas: brittiläinen poliisi, joka poti vaikeaa stafylokokki- ja streptokokki-infektiota, hoidettiin vuonna 1941. 

Suomessa ensimmäinen potilas sai professori K.O. Renkosen valmistamaa penisilliiniä gonokokin aiheuttamaan silmätulehdukseen vuonna 1945. Penisilliinin massatuotanto muutti historian kulkua. Aiemmin tappavat tai vaikeasti invalidisoivat taudit, kuten keuhkokuume, kuppa, lapsivuodekuume ja kurkkumätä, voitiin hoitaa nyt tehokkaasti.

Auli, terveystieto 7.-9. lk

Kirjavinkki

Keksinnöt tuovat usein elämään helppoutta tai mukavuutta: matkustaminen on hurjan nopeaa autolla tai lentokoneella, ja matkaeväät on helpo pakata muovirasiaan parin kylmäkallen kanssa. Luonto ei kuitenkaan aina pysy kaikissa keksinnöissä mukana. Mikromuovi kalojen vatsassa tai roskalautta Tyynellämerellä ovat kätevän ja arkipäiväisen keksinnön varjopuolia.

kirja.jpg

Kulkurikirjastosta löytyvässä Pelastetaan Itämeri -kirjasessa kerrotaan vinkkejä, joiden avulla voi sekä huolehtia lähimmästä merestään (oli se sitten Itämeri tai vaikkapa Atlantti) samalla, kun nauttii keksintöjen hyvistä puolista. Mukana on myös paljon tyylikkäitä valokuvia. Eräässä luvussa vinkataan, millaisia luontoa säästäviä sovelluksia älypuhelimeen voi ladata. Itse olen innokas hävikkiruuan pelastaja - muun muassa siinä puhelin on oiva apuri!

Kirjanen on Kulkurikirjastossa vapaasti lainattavissa: olisiko tässä seuraava suomenkielinen kirja, johon tarttuisit?

Suvi-Marja, 9. kurssin äikän ope

Mitä yhteistä on jääkarhulla ja lämpimillä hanskoilla?

Me ihmiset olemme usein etsineet vinkkiä ja ideaa ongelmanratkaisua varten luonnosta. Esimerkiksi monet lääkkeet, joita käytämme, ovat alunperin löytyneet luonnonkasveista.

Taistelussa kylmyyttä vastaan ihminen on keksinyt hakea vinkkiä eläimeltä, joka selviää arktisen kylmissä olosuhteissa. Jääkarhu, joka muuten on maapallon suurin maapeto, selvityy jäätävissä olosuhteissa. Selviämisen mahdollistaa sen erityislaatuinen turkki. Turkki koostuu kahdesta kerroksesta. Ulomman kerroksen karvat ovat läpinäkyviä, onttoja ja melko pitkiä. Niiden rakenteen innoittamana DuPont-niminen yhdysvaltalainen kemianteollisuuden yritys kehitti kylmyydeltä erinomaisesti eristävän Thermolite-materiaalin. Materiaalia käytettään esimerkiksi talvivaatteissa ja pakkaseen tarkoitetuissa makuupusseissa. Lisää Thermoliten ominaisuuksista voit lukea täältä.


Luonnolta voi siis oppia vaikka mitä! 

jääkarhut.jpghanskat.jpg

PS. Tiesitkö, että jääkarhut eivät juo ollenkaan vettä? Ne saavat nesteet ravinnon mukana. Ja tämä tietysti siksi, että niiden elinympäristössä ei ole makeaa vettä saatavana sulassa muodossa.


t. Inkeri, 7- ja 8-luokkalaisten biologian ope

Muotoilukeksintö, joka on suosittu ympäri maailmaa.

Suomalainen teollinen muotoilija ja suunnittelija Eero Aarnio on tehnyt huonekalukeksinnön, joka on edelleenkin hyvin suosittu esine ympäri maailmaa. Tätä esinettä valmistetaan myyntiin vieläkin, vaikka kyseessä on retro tuote. 

Kurkkaa mikä esine on kyseessä. Yle Areenasta löytyy ohjelma, jossa kerrotaan pallotuolin suunnittelusta ja valmistuksesta.

Myhäilevin terveisin kuvataideope Meppu Mäkeläinen

Suomalaiset keksinnöt - top 10

Osaatko nimetä suomalaisia keksintöjä? Suomalaiset ovat olleet aika kekseliäitä, ja moni pohjoisen kansamme ideoista on levinnyt laajalle. 

Tässä pieni tietovisa:
1. Mitä on keksinyt suomalainen kotitalousopettaja Maiju Gebhard?
2. Entä minkä ansiosta suomalainen palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla vuonna 1945?
3. Mitä tietotekniikkaan liittyvää, ilmaista keksintöä käytän nytkin kahdella laitteella?
4. Entäs mikä on tuore keksintö elintarviketeollisuuden alalta?
5. Mikä suomalainen keksintö on kuvattuna alla?

Kurkkaa täältä, arvasitko oikein!

Historiallisin ja tarunomaisin terveisin,

seiskojen ja kasien hissan ope Taru

Pelastetaan maailma muovilta!

Kun uutisista näkee jatkuvasti surullisia kuvia muovin saastuttamista meristä ja eläimistä jotka kärsivät, päätin etsiä hyviä uutisia.
Seuraavan linkin takaa pääset kurkistamaan mitä kaikkea ollaan keksitty tämän ongelman ratkaisemiseksi. Linkin takana on uutinen, jossa kerrotaan kuudesta suomalaisesta keksinnöstä, joilla halutaan muuttaa maailmaa!

Uutiseen pääset tästä.

Aurinkoa päivääsi toivottaa 
Katri-ope

Herkkumatka maailman ympäri!

Hei, täällä kirjoittaa Kulkurin yläkoulun kieltenope Essi! Olet ehkä kuullutkin, että muun muassa sähkö, puhelin ja lentokone ovat englanninkielisen maailman kuuluisia keksintöjä. Minä olen kuitenkin suuri ruoan ystävä, joten tällä kertaa esittelen sinulle englanninkielisissä maissa keksittyjä herkkuja. En suosittele sinua lukemaan tätä herkkunälkäisenä! 

  1. Oletko koskaan maistanut maapähkinävoita? Tämä herkku kehitettiin Kanadassa 1880-luvulla, ja se on erityisen suosittu Kanadan lisäksi Yhdysvalloissa, joissa syödään usein maapähkinävoi-hilloleipiä, englanniksi peanut butter and jelly sandwiches.
  1. Perunalastut eli sipsit, potato chips, ovat suosittu herkku ympäri maailmaa. Lisäksi monissa maissa pieni sipsipussi on tavallinen osa koululaisen lounasta. Sipsit saivat alkunsa vuonna 1853, kun eräs amerikkalainen kokki yritti miellyttää asiakastaan, joka ei pitänyt tilaamistaan ranskalaisista perunoista. Kokki paistoi perunat todella ohuiksi ja rapeiksi, ja niistä tuli heti suuri hitti!
  1. Vegemite on tummanruskea australialainen levite, jota syödään voileipien päällä. Vegemite maistuu suolaiselta ja hieman happamalta. Vegemite tehdään oluen valmistuksen hiivajätteistä. Uskaltaisitko sinä maistaa tätä yhtä Australian kuuluisimmista herkuista?
  1. Viinikumit, wine gums, ovat pehmeitä, liivatetta sisältäviä karkkeja. Niiden valmistus aloitettiin Englannissa 1800-luvun lopussa. Perinteiset viinikumimaut ovat punaiset marjat, mansikka ja mustaherukka, ja niimestään huolimatta nämä herkut eivät ole koskaan sisältäneet viiniä! Mikä on sinun lempikarkkisi?