Työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään toiminnassa. Monipuoliset työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstö ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja erikokoisissa ryhmissä sekä itsenäisesti. Työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään ja ihmettelemään sekä päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä.

Henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia. Tämä näkyy muun muassa taitona havaita lasten aloitteita ja tunnetiloja sekä muuttaa ja suunnata omaa toimintaansa niiden mukaisesti. Pienempien lasten aloitteet ovat usein kehollisia ja sanattomia, joten niiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen edellyttävät henkilöstöltä sensitiivistä läsnäoloa ja lapsen hyvää tuntemista.

Lapset ottavat osaa työtapojen suunnitteluun ja valintaan omien edellytystensä mukaisesti. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan sekä kokeilla erilaisia työtapoja. Työtapojen vaihteleva käyttö tarjoaa eri-ikäisille ja eri tavoin oppiville lapsille onnistumisen kokemuksia. Monipuoliset työtavat edellyttävät monipuolisia oppimisympäristöjä. Työtapojen käytössä hyödynnetään henkilöstön ja lasten osaamista sekä kokeillaan ja kehitetään uusia työtapoja.

MONIPUOLISET TYÖTAVAT KUHMOISISSA Suunnittelu ja työtavat lähtevät lapsista ja lasten tarpeista. Työskentely on leikinomaista, moniaistista ja tapahtuu vaihtelevissa ryhmissä ja oppimisympäristöissä. Kuhmoisten varhaiskasvatuksessa toimitaan paljon pienryhmissä. Monipuoliset työtavat tarjoavat kokemuksia niin, että lasten henkilökohtaisten vasujen tavoitteet toteutuvat. Toiminnassa kiinnitetään huomiota sekä lasten että aikuisten ergonomiaan vaihtelevissa työskentelyasennoissa. Henkilöstön itsearviointi, esimiehen palaute sekä huoltajien ja lasten palaute otetaan huomioon päivittäisen työskentelyn suunnittelussa sekä varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kasvattaja tarvitsee taitoa ja herkkyyttä tunnistaa lasten aloitteita ja tunnetiloja sekä muuttaa ja suunnata omaa toimintaansa niiden mukaisesti. Kasvattaja tukee lapsen osallisuutta niin, että lapsi kokee kuuluvansa ryhmään ja saa vaikuttaa ryhmän päätöksentekoon.