1.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma


Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. On tärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia (luku 4.2) käytetään hyödyksi suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta.

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tuki ja sen toteuttaminen (luku 5.4). Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa päiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapselle laaditaan lääkehoitosuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

  • lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet
  • lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi
  • lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (luku 5)
  • mahdollinen lääkehoitosuunnitelma
  • lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat
  • tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KUHMOISISSA

  • Kuhmoisissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (= lapsen vasu) kirjataan Daisy-järjestelmään. Sen laadinta alkaa jo aloituskeskustelussa.Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kaikille varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa asiakkaana oleville lapsille.
  • Päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat kaikki ryhmän kasvattajat. Vasukeskustelusta huoltajien kanssa vastaa varhaiskasvatuksen opettaja.
  • Perhepäivähoidossa olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laatii varhaiskasvatuksen esimies yhdessä perhepäivähoitajan kanssa.
  • Lapsen tarvitsema tuki kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sen laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat.
  • Tarvittaessa lapselle laaditaan lääkitsemissuunnitelma (kts. liiteet) osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsen lääkitsemissuunnitelmasta päiväkodeissa vastaa varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Täytetty lapsen lääkitsemissuunnitelma tuodaan tiedoksi ja allekirjoitettavaksi ryhmän varhaiskasvatuksen opettajalle ja varhaiskasvatuksen esimiehelle. Perhepäivähoitajan kotona järjestettävässä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitaja vastaa lapsen lääkitsemissuunnitelmasta. Perhepäivähoidossa täytetty lapsen lääkitsemissuunnitelma tuodaan varhaiskasvatuksen esimiehen allekirjoitettavaksi.
  • Lapsen vasua arvioidaan jatkuvasti ja tarkennetaan tarvittaessa, esimerkiksi päivittäisissä vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa, tiimipalavereissa sekä opettajan SAK-ajalla, ja vähintään kerran vuodessa pidettävässä vasu-keskustelussa.
  • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arkistoidaan Daisy -järjestelmään.
  • Lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen Kuhmoisten kunnan sisällä varhaiskasvatuksen aikana, vasu siirtyy lapsen mukana Daisy-järjestelmässä. Jos lapsi muuttaa toiseen kuntaan, alkuperäinen vasu arkistoidaan siihen yksikköön, jossa se on tehty ja lapsen mukana siirtyy paperinen versio.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä