32. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

32.1. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3–9

image.jpeg
Suomi toisena kielenä -oppimäärän laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet ovat pääpiirteiltään samat kuin suomi äidinkielenä -opetussuunnitelmassa. Kielen oppimisen näkökulmasta erityisesti kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä monilukutaito saavat lisäpainotuksia S2-opetussuunnitelmassa. Jokaisen opettajan vastuulla on oman oppiaineensa tekstitaitojen opettaminen, oppimista edistävien strategioiden ja myös oman oppiaineensa erikoiskielen opettaminen. Jokainen opettaja koulussa on S2-opettaja.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen L1

S2-opetuksessa rakennetaan toiminnallista kielenkäyttötaitoa. Kieli syntyy ja kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Vuorovaikutusta on puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen ja kuunteleminen.

Kielenoppijaa rohkaistaan aktiiviseen kielen käyttöön omien relevanttien kielenkäyttötarpeidensa pohjalta. Kannustetaan:

  • havainnoimaan kieltä
  • tutkimaan ilmiöitä ja niiden välisiä yhteyksiä
  • hyödyntämään ja arvostamaan oppilaiden osaamia kieliä
  • luovuuteen, kokeellisuuteen ja uteliaisuuteen kielen käyttäjänä.

Ohjataan oppilasta tunnistamaan ja kehittämään erilaisia ja tilanteisiin sopivia oppimisstrategioita. Tekstien ymmärtämistä, tulkitsemista ja analysoimista harjoitellaan monenlaisilla ikäkaudelle sopivilla ja kiinnostavilla autenttisilla teksteillä, jotka tarjoavat runsaasti kielellisiä virikkeitä ja laajentaa oppilaan tekstitietoisuutta. Tällaisia tekstityyppejä ovat erilaiset

  • kaunokirjalliset tekstit (sadut, tarinat, novellit, kertomukset, vitsit, runot, näytelmät, sarjakuvat, romaanit jne.)
  • asiatekstit (oppikirjatekstit, kaavakkeet, aikataulut, ohjeet, reseptit, raportit, koevastaukset, esseet jne.)
  • mediatekstit (uutiset, dokumentit, lehtitekstit, verkkotekstit, blogit, vlogit, sosiaalisen median tekstit, elokuvat, mainokset, kuvat jne.).

Kielitietoisuutta kehitetään ilmiöpohjaisesti kieltä ja tekstejä havainnoimalla yksin ja ryhmässä. Kielten rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L2

Oppilasta tuetaan kasvussaan kielelliseen ja kulttuuriseen tietoisuuteen. Vahvistetaan oppilaan roolia aktiivisena kielenkäyttäjänä sekä oppijana, jolla on taitoja ja keinoja ilmaista itseään. Osallisuus toteutuu arvostavassa vuorovaikutuksessa, joka on sekä menetelmä että tavoite. Kulttuurinen moninaisuus on kouluyhteisön myönteinen voimavara.

  • Oppilaan kulttuurista osaamista arvostetaan:
  • tietoisuus omasta kulttuurista
  • oman äidinkielen taidon kehittäminen
  • muiden kulttuurien arvostaminen
  • erilaiset kulttuuriset, kielelliset, kirjalliset ja taiteelliset perinteet
  • toimiminen ja esiintyminen tilanteiden edellyttämällä tavalla
  • kulttuurisidonnaisten tapojen tuntemus
  • arvostava asenne itseään ja muita kohtaan.

Oppijan kieliympäristö on moninainen. Oppijalle tulee antaa välineitä tunnistaa ja käyttää kieltä monipuolisesti. Hyödynnetään Kouvolan kaupungin omaa kulttuurikasvatusohjelmaa, josta käytetään nimitystä Lennokki.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L3

Tiedostetaan ja otetaan huomioon oppilaiden erilaiset lähtökohdat. Opastetaan oppilasta ja huoltajia tuntemaan arjen kannalta tärkeitä taitoja, erityisesti koulunkäyntiin liittyen. Korostetaan kodin ja koulun yhteistyötä ja yhteistä vastuuta. Oppilasta ja huoltajia ohjataan:

  • vastuunottamiseen opiskelusta
  • huolehtimaan hyvinvoinnista ja terveydestä
  • pukeutumaan sään ja tilanteen mukaan
  • työvälineistä huolehtimiseen
  • ajanhallintaan
  • tunteiden ilmaisuun (tunnesanasto)
  • liikenneturvallisuuteen
  • ympäristöstä huolehtimiseen ja kestävään kehitykseen.

Monilukutaito L4

Monilukutaito kattaa esimerkiksi kirjoitetun ja puhutun tekstin lukutaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon.

Opetusteksteinä käytetään autenttisia, oppijalle merkityksellisiä tekstejä. Tavoitteena on oppilaan osallistaminen ja vaikuttamaan ohjaaminen erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.

Monilukutaito etenee arkikielen hallinnasta kohti eri oppiaineiden käsitteellistä kieltä ja tekstikäytäntöjä. Monilukutaito tarkoittaa tekstien tunnistamista, tulkitsemista ja tuottamista (strategiat, prosessit), tiedon hankkimista ja jakamista sekä kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5

TVT- taidot ovat kansalaistaitoja sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Turvataan tasavertaiset mahdollisuudet tvt- taitojen kehittämiseen.

S2-oppilaalle tärkeitä taitoja ovat muun muassa:

  • tiedonhankinta erilaisista lähteistä (sähköiset sanakirjat, älylaitteet)
  • erilaisten tvt- laitteiden käyttö
  • omien tuotosten laadinta
  • turvallisuuteen liittyvät seikat
  • mediakriittisyys
  • sosiaalisen median käyttö: oppimisen väline, vuorovaikutus, verkostoituminen, yksityisyys/julkisuus, riskien tunnistaminen.

Työelämätaiodot ja yrittäjyys L6

Korostetaan oppijan aktiivista ja vastuullista roolia. Herätetään myönteistä asennetta työelämää ja työn tekemistä kohtaan. Suunnitelmallisuuden ja vastuun ottamisen taidot ovat tärkeitä niin opiskelussa kuin työelämässä. S2-oppijan kannalta erityisesti on hyvä huomioida:

  • vastuu työskentelyvälineistä ja annetuista tehtävistä
  • koulun yhteisöllinen toiminta
  • taito selvitä vuorovaikutustilanteista
  • kyky hakeutua vuorovaikutustilanteisiin myönteisellä tavalla
  • aloitteellisuus
  • tavoitteiden asettaminen, sinnikkyys ja työn loppuun saattaminen
  • kyky sopeutua muutoksiin.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7

Annetaan tietoa mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa sekä omiin että yhteisiin asioihin. Rohkaistaan aktiiviseen toimimiseen. Opastetaan omien valintojen vaikutusten arvioimiseen ja vastuun kantamiseen. Perehdytetään suomalaisen yhteiskunnan ja koulujärjestelmän toimintaan sekä demokraattisiin toimintatapoihin.

Oppilaille tulee luoda mahdollisuuksia osallistumiseen ja ryhmässä toimimiseen. Koulu pystyy tarjoamaan tähän turvallisen oppimisympäristön. Opetetaan erilaisia vaikuttamisen keinoja, mielipiteen ilmaisua ja perustelemisen taitoa. Erilaisten vuorovaikutustaitojen, neuvottelemisen ja sovittelun harjoitteleminen lisäävät kompetenssia osallistua. Ryhmässä työskentelyn taitoja voidaan kehittää muun muassa:

  • yhteistoiminnallisessa ja vertaisoppimisessa
  • yhteisessä päätöksenteossa
  • oppilaskuntatoiminnassa, kummi- ja tukioppilastoiminnassa
  • koulun kerhotoiminnassa
  • erilaisissa projekteissa
  • draaman keinoin.