Historia
Tutkielman palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tutkielman ohjeet
Palautus
8A: 4.12.2020
8BCM: 27.11.2020
Ohjeita tutkielman tekoon
Ennen kuin aloitat tutkielman tekemisen, lue nämä ohjeet huolellisesti. Kun toimit niiden mukaisesti, säästyt monelta harmilta, ja lopputulos miellyttää niin kirjoittajaa kuin lukijaakin. Tutkielman tekeminen on joskus vähän työlästä, mutta usein myös hauskaa. Parhaimmillaan se tarjoaa etsimisen jännitystä ja oivaltamisen iloa. Älä kopioi muiden tekstejä tai valmiita tutkielmia. Sillä tavalla et opi mitään, eikä epärehellisyys kanna elämässä pitkälle. Kopiointi johtaa tutkielman hylkäämiseen.
Muotoseikat
- riviväli 1,5 ja fonttikoko 12 (otsikot saavat olla suuremmalla fontilla)
- fonttina esim. Times New Roman, ei Comic Sansia!
- pituus lähdeluetteloineen maksimissaan 15 sivua
Tutkielman rakenne
Tutkielma koostuu seuraavista osista:
- Kansilehti
- Sisällysluettelo
- Johdanto
- Taustaluku
- Käsittelyluvut
- Yhteenveto
- Lähteet
Tähän tulee kirjoittaa: tutkielman nimi, tutkielman tekijä ja valmistumispäivämäärä. Kirjoita otsikko keskelle ja muut tiedot oikeaan alareunaan. Vältä liian pitkiä otsikoita. Otsikoiden tulisi olla tiiviitä ja kertoa olennaista sisällöstä.
2. Sisällysluettelo
Tee sisällysluettelosta siisti ja selkeä. Merkitse siihen tutkielman pääotsikko sekä päälukujen ja alalukujen otsikot ja sivunumerot. Sekä pääluvut että alaluvut numeroidaan. Voit keksiä otsikot itse tai käyttää esimerkin valmiita otsikoita. Älä kuitenkaan käytä lainausmerkeissä olevia otsikoita. Sivunumeroksi merkitään se sivu, jolta luku alkaa.
Esimerkki sisällysluettelosta:
1. Johdanto | s. 1 |
2. Toisen maailmansodan alku (”Taustaluku”) | s. 2 |
2.1. Sodan osapuolet | s. 2 |
2.2. Sodan syttyminen ja salamasota | s. 2 |
2.3. Keskeiset sotatapahtumat | s. 3 |
3. Operaatio Barbarossa (”1. Käsittelyluku”) | s. 5 |
3.1. Tausta | s. 5 |
3.2. Tapahtumat | s. 6 |
3.3. Ratkaisu | s. 7 |
4. Toisen maailmansodan päätös (”2. Käsittelyluku”) | s. 8 |
4.1. Sodan päätös Euroopassa | s. 8 |
4.2. Japanin antautuminen | s. 9 |
5. Pohdinta | s. 11 |
6. Lähteet | s. 12 |
Johdanto
Tässä osiossa esittelet tutkittavan aiheen, määrittelet tutkimusongelman ja kerrot keskeisimmät lähteet. Muista myös lähdekritiikki, eli arvioi ja perustele, ovatko käyttämäsi lähteet luotettavia. Johdannossa on myös hyvä perustella, miksi tutkielmassa tarkastellaan aihetta juuri valitusta näkökulmasta. (”Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mikä oli operaatio Barbarossan merkitys toisessa maailmansodassa. Valitsin aiheen, koska… Lähteinä käytän mm. verkkomateriaalia ja historian oppikirjaa.”) Johdannossa voit myös selittää aiheeseen liittyvät keskeisimmät käsitteet.
Taustaluku
Taustaluvussa kerro lyhyesti toisen maailmansodan osapuolista sekä keskeisimmistä tapahtumista. Voit mainita tutkimuskohteesi, mutta säästä sen varsinainen käsittely seuraavaan lukuun. Tämän luvun maksimipituus on kolme sivua!
PääluvutPääluvuissa on varsinainen asiasisältö. Tieteellinen teksti ei ole mielipideteksti, vaan kaikki tiedot perustuvat lähteisiin. Pääluvut alkavat aina uudelta sivulta. Alalukuja ei aloiteta uudelta sivulta. Hyvässä työssä on myös alalukuja, jotka jäsentävät tekstiä loogisiin kokonaisuuksiin. Alalukuja tulee olla aina vähintään kaksi per pääluku. Ne numeroidaan pääluvun mukaan, eli jos pääluku on 4. luku, ensimmäinen alaluku on 4.1., toinen 4.2. jne. Muista laittaa piste molempien numeroiden perään!
- kirjoita asiakieltä, hyvää suomea
- kirjoita selkeää ja jäsenneltyä tekstiä; suunnittele huolella, missä järjestyksessä esität asiat
- käytä sanastoa, jonka ymmärrät ja jonka muutkin ymmärtävät
- kirjoita omin sanoin, älä kopioi mitään suoraan (kopiointi johtaa tutkielman hylkäämiseen)
- älä tee luetteloa
- erota selkeästi omat mielipiteesi ja johtopäätöksesi lähteistä kerätyistä tiedoista (esim. ”Mielestäni Rautkallion tulkinta...”)
Tässä luvussa esittelet lyhyesti aiheestasi tekemät havainnot. Kerrot siis tutkimustuloksen eli mikä merkitys valitsemallasi toisen maailmansodan käännekohdalla oli sodan kulkuun. Yhteenvedossa ei tuoda esiin enää mitään uutta. Kerro myös, miten tutkielman tekeminen sujui ja oletko tyytyväinen lopputulokseen.
LähteetTutkimuksen lopussa on lähdeluettelo. Siihen merkitään kaikki käytetyt lähteet tarkkoine tietoineen.
- Käytä monipuolisesti erilaisia lähteitä, ei siis pelkkää Wikipediaa. (Mitä ongelmia Wikipedian käyttöön liittyy?)
- Pohdi, onko käyttämäsi lähde luotettava
- Kuka sen on tuottanut, milloin ja miksi?
- Onko lähde aito?
- Muista rehellisyys: huomioi myös ristiriitaiset lähteet!
- Kirjalliset lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos tekijöitä on monta, käytetään aakkosissa ensin mainittua tekijää. Jos tekijän nimeä ei ole selvillä, merkitään lähde otsikon mukaan lähdeluetteloon.
- Jos lähteenä on vain artikkeli jostain kokoelmasta, sen paikka määräytyy tekijän sukunimen mukaan.
- Lähdeluetteloon laitetaan myös haastattelut: ketä on haastateltu ja milloin.
- Lähteenä käytetyt verkkosivut merkitään lopuksi luetteloon. Verkkolähteestä tulee merkitä täydellinen osoite ja päivämäärä, jolloin sivu on haettu. Pelkkä hakukoneen nimi ei kelpaa lähdetiedoksi.
- Wikipedia-artikkeleihin on myös merkittävä päiväys, milloin joku on viimeksi muokannut artikkelia.
TUTKIMISEN ILOA!
Aikataulu
Tunti 1: kansilehti ja taustaluvun aloitus
- fontti 12, riviväli 1,5
- lisää sivunumerot
- valitse "Lisää" --> "Sivunumero" --> "Sivun alareuna" --> "Normaali numero 3" --> "Erilainen 1. sivu"
- sulje alatunniste
- uusi pääluku alkaa aina uudelta sivulta, alaluvut eivät
- taustaluvun aloitus:
- Mitkä olivat toisen maailmansodan osapuolet?
- Milloin toinen maailmansota käytiin?
- Mitä sodassa tapahtui ennen varsinaista tutkielmasi aihetta? (Keskeiset tapahtumat!)
- 1. Saksan hyökkäys Puolaan (1939)
- oppikirja on riittävä lähde taustaluvussa
- Jos olet vielä taustaluvussa, kerro seuraavaksi näistä aiheista:
-
- 2. Saksa valtaa Länsi-Euroopan maita (1940)
- 3. Taistelu Britanniasta (1940)
- 4. Operaatio Barbarossa (1941)
-
- Jos pääset jo varsinaiseen aiheeseesi, aloita kertomalla taustoista. Esim. jos aiheesi on Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset, kerro ydinaseiden kehityksestä. Mitä tapahtui? Miksi? Missä? Mitkä maat olivat osallisina?
- Jos olet vielä taustaluvussa, kerro seuraavaksi näistä aiheista:
-
- 5. Pearl Harbor (1941)
- 6. El-Alamein (1942)
- 7. Stalingrad (1942-1943)
-
- Jos olet päässyt jo varsinaiseen aiheeseesi, aloita kertomalla taustoista. Esim. jos aiheesi on Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset, kerro ydinaseiden kehityksestä. Mitä tapahtui? Miksi? Missä? Mitkä maat olivat osallisina?
- Jos olet vielä taustaluvussa, kerro seuraavaksi näistä aiheista:
-
- 8. Normandian maihinnousu (1944)
- 9. Liittoutuneiden kilpajuoksu Berliiniin, Hitlerin itsemurha ja Saksan antautuminen (1945)
-
- Jos olet päässyt jo varsinaiseen aiheeseesi, aloita kertomalla taustoista. Esim. jos aiheesi on Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset, kerro ydinaseiden kehityksestä. Mitä tapahtui? Miksi? Missä? Mitkä maat olivat osallisina?
Tunti 5: pääluvut (Huom! Merkitse käyttämäsi lähteet heti lähdeluetteloon!)
- Nyt pitäisi jo viimeistään edetä tutkielmasi varsinaiseen aiheeseen eli ensimmäiseen päälukuun
- Aloita taustoista. Esim. jos aiheesi on Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset, kerro ydinaseiden kehityksestä. Mitä tapahtui? Miksi? Missä? Mitkä maat olivat osallisina?
- Mitä toisessa maailmansodassa tapahtui tutkimasi aiheen jälkeen? Miten maailmansota päättyi?
- muista kertoa vielä ydinpommeista ja Japanin antautumisesta (jos se ei ollut varsinainen aiheesi)
- kerro lyhyesti, kuten taustaluvussa
- Mitä tapahtui? Miksi? Missä? Mitkä maat olivat osallisina?
- Mitä toisessa maailmansodassa tapahtui tutkimasi aiheen jälkeen? Miten maailmansota päättyi?
- muista kertoa vielä ydinpommeista ja Japanin antautumisesta (jos se ei ollut varsinainen aiheesi)
- kerro lyhyesti, kuten taustaluvussa
- Mitä toisessa maailmansodassa tapahtui tutkimasi aiheen jälkeen? Miten maailmansota päättyi?
- muista kertoa vielä ydinpommeista ja Japanin antautumisesta (jos se ei ollut varsinainen aiheesi)
- kerro lyhyesti, kuten taustaluvussa
- johdanto tulee valmiissa työssä sisällysluettelon ja taustaluvun väliin
- kirjoita preesens-muodossa
- esittele aihe ja tutkimusongelma
- Miten valitsemanne aihe vaikutti toisen maailmansodan kulkuun?
- Miksi valitsit(te) aiheen?
- esittele keskeiset käyttämäsi lähteet
- lähdekritiikki: Ovatko käyttämäsi lähteet luotettavia? Miksi (ei)?
- määrittele tärkeimmät käsitteet (esim. toinen maailmansota)
- pohdinta tehdään työn loppuun ennen lähdeluetteloa
- lyhyt yhteenveto, ei enää uutta asiaa
- esittele tutkimustuloksesi: Mikä vaikutus tutkimallasi tapahtumalla oli toisen maailmansodan kulkuun?
- miten työskentely sujui (mikä onnistui, mikä oli vaikeaa, miten tiedonhaku sujui jne.)
- oletko tyytyväinen lopputulokseen
- Tarkista vielä,
- onko riviväli 1,5
- onko fonttikoko 12
- onko luvut numeroitu (johdanto on numero 1)
- alkavatko pääluvut uudelta sivulta
- onko teksti tasattu vasempaan reunaan tai molempiin reunoihin, ei keskitetty
- ovatko lähteet aakkosjärjestyksessä
Lähteiden merkintä
1) Lähdeluettelomerkintä kirjasta:
Kirjoittajan sukunimi, etunimi. Kirjan nimi. Kustantaja, julkaisupaikka painovuosi.
ESIM:
Linna, Väinö. Tuntematon sotilas. WSOY, Juva 2002.
Hieta, Pasi & Johansson, Marko & Kokkonen, Ossi & Virolainen, Marjo. Historian taitaja 8. SanomaPro Oy, Helsinki 2017.
2) Lähdeluettelomerkintä sanomalehtiartikkelista:
Kirjoittajan sukunimi, etunimi. Lehden nimi. Ilmestymispäivä, Sivut.
ESIM:
Karjalainen, J. Sarjakuvat muovasivat muumin. Helsingin Sanomat. 28.8.2000, B7.
3) Lähdeluettelomerkintä aikakauslehtiartikkelista:
Kirjoittajan sukunimi, etunimi. Lehden nimi. Ilmestymispäivä, Sivut.
ESIM:
Hannini, B. Minne katosivat supersankarit? Sarjainfo 3. 1999, 32–33.
4) Lähdeluettelomerkintä Internet-sivusta:
Kirjoittajan sukunimi, etunimi. Sivun otsikko. www-osoite. Päivämäärä, jolloin sivu on luettu.
ESIM:
Saarikoski, Petri. Tolkien, elämäkerta.
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/kirjat. Luettu 9.8.2004.
5) Lähdeluettelomerkintä Wikipedia-artikkelista:
Wikipedia: Josif Stalin. Päivitetty 27.11.2017.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Josif_Stalin. Luettu 12.12.2017.
6) Lähdeluettelomerkintä kartasta/kuvasta:
Kartta 1. Berliinin muuri.
https://www.flickr.com/photos/13476480@N07/30340854556. Haettu 7.3.2019.
7) Lähdeluettelomerkintä haastattelusta:
Kalle Uusikylä. 5.9.2013.
Haastateltavan nimi. Haastattelupäivämäärä.