Karboksyylihapot

Happamuus


Karboksyylihappojen molekyylistä voi irrota vetyioni, minkä vuoksi ne ovat happoja. Vesiliuoksessa kuitenkin vain osa happomolekyyleistä hajoaa ionimuotoon. Karboksyylihapot ovat sen vuoksi heikkoja happoja.



Vedessä osa etikkahapon molekyyleistä hajoaa ioneiksi, jolloin haposta syntyy vetyioni H+ ja asetaatti-ioni CH3COO–. Etikkahapon suoloja kutsutaankin asetaateiksi.

Karboksyylihapot luonnossa

Luonnossa esiintyy runsaasti karboksyylihappoja. Pistävänhajuinen muurahaisissa ja nokkosissa oleva muurahaishappo ärsyttää ihoa ja limakalvoja. Myös hedelmien ja marjojen happamuus johtuu niissä olevista karboksyylihapoista.

Raparperissa on oksaalihappoa, joka muodostaa kalsiumin kanssa veteen liukenematonta kalsiumoksalaattia. Tämä voi muodostaa elimistössä virtsa- ja munuaiskiviä.

Karboksyylihapot hidastavat hedelmien ja marjojen pilaantumista, sillä bakteerit eivät viihdy happamissa olosuhteissa.

Käyttö ja ominaisuudet

Metaani- eli muurahaishappoa käytetään säilöntä- ja desinfioimisaineena. Esimerkiksi Nobel-palkinnon saanut suomalainen keksintö, AIV-rehu, säilyttää tuoreutensa muurahaishapon vaikutuksesta.

Useimmista keittiöistä löytyy pistävänhajuista etikkaa. Se on laimeaa, alle 5-prosenttista etikkahappoliuosta. Etikkahappo eli etaanihappo on tavallisin karboksyylihappo. Sitä muodostuu etanolin hapettuessa. Etikan muodostumisen huomaa käytännössä, jos viinipullon korkki jää pitkäksi aikaa auki. Reagoidessaan ilmassa olevan hapen kanssa viinissä oleva alkoholi muuttuu etikaksi.



Etikkahappo on tärkeä teollisuuskemikaali. Sitä käytetään muiden muassa muovien, tekokuitujen ja lääkkeiden valmistukseen.

Propaanihappoa muodostuu juuston valmistuksessa maltoosin hajoamisessa ja butaanihappoa voin härskiintyessä.

Esterin muodostuminen

Karboksyylihapot reagoivat alkoholien kanssa. Tällöin syntyy estereitä ja vettä.




Vastaavalla tavalla kuin edellä, esimerkiksi butaanihapon ja etanolin välisessä reaktiossa syntyy butaanihapon etyyliesteriä ja vettä.

Pienimolekyyliset esterit ovat hedelmäntuoksuisia yhdisteitä. Niitä käytetään aromiaineina muiden muassa makeisissa, virvoitusjuomissa ja kosmeettisissa aineissa. Tällaisista estereistä käytetään myös nimitystä esanssi.



Pentanolin ja etikkahapon muodostama etikkahapon pentyyliesteri tuoksuu päärynälle ja etanolin ja propaanihapon muodostama etyyliesteri tuoksuu ananakselta.

Etanolin ja muurahaishapon reaktiossa syntyvä esteri, metaanihapon etyyliesteri tuoksuu rommilta. Etanolin ja etikkahapon reaktiossa muodostuva etaanihapon etyyliesteri tuoksuu liimalta. Pentanolin ja muurahaishapon reaktiossa muodostuva metaanihapon pentyyliesteri tuoksuu hedelmäiseltä..

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä