Ohjeita yhteiskuntaopin opiskeluun

Portfolio - oppitunneilla/kotiläksynä tehtävä mediaseuranta

Kurssin aikana käymme läpi monipuolisen katsauksen taloutta eri näkökulmista. Näitä teemoja käsitellään uutisissa jatkuvasti. Jotta opit seuraamaan talousuutisointia, sinun on nyt korkea aika tarttua "härkää sarvista" ja aloittaa talousuutisten lukemin elleivät ne ole sinulle jo tuttuja.

Tavoittenasi on löytää 6 mediauutista (lehtijuttua tai uutispätkää) talouteen liittyen. Aikaa on kuusi viikkoa!

LÄHTEINÄ talousosiot HS, KS tai talouslehdet TALOUSELÄMÄ, TALOUSSANOMAT, KAUPPALEHTI. Klikkaa lehdistä kohta talous tai kaiva talousosasto printtilehdestä! Katso myös pääkirjoituksia, siellä on usein erinomaisia juttuja!

Miten analyysi tehdään? Lue ensin juttu läpi ja yritä ymmärtää, mistä on kyse.

1. Tiivistä ydinsisältö omin sanoin. (muutama lause riittää) 

2. Poimi ydinkäsitteet - määrittele (n.3-5)

3. Kytkös kurssiin. Mihin kurssisisältöihin kytket uutisen (ks. sisällysluettelo). Huomioi, että talous kytkeytyy verkostomaisesti yhteen eli pyri löytämään yhteyksiä useampaan lukuun.

4. Lähdekritiikki. Ketä asiantuntijoita toimittaja oli valinnut käytettäväksi (tavallisia ihmisiä, tutkijoita, viranomaisia…). Ketkä olivat jutun tietolähteitä? Ovatko tiedon lähteet virallisia valtion laitoksia esim. Tilastokeskus, Suomen Pankki tai valtiokonttori vai jonkun etujärjestön tuottamaa aineistoa (EK, ETLA, SAK jne). Mikä näkökulma jutussa on - talousuutiset ovat harvoin täysin objektiivisia!

5. Omat ajatukset/näkemykset/näkökulmat. Näitä voit täydentää kurssin edetessä, kun opit lisää, osaat enemmän...
- kansantalouden sektorit ovat kotitaloudet, yritykset, julkinen talous, pankit ja ulkomaat - mihin näistä juttu liittyy? Miten?
- tuotannon tekijät ovat raaka-aineet, työvoima, reaalipääoma ja yrittäjyys. Liittyykö juttu johonkin näistä, miten?
- vapaassa markkinataloudessa kilpailu ja epätäydellinen kilpailu (monopoli, monopolistinen kilpailu, oligopoli, kartelli) ovat keskeisiä elementtejä - pystytkö kytkemään jutun jotenkin tähän?
- talouden häiriöitä ovat suhdannevaihtelu, työttömyys, inflaatio ja niitä yritetään korjata talouspolitiikalla - pystytkö kytkemään jutun näihin - miten?
- tuottavuus, kilpailukyky ja talouskasvu ovat nykyisen taloutemme "mantrat" - liittyykö juttu jotenkin näihin, miten?
- yritä muodostaa taloudellista ajattelua yllä mainittujen vinkkien avulla. Mikä on yhteenvetosi valitsemastasi uutisesta

Portfolion loppuun kirjoita 1-2 sivun YHTEENVETO/KOOSTE SEURANTAJAKSON UUTISOINNISTA. 

Yleiskuva/yhteenveto.
Minkätyyppiset uutiset hallitsivat taloudellista uutisointia? Mitä ajatuksia heräsi?
Mikä yleiskuva muodostuu valitsemistasi artikkeleista?
Arvioi omaa oppimistasi

Ohjeita vastaamiseen

Esseenvastauksen kirjoittamisesta joitakin ohjeita

OHJEITA KOKEESEEN:

Vastauksen on oltava selkeästi jäsennelty ja järkevästi etenevä

Esseevastaukseen eivät kuulu ilmaisut esim. ” Tässä esseessä käsittelen…” yms. Tutkielmaesseessä käsittelytapa on toinen kuin koevastauksessa. Sinun on vastattava omin sanoin, ulkoa opetellut (esim. wikipedia, oppikirja) vastaukset hylätään.


1. LUE KYSYMYKSET TARKASTI: mieti mitä pohjimmiltaan kysytään, mihin laajempaan kokonaisuuteen liittyy (pääsisältö). Analysoi tarvittaessa kysymyksen jokainen sana. Voit työstää tehtäväpaperia esim. alleviivauksin.

2. KIRJOITA MIELEESI TULEVAT ASIAT SUTTUPAPERILLE JA JÄSENTELE KAPPALEIKSI, VASTA SITTEN VARSINAINEN VASTAAMINEN. Yksi keskeinen asia/yksi kappale. Jäsentelyn perusteena voivat olla syyt ja seuraukset, ajanmukaisuus tai jokin esityksen rakenteeseen liittyvä seikka. Kirjoita kokonaisia virkkeitä. Kuviot ja piirrokset on aina selitettävä myös sanallisesti. Älä käytä luetteloita ja listoja. Pura ne virkkeiksi. Myös sähköisessä kokeessa on hyvä käyttää suttupaperia.


3. VASTAA VAIN KYSYTTYYN ASIAAN, ÄLÄ LAVERTELE ASIAN VIERESTÄ. Toisaalta vastaus ei saa olla liian suppea. Hyvässä vastauksessa käsitellään kysymystä monipuolisesti ja yhdistellään esim. kirjassa eri puolella olevaa tietoa. Keskity olennaiseen, kaikki yksityiskohdat eivät välttämättä lisää vastauksen arvoa. Vältä toistamasta jo kirjoittamaasi. Alku- ja loppulauseet ovat paikallaan, jos ovat olennainen osa tietoa. Muotisanojen, ylikorostavien adjektiivien ja maalailevien ilmausten käyttöä vltettävä. Asiavirheet laskevat vastauksen arvoa


4. YHTEISKUNTAOPIN KOKEISSA KOROSTUU KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY JA NIIDEN HALLITSEMINEN

5. MUISTA KÄSITELLÄ ANNETTUJA AINEISTOJA, VIITTAA NIIHIN.

6. KÄYTÄ KOKONAISIA VIRKKEITÄ. Vastauksissa ei ole ranskalaisia viivoja, eikä luetteloita. Pura ne auki virkkeiksi. Miksi- apukysymys auttaa. Ei puhekieltä.

7. SIISTI JA SELKEÄ ESITYSTAPA. Siisti käsiala (tekstaus tai kaunokirjoitus), selkeä kappalejako ja turhien yliviivausten välttäminen vaikuttavat luettavuuteen. Käytä sellaista kieltä ja välimerkkejä, jotka hallitset. Epäselvyys, epätarkkuus ja suttuisuus vaikuttavat arviointiin. Koneella kirjoitetussa tekstissä kappalejaot ja selkeä esitystapa ovat myös tärkeitä.

HUOM! Tiedät, mikä ero on prosentilla ja prosenttiyksiköllä. Prosenttitaulukossa muutokset ovat prosenttiyksiköitä.


Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit: Lähde: www.ylioppilastutkinto.fi

- kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen

- tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita

- syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista

- esitetyt väitteet perustellaan selkeästi

- asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen

- tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti

- esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin

- erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet.

- matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta



Heikon vastauksen tunnusmerkit:
selviä asiavirheitä, ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti , esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat selvästi epäolennaisia, vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan.

Tehtävätyyppejä

Erilaisia tehtäviä

ERI TEHTÄVÄTYYPIT YHTEISKUNTAOPIN KOKEISSA

VIRITETTY ESSEE:
Viritetyn esseen tehtävänannossa ohjataan käsittelemään annettua tehtävää tietystä näkökulmasta. Ensiarvoisen tärkeää on pitäytyä annetussa näkökulmassa - usein oma vastaus kuitenkin alkaa "viedä" ja kokelas ei suoraan vastaa kysyttyyn asiaan. Vastauksesta tulee helposti tapahtuma- tai asialuettelo. Onkin hyvä aina kirjoittamisen ohessa silmätä kysymystä ja pohtia, vastaanko siihen mitä kysytään. Mieti tehtävänantoa: pyydetäänkö esim. ottamaan kantaa, perustelemaan väite, arvioimaan väitettä, pohtimaan vai kuvailemaan

RISTIRIITATEHTÄVÄ:
Ristiriitatehtävässä kaksi lähdettä antaa samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavan kuvan. Ristiriitatehtävät ovat yleensä rakenteellisesti kaksiosaisia. Ensimmäinen osatehtävä liittyy dokumentteihin. tehtävän toinen osa puolestaan laajentaa pohdinnan syvempää tietämystä koskevaksi. Kolmiosaisessa tehtävässä kysytään usein joitain tehtävään tai dokumenttiin liittyviä käsitteitä.

TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ:
Dokumentti on todistuskappale eli alkuperäislähde. Se antaa tietoa laatimisajankohdastaan. Yhteiskuntaopissa (siis myös taloustiedossa) tutkimuksen yleisimpiä lähteitä ovat tekstidokumentit esim. puheet, sanomalehtiartikkelit ja otteet tietokirjoista. Lukiessasi dokumenttia joudut tulkitsemaan sitä ja pohtimaan, mitä sen kirjoittaja on halunnut sanoa tai mitä tietoja se antaa asiasta, laatijan poliittisista ym. mielipiteistä ja kannoista. Kuka ja milloin laatinut?

KUVAN TULKINTA > yhteiskuntaopissa esim. poliittinen pilakuva EU:sta

Kuvaa katsoessasi pohdi:

  1. Milloin, miten ja missä kuva on tehty?
  2. Mihin lajityyppiin kuva kuuluu? Onko taideteos, dokumenttikuva, mainos vai pilakuva?
  3. Mitä kuvasta voi päätellä?
  • Miksi kuva on tehty?
  • Mitä kuva kertoo omasta ajastaan ja kulttuuripiiristään?
  • Onko kuva symbolinen? Esim. Suomi-neito kuvaa Suomea ja kaksipäinen kotka Venäjää

KARTAN TULKINTA > yhteiskuntaopin tehtävissä esim. vaaleihin tai EU:n liittyviä karttoja

Karttaa tulkitessasi voit edetä seuraavasti:

  1. Hahmota, mikä maantieteellinen alue kartassa on esitetty.
  2. Mitä tietoa kartan otsikko antaa?
  3. Mitä kartan värit ja merkit tarkoittavat?
  4. Mitä kartasta voi päätellä?

TILASTON TULKINTA > erittäin yleinen yhteiskuntaopin tehtävätyyppi

  1. Mitä tietoa taulukon tai kaavion otsikko antaa?
  2. Miten taulukko tai kaavio on laadittu?

Ovatko esitetyt luvut

  1. absoluuttisia, esim. miljoonaa henkeä?
  2. osuuksia jostakin, esim. prosentteja, jolloin osuuksien summa on 100? Tällöin lukujen välinen erotus/summa on prosenttiyksikköjä, ei prosentteja; esim. vaaleissa puolueen kannatus on 15% ja seuraavissa vaaleissa se onkin jo 30%. Kannatus on kasvanut 15%-yksikköä ja prosentteina kasvu on 100%.
Onko kyseessä indeksisarja? Tällöin pohjavuoden tilanne ilmoitetaan luvulla 100, ja muita vuosia verrataan siihen esim. elinkustannusindeksi.

Abitti-kokeesta

Abitti-koejärjestelmä

Abitti on ylioppilastutkintolautakunnan kurssikoejärjestelmä. Abitti valmistaa opiskelijat, lukiot ja YTL:n sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Järjestelmää kehitetään koko ajan ja siksi yksityiskohtaisia, tarkkoja ohjeita on mahdoton antaa.

* Mikä on Abitti? Tutustu tästä. (http://www.abitti.fi/)

Tarvitset kokeessa
- muistitikulta käynnistyvän kannettavan tietokoneen (akku ladattu)
- virtajohdon
- kuulokkeet (aina kurssikokeissa ei tarvita, yo-kokeessa kyllä)
- mahdollisen langallisen hiiren, jos sellaista haluat käyttää
- huom! lisälaitteiden (kuulokkeet, hiiri) tulee olla langallisia

Abitti-järjestelmä käynnistyy erilliseltä muistitikulta ja siksi sinun on osattava "bootata" koneesi. Voit lainata järjestelmätikkuja ja boottausohjeita koulun kirjastosta voidaksesi harjoitella koneen käynnistämistä kotona.


Oheisista kuvista näet joitakin keskeisiä Abitin toimintoja:

Vastausruutua saat suurennettua vetämällä vastauslaatikon oikeaa alanurkkaa.
Kokeen aineisto (jos sellaista on) löytyy:
Abitti, aineisto.jpg


Kysymysmerkki oikeassa yläkulmassa: saat neuvoja mm. pikakomentoihin:

Abitti kysymysmerkki.jpg



Sovellukset (apuohjelmat) löydät vasemmasta ylälaidasta. Muista tallentaa sovelluksissa tekemäsi aineisto työpöydälle. Vain vastauskenttään kirjoitettu (tai siirretty) aineisto tallentuu automaattisesti.
Abitti apuohjelmat.jpg


Ohjeita lakitiedon tehtävään vastaamiseen

Lakitiedon oikeustapaus

OIKEUSTAPAUKSIEN RATKOMINEN

  • vaikeus on löytää todelliset ongelmat
  • kaikissa tapauksissa on syytä varmistaa eräät usein toistuvat seikat



TARKISTA

  1. Onko tapauksessa esiintyvä henkilö alaikäinen tai muuten vajaavaltainen. Osakeyhtiön tai yhdistyksen osalta on varmistettava, että se on rekisteröity. Jos sopimuksen tai muun oikeustoimen osapuolelta puuttuu oikeustoimikelpoisuus tai jopa oikeuskelpoisuus, sillä on lähes aina merkitystä.
  2. Vaaditaanko oikeustoimelta tiettyä tekotapaa ja onko sitä noudatettu eli muotovaatimukset on täytetty (esimerkiksi kiinteistökauppa on tehtävä kirjallisesti tai se on pätemätön).
  3. Onko kyse sellaisesta oikeudellisesta toimenpiteestä, jolle on asetettu määräaika. Jos määräaikaa ei ole noudatettu, on aina selitettävä vaikutus (esim. asunnon vuokrasopimus on irtisanottava etukäteen > vuokrasuhteen päättyminen siirtyy tai avioerohakemuksen on uudistettava 6kk jälkeen > muutoin hakemus raukeaa).
  4. Onko sopimuspuolten sopimusvapautta rajoitettu pakottavalla lainsäänöksellä (esim. osa asunnon vuokraa ja työsopimusta koskevista määräyksistä on pakottavia, niistä ei saa poiketa).
  5. Ovatko osapuolet oikeudellisesti samassa asemassa keskenään (esim. kuluttajansuojaa koskeva lainsäädäntö erottaa kuluttajan ja kauppiaan/elinkeinonharjoittajan).
  6. Onko kyse varmasti oikeudellisesta lähestymistavasta. Oikeustapaukseen vastattaessa ei käytetä moraalisia perusteluja.

Sensorin vinkit

Sensorin vinkit

Ylioppilastutkintolautakunnan sensori Jan Löfströmin kuusi vinkkiä yhteiskuntaopin ylioppilaskokeeseen. Lähdekritiikki, järki tilastojen tarkastelussa, omien mielipiteiden välttäminen, pistepainotusten hyödyntäminen ja käsitteiden arkikielisten merkitysten unohtaminen auttavat pitkälle!

1. Seuraa laaja-alaisesti mediaa.

– Mediasta saa lihaa luurangon ympärille, Jan Löfström sanoo.

Hätäinen parin viimeisen kuukauden aikana suoritettu mediatankkaus johtaa todennäköisesti sekamelskaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Joten jos luet tätä, mutta kirjoitat vasta vuoden tai kahden kuluttua, aloita median seuraaminen viimeistään nyt!

Löfström kehottaa seuraamaan mediaa laajalti. Hän mainitsee suomalaisten valtamedioiden lisäksi BBC:n, Timen ja ruotsinkielisen lehdistön.

JOS uutiset eivät kuitenkaan ole kiinnostaneet ja koe lähestyy uhkaavasti, voi aukkoja yrittää paikata lukemalla pitkiä juttuja, joissa ajankohtaista aihetta tarkastellaan pitkällä jänteellä, Löfström vinkkaa.

2. Varo sekoittamasta käsitteitä.

Arkipuheessa piilee vaara. Löfström on huomannut, että sellaiset yhteiskuntaopin käsitteet, joilla on normaalissa puhekielessä eri merkitys, tuppaa menemään sekaisin kokeessa.

Taloustiedossa on esimerkiksi käsite tuottavuus, joka on ollut paljon esillä julkisuudessa. Se on työntekijää kohti tiettynä aikana tuotetun tavaran tai palvelun määrä. Monissa vastauksissa tuottavuus sekoittuu erheellisesti kannattavuuteen, joka taas tarkoittaa yrityksissä viivan alle jäävää tulosta. ”Kuinka paljon tästä saadaan tuottoa?”

Toinen esimerkki: kun eroava aviopari jakaa omaisuutta, puhutaan tasingosta. Löfström muistaa tasingon joskus vaihtuneen osinkoon, mikä saa avioliiton kuulostamaan osakesijoitukselta, sillä osinko on yhtiön maksama korvaus osakkeenomistajalle.

– Ei se nyt sellainen virhe ole, että se saisi minut sensorina pyörtymään kauhusta. Ymmärrän mikä siinä on mennyt sekaisin.

Tiedotusvälineiden seuraaminen tukee Löfströmin mukaan käsitteiden oppimista. Mediassa käsitteitä käytetään toiminnallisessa ympäristössä, jolloin niihin saa syvyyttä paremmin kuin pänttäämällä niitä kirjan takaa hauki on kala -tekniikalla. Yo-kokeessa käsitteiden hallintaa ei testata irrallaan, vaan ne ovat jossain kontekstissa, kuten sitaatissa.

3. Hillitse tuomitsemista ja omia mielipiteitä.

Lakitiedon tehtävissä saatetaan tyypillisesti pyytää kokelasta tarkastelemaan jonkun asian oikeudellista puolta. Erityisesti silloin, kun tehtävä liittyy kuluttajan- tai rikosvastuuseen, kokelaat eivät aina malta pysyä tehtävänannossa.

– Vastaajat etääntyvät oikeudellisesta tarkastelusta ja alkavat miettiä psykologisia, taloudellisia tai arkielämän juttuja. Pohdinnat ovat sinänsä ihan fiksuja, mutta oikeudelliset näkökulmat unohtuvat tarpeettoman paljon.

Omia mielipiteitä kannattaa kirjoittaa vain, jos niitä pyydetään.

– Vastaajan olisi hyvä pitää suitset suussaan.

Toisinaan kokelas kokee, että hänen täytyy vastauksessaan kertoa, kenet tulisi tuomita. Näin ei suinkaan ole, ja se olisi liian iso juridinen ongelma ratkaistavaksi yo-kokeeseen, Löfström kertoo.

Eräs yo-koetehtävä käsitteli taloyhtiönsä pihalla liukastunutta eläkeläistä. Vastaajilta haluttiin pohdintaa esimerkiksi taloyhtiön vastuusta huoltoyhtiön valvomiseen. Monet lipsuivat ajattelemaan epäolennaisia asioita, kuten miksei vanhus tajunnut pysyä sisällä liukkaalla kelillä tai onko taloyhtiö korvausvelvollinen vai ei.

Omien mielipiteiden esittäminen yhteiskuntaopin kokeessa on ylipäätään turhaa, ellei sitä erikseen tehtävänannossa pyydetä. Pisteitä omista mielipiteistä ei menetä, sillä lautakunta pitää niiden kirjoittamiseen tuhlattua aikaa riittävänä rangaistuksena.

4. Järki käteen tilastoja lukiessa.

Yhteiskuntaopin kokeissa on paljon tilastoaineistoa: taulukoita ja diagrammeja. Niiden lukeminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta sensori Löfströmin mukaan niissä tehdään ”hätkähdyttävän” paljon helppoja virheitä.

Esimerkiksi jos tilastoesitys kuvaa jonkin asian suhteellista osuutta prosentteina, vastaaja haksahtaa sekoittamaan suhteelliset arvot absoluuttisiin arvoihin.

– Silloin mennään lujaa metsään.

Eräässä yo-koetehtävässä oli tilasto, joka kuvasi erilaisten kotitalouksien suhteellista rahan käyttöä ruokaan, asumiseen ja vaatetukseen. Löfström muistelee, että enemmistö tulkitsi tilastoa niin, että siinä kuvattiin prosenttien sijaan euromääriä.

Tämä johti muun muassa pohdintaan, miksi eläkeläispariskunta käyttää niin paljon rahaa asumiseen, vaikka aineistossa ei edes kerrottu, kuinka paljon he käyttävät rahaa yhtään mihinkään.

– Vastaajat ovat kiireessä katsoneet aineistoa väärin, vaikka fiksuja nuoria ovatkin.

Aineistosta pystyi vain vertailemaan, että eläkeläispariskunnan rahoista noin monta prosenttia menee ruokaan, kun taas yksinelävältä menee noin ja noin paljon. Yleensä tilastotehtävissä haetaan olennaisia muutoksia.

Kun on analysoinut tilastoa, kannattaa vetää henkeä ja miettiä, onko analyysissä järkeä.

Tilastotehtävissäkin on vaara ajantuhlaukselle. Löfströmin mukaan kokelaat kirjoittavat välillä vastauksiinsa seikkaperäisesti kaiken, mitä aineistossa on sanotaan. Siinä ei ole järkeä.

5. Ole lähdekriittinen, jos voit.

Syksyn 2015 yo-kokeen jokeritehtävässä oli neljä tekstiä, joissa kommentoitiin Suomen demokratian tilaa. Kommentit olivat oikeusministeriöstä, Aamulehdestä ja kahdelta professorilta.

– Kun joku puhuu julkisuudessa, hän haluaa ajaa jotakin asiaa. On ymmärrettävää, että puhutaan jostakin näkökulmasta. Sitaatit valitaan niin, että niiden välillä on tiettyä jännitettä: a:n ja b:n tulkinnat voivat olla aivan vastakkaisia.

Joskus lähdekritiikkiä pyydetään tehtävänannossa suoraan, mutta silloinkin, kun näin ei tehdä, kokelaan olisi tärkeä ymmärtää lähdekritiikin tarve. Kokelaan on itse ymmärrettävä lähdekritiikin mahdollisuus. Hyvän yhteiskuntaopin opiskelijan pitäisi osata pysähtyä kysymään, mistä lähtökohdista puhuja tulee.

– Mutta on aina plussaa, että ottaa lähdekriittisen näkökulman, kun se on mahdollista.

6. Hyödynnä tehtävien pistepainotukset.

Kun kirjat on luettu ja media kahlattu läpi, Löfström kehottaa tutustumaan vanhoihin yo-kokeisiin ja keskustelemaan. Yhteiskuntaopin teemat ovat arkipäiväisiä, joten abin ei tarvitse etsiä kansanedustajaa tai taloustieteilijää keskustelukumppaniksi.

– Ja abiturienttihan voi hyvässä hengessä oikaista arkipuhetta. ”Ei tässä ole kyse tuottavuudesta vaan kannattavuudesta”.

Jos kahden pisteen arvoista kohtaa kirjoittaa yli tunnin, jotain on pielessä.

Koetilanteessa Löfström kehottaa huomioimaan pistepainotukset. Moniosaisissa tehtävissä toisia kohtia on saatettu painottaa enemmän niin, että esimerkiksi a:sta ja b:stä saa kaksi pistettä per kohta, mutta c:stä saakin viisi pistettä.

Pistepainotuksilla halutaan auttaa opiskelijoita ymmärtämään, mihin kohtiin kannattaa panostaa. Toisaalta pistepainotukset kertovat myös siitä, kuinka pitkää vastausta kokeen laatijat haluavat. Jos siis kirjoittaa toista tuntia kahden pisteen tehtävää, kaikki ei ole mennyt nappiin.

Koe on rakennettu niin, että alussa on helppoja, tai ainakin helpompia tehtäviä.

Yhteiskuntaopin yo-kokeesta

Yhteiskuntaopin yo-koe

Yhteiskuntaopin kokeen rakenne muodostuu seuraavalla tavalla: tehtäväsarja koostuu yhdeksästä (9) tehtävästä, jotka jakautuvat osioihin I ja II.

  • Osiossa I on kuusi (6) tehtävää.
  • Osiossa II on kolme (3) tehtävää.
  • Osassa tehtäviä enimmäispistemäärä on 20 ja osassa 30 pistettä. Ensiksi mainittuja on kokeessa tarjolla kuusi ja jälkimmäisiä kolme. On tärkeää huomata, että kokelas saa vastata kokeessa enintään kahteen 30 pisteen tehtävään! Yhteiskuntaopin kokeessa enimmäispistemäärä on 120 pistettä, jonka voi saada vastaamalla kahteen 30 pisteen ja kolmeen 20 pisteen tehtävään. Tehtäväsarjassa 30 pisteen tehtävät merkitään muista selvästi erottuvalla tavalla ja ne ovat sarjan lopussa. Yhteiskuntaopin kokeessa ei ole tehtäviä, joihin kokelaiden olisi pakko vastata.
Kokeen kuvauksessa:
  • Osiossa I on kuusi (6) tehtävää.
  • Osiossa II on kolme (3) tehtävää.
  • Kokelas vastaa viiteen (5) tehtävään valitsemalla
    • kolme (3) tehtävää osiosta I
    • kaksi (2) tehtävään osiosta II.


lähde: https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/yhteiskuntaoppi/

> yhdeksästä tehtävästä enintään vitteen vastataan ohjeiden mukaan. Maksimipistemäärä on 120 pistettä.

Abitti apuohjelmat.jpg
Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan:


Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.


Yhteiskuntaopin sähköinen koe

Yhteiskuntaopin koe mittaa uudessakin koeympäristössä edelleen yhteiskunnallista ja oikeudellista ajattelua ja osaamista lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Uudessa kokeessa korostuu yhä enemmän yhteiskuntatilastojen, medialähteiden ja arvosidonnaisten yhteiskunnallisten puheenvuorojen sekä kannanottojen ja ohjelmien tulkitsemisen taito.

Lisäksi arvioidaan kokelaan kykyä omaan yhteiskunnalliseen kannanmuodostukseen ja argumentaatioon. Kokelasta voidaan myös vaatia tuottamaan koetilanteessa jaetun aineiston pohjalta muutakin kuin tekstiä, kuten tilastoja ja kuvioita.

lähde:https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/fi_sahkoinen_reaali.pdf

YTL:n tiedote sähköisestä yhteiskuntaopin yo-kokeesta

YTL:n tiedote yhteiskuntaopin opettajille ja opiskelijoille

Tiedote yhteiskuntaopin opettajille ja opiskelijoille

Yhteiskuntaopin sähköinen ylioppilaskoe keväällä 2017 Ylioppilastutkinto mittaa sitä, miten kokelas on omaksunut lukion opetussuunnitelmassa mainitut tiedot ja taidot sekä saavuttanut ylioppilaalta edellytettävän kypsyystason. Tämä laissa säädetty tutkinnon perustehtävä on kuten ennenkin myös yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suuntaviittana, kun koe muuttuu sähköiseksi keväästä 2017 alkaen. Yhteiskuntaopin opiskelun tavoitteet opetussuunnitelmassa ovat hyvin monipuoliset. Kaikkien tavoitteiden saavuttamista ei voida mitata kokeella, joka suoritetaan tietyn koeajan puitteissa tietyssä paikassa, kuten ylioppilaskoe. Sähköinen ylioppilaskoe avaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia laatia entistä monipuolisempia tehtäviä ja siten mitata myös yhteiskuntaopin osaamista entistä laajemmin.


Yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen tehtävät ovat jatkossakin tuottamistehtäviä, joiden tehtävänanto on esimerkiksi tulkitse, tarkastele, erittele, vertaile, pohdi tai arvioi. Eri tehtävänannot kytkeytyvät eritasoisiin kognitiivisiin prosesseihin (mm. analysointi, arviointi, soveltaminen). Jatkossakin osa tehtävistä on luonteeltaan yksinkertaisempia määrittely- ja selittämistehtäviä, osa taas edellyttää kokelaalta analyysiä, synteesiä tai arviota. Koetehtävät voivat edelleen olla moniosaisia; tällöin eri osat usein mittaavat eritasoisia ajattelun taitoja. Yhteiskuntaopin kokeissa ei toistaiseksi ole monivalintatehtäviä.


Osa yhteiskuntaopin koetehtävistä on suorasanaisia, osa aineistotehtäviä. Sähköisessä yhteiskuntaopin kokeessa tila ei enää rajoita aineistojen käyttöä siten kuin paperisessa kokeessa, mutta aineistojen määrää ei kuitenkaan toistaiseksi lisätä olennaisesti nykyisestä. Eräs myönteinen sähköisen kokeen piirre on, että kuvien, karttojen ja diagrammien kokoa voidaan säätää vapaammin ja niiden yksityiskohtiin voidaan tarkentaa, jolloin tällaista aineistoa sisältävät tulkintatehtävät voivat olla aiempaa monipuolisempia. Myös uusia aineistotyyppejä kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä tehtäviä tullaan käyttämään yhteiskuntaopin kokeissa silloin kun se on mielekästä. Uudentyyppisiä, esimerkiksi laajempaa aineiston käsittelyä vaativia tehtäviä voi tulla yhteiskuntaopin kokeisiin myöhemmin, kun kokeita ja niiden arviointia kehitetään yhteistyössä ainejaoksen ja opettajien kanssa.

Tärkeä muutos aikaisempaan verrattuna on, että yhteiskuntaopin sähköisessä ylioppilaskokeessa on tarjolla vain yhdeksän tehtävää ja niistä saa vastata vain viiteen. Kokelaalla on siis koetilanteessa enemmän aikaa yhtä tehtävää kohden kuin ennen. Tämä ei tarkoita sitä, että vastausten tulisi olla entistä pitempiä, vaan että niissä tulisi olla entistä enemmän näkyvissä kokelaan ajattelun terävyys ja kypsyys.


Osassa tehtäviä enimmäispistemäärä on 20 ja osassa 30 pistettä. Ensiksi mainittuja on kokeessa tarjolla kuusi ja jälkimmäisiä kolme. On tärkeää huomata, että kokelas saa vastata kokeessa enintään kahteen 30 pisteen tehtävään! Yhteiskuntaopin kokeessa enimmäispistemäärä on 120 pistettä, jonka voi saada vastaamalla kahteen 30 pisteen ja kolmeen 20 pisteen tehtävään. Tehtäväsarjassa 30 pisteen tehtävät merkitään muista selvästi erottuvalla tavalla ja ne ovat sarjan lopussa. Yhteiskuntaopin kokeessa ei ole tehtäviä, joihin kokelaiden olisi pakko vastata.