Uskonto 1

Uskonnon opetussuunnitelma

Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistä monimuotoisuutta
  • osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta
  • tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan
  • osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä
  • kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.

Keskeiset sisällöt

  • uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen
  • nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus
  • maailman ja Suomen uskontotilanne
  • Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet
  • pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa
  • juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille
  • ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

Itsearviointi 4. jakson tiedollisista tavoitteista (s. 128 - 165)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Arvioi omaa oppimistasi.
5 = osaan asian niin hyvin, että voisin opettaa sen kaverillekin
4 = osaan asian hyvin
3 = osaan asian pääpiirteissään
2 = osaan jotakin, mutta osa jäi epäselväksi
1 = en ymmärtänyt lainkaan

Väite12345
Ymmärrän islamin perustuvan Koraaniin ja profeetta Muhammadin antamaan esimerkkiin.
Osaan kertoa, miksi Koraani on muslimeille pyhä kirja.
Ymmärrän, mitä islamin ehdoton monoteismi tarkoittaa ja mitä siitä seuraa (esim. ikonoklasmi eli kuvakielto).
Tunnistan islamin pääsuuntaukset (sunnalaisuus ja shiialaisuus).
Osaan luetella ja kuvailla muslimien rituaaliset velvollisuudet (islamin 5 pilaria).
Ymmärrän, mitä tarkoitetaan erilaisilla islamilaisilla identiteeteillä (traditionalistit, fundamentalistit, modernistit).

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Ohjeita kurssikokeeseen

Uskonnon 1. kurssin koealue on Aava 1 -oppikirjan alusta sivulle 165 saakka. (Kirjan viimeinen jakso, Lähi-idän uskontojen konfliktit ja vuoropuhelu ei siis tule kokeeseen.)

Kokeessa on 3 osiota. 

1. osan tehtävä on kaikille pakollinen. Se on monivalintatehtävä tai lyhyt käsitteiden määrittelytehtävä. Enimmäispistemäärä ensimmäisestä tehtävästä on 10 pistettä.

2. osassa on kaksi valinnaista tehtävää, joista toiseen vastataan. Tehtävä voi olla esim. kuvan selittämistä tai käsitteen määrittelemistä (lyhyehkö essseevastaus, noin 150-250 sanaa). Enimmäispistemäärä toisesta tehtävästä on 20 pistettä.

3. osassa on kaksi valinnaista tehtävää, joista toiseen vastataan. Tehtävä on esseetehtävä, jossa vaaditaan kurssilla opiskellun tiedon laajempaa hallintaa ja mahdollista tiedon soveltamista (250-500 sanaa).Enimmäispistemäärä kolmannesta tehtävästä on 30 pistettä.

Yhteensä kokeesta voi siis saada 60 pistettä. 
Sanamäärät ovat viitteellisiä, eivät siis sitovia. Sisältö on tärkeämpi kuin sanojen määrä!

Lue huolella oppitunneilla tehdyt muistiinpanot sekä oppikirjan keskeiset käsitteet (erottuvat värillisinä muusta tekstistä)! Tutki myös kirjan kuvia ja kuvatekstejä.

Itsearviointi 2. ja 3. jakson (s. 56 - 125) tiedollisista tavoitteista

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Arvioi omaa oppimistasi.
5 = osaan asian niin hyvin, että voisin opettaa sen kaverillekin
4 = osaan asian hyvin
3 = osaan asian pääpiirteissään
2 = osaan jotakin, mutta osa jäi epäselväksi
1 = en ymmärtänyt lainkaan



Väite12345
Osaan kertoa Lähi-idän uskontojen historiallisesta taustasta.
Tunnistan Lähi-idän uskontojen pyhät kirjoitukset.
Ymmärrän, että Toora tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa ja toisaalta laajemmin juutalaista oppia ja tapoja.
Ymmärrän, mitä diasporajuutalaisuudella tarkoitetaan.
Tunnistan rabbiinisen juutalaisuuden pääsuuntaukset (askenasi- ja sefardijuutalaisuus).
Tiedän, mitä eroa on modernin juutalaisuuden pääsuuntauksilla (reformi- , ortodoksi- ja konservatiivijuutalaisuus)
Ymmärrän, että antisemitismi tarkoittaa juutalaisvastaisuutta ja holokausti oli sen äärimmäisin seuraus.
Osaan kuvailla juutalaista uskonnonharjoitusta (koti, synagoga, juutalainen juhlakalenteri).

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Uskonto ympärillämme

Minkälaisia uskontoon liittyviä asioita olette kuulleet tai nähneet viime aikoina?

Uskonto ympärillämme

Palauta tähän uskontoon liittyvä uutinen/kuva/video/artikkeli.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Itsearviointi 1. jakson (s. 10-53) tiedollisista tavoitteista

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Arvioi omaa oppimistasi.
5 = osaan asian niin hyvin, että voisin opettaa sen kaverillekin
4 = osaan asian hyvin
3 = osaan asian pääpiirteissään
2 = osaan jotakin, mutta osa jäi epäselväksi
1 = en ymmärtänyt lainkaan


Väite12345
Ymmärrän, miksi uskontojen arkiselitykset voivat olla virheellisiä.
Osaan kertoa, miten uskontoa voidaan määritellä.
Ymmärrän maailman ja Suomen uskontotilanteen muuttuvan jatkuvasti.
Osaan kertoa, miten eri tavoin uskonnon ja tieteen suhde voidaan hahmottaa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kurssisuunnitelma 19A & 19B

30.9. Miksi uskontoja on?
1.10. Miten uskontoa määritellään?
3.10. Maailman uskontotilanne
7.10. Uskonnon ja tieteen suhde
8.10. Lähi-idän uskontojen yhteinen historiallinen ja kulttuurinen tausta
10.10. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin synty ja varhaisvaiheet
14.10. Pyhät tekstit, tulkinta ja tutkimus
15.10. Toora - opetuksen seuraamista ja soveltamista
17.10. Juutalaisuuden suuntauksia
28.10. Monimuotoinen juutalainen elämäntapa
29.10. Koraani ja Muhammad uskonnollisina auktoriteetteina
31.10. Islamin suuntaukset
4.11. Islamilainen elämäntapa eri puolilla maailmaa
5.11. Jerusalem - yhteinen pyhä kaupunki
7.11. Poliittinen ja uskonnollinen kansallisuusaate Lähi-idässä
11.11. Uskontojen vuoropuhelu
12.11.
14.11. Kertausta

Tieteen ja uskonnon myyttejä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Lue linkistä avautuva artikkeli ja valitse oikea vaihtoehto.

https://www.areiopagi.fi/2014/02/littean-maan-myytti-keskiajan-kirkko-tiesi-maan-palloksi-viimeistaan-700-vuotta-ennen-kolumbusta/


1. Milloin käsitys Maan pallomaisuudesta sai alkunsa länsimaissa?





2. Ketkä esittivät ensimmäisenä käsityksen Maan pallomaisuudesta?





3. Hyväksyivätkö kristityt teologit alusta lähtien käsityksen Maan pallomaisuudesta?




4. Milloin ja missä yleistyi ensimmäisenä myytti siitä, että kirkko uskoi löytöretkiin asti Maan olevan litteä?




5. Mitkä asiat vaikuttivat edellisessä kysymyksessä mainitun myytin syntyyn?










Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kurssisuunnitelma 18A

1.10. Miksi uskontoja on?
  • Opiskelija ymmärtää arkiselitykset, joita annetaan uskonnon olemassaololle. 
  • Opiskelija innostuu ilmiöstä, joka esiintyy todella moninaisena ympärillämme ja eri kulttuureissa. 
  • Opiskelija hahmottaa tutkimusperusteita sille, miksi uskontojen arkiselitykset voivat olla virheellisiä. 
  • Opiskelija osaa argumentoida uskonnon olemassaolon puolesta ja sitä vastaan. 
  • Opiskelija pohtii omaa näkemystään uskonnon olemassaolosta ja saa rakennuspalikoita oman maailmankuvan rakentamiseen. 


2.10.
3.10. Miten uskontoa määritellään?
  • Opiskelija tutustuu uskonnon määritelmiin ja määrittelyyn liittyviin kysymyksiin.
  • Opiskelija oppii muutaman uskonnon määritelmän.
  • Opiskelija osaa kertoa mistä näkökulmasta uskontoa voidaan lähestyä.
  • Opiskelija ymmärtää, että uskonnon määrittely ei ole yksiselitteistä.
  • Opiskelija ymmärtää, että uskonnon rajat ilmiönä ovat haastavat. 


4.10.
5.10. Maailman uskontotilanne
  • Opiskelija ymmärtää maailman ja Suomen uskontotilanteen muuttuvan jatkuvasti. 
  • Opiskelija ymmärtää, että uskonnottomuus ja ateismi kuuluvat maailman uskontokarttaan. Samoin kuin uskonnoissa, niidenkin sisällä on valtavaa monimuotoisuutta. 
  • Opiskelija kehittää taitojaan uskontotilastojen lukemisessa ja hahmottaa, että erilaiset tekijät vaikuttavat tilastojen tuloksiin. 


8.10.
9.10. Uskonnon ja tieteen suhde
  • Opiskelija ymmärtää, millainen on uskonnon ja tieteen välinen suhde. 
  • Opiskelija ymmärtää millaisia kysymyksenasetteluja uskonnon ja tieteen välillä on.
  • Opiskelija tutustuu uskonnontutkimukseen monitieteisyyden näkökulmasta ja hahmottaa uskonnon tutkimuksen kehitystä ja ajantasaista tutkimusta.

10.10.
11.10. Lähi-idän uskontojen yhteinen historiallinen ja kulttuurinen tausta
  • Opiskelija oppii hahmottamaan, mitä tarkoitetaan muinaisen Lähi-idän ja Välimeren seudun alueella. 
  •  Opiskelija oppii hahmottamaan sitä yhteistä historiaa ja kulttuuria, joka vaikuttaa niin juutalaisuuden, kristinuskon kuin myös islamin synnyn ja varhaisen muotoutumisen taustalla. 
  • Opiskelija ymmärtää, ettei yksikään näistä uskonnoista ole kehittynyt irrallaan toisistaan tai irrallaan oman aikansa sekä maantieteellisen sijaintinsa tuomista vaikutuksista. 
  • Opiskelija ymmärtää näiden uskontojen kehittyvän yhä suhteessa omiin perinteisiinsä, toisiinsa sekä ympäröivään maailmaan.  
  • Opiskelija tiedostaa, että ymmärtämällä mahdollisimman monipuolisesti ja avarasti tätä yhteistä historiallista ja kulttuurista taustaa välttää sellaisen yksinkertaistavan ajatuksen, jonka mukaan kristinusko kehittyi juutalaisuudesta ja islam juutalaisuudesta ja kristinuskosta. 


12.10.
15.10. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islöamin synty ja varhaisvaiheet
  • Opiskelija saa käsityksen juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin synnystä ja varhaisista vaiheista.
  • Opiskelija ymmärtää kunkin uskonnon omaperäisyyden ja kykenee samalla tunnistamaan yhteyksiä niiden välillä.
  • Opiskelija hahmottaa, että kunkin monoteistisen uskonnon syntyyn liittyy paljon monimuotoisuutta sekä ilmiöitä, joissa on paljon yhteistä. 


16.10.
17.10. Pyhät tekstit, tulkinta ja tutkimus
  • Opiskelija oppii, mitkä ovat juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhiä kirjoituksia ja millaista on niiden perimätieto. 
  • Opiskelija ymmärtää, että kirjoitusten ja oppien käyttöön liittyy välttämättä tulkintaperinne. 
  • Opiskelija ymmärtää, millaista on tieteellinen pyhien kirjoitusten tutkimus ja pystyy hahmottamaan eron uskonnollisesti tunnustuksellisen ja ei-tunnustuksellisen tutkimuksen välillä.


18.10.
19.10. Toora - opetuksen seuraamista ja soveltamista
  • Opiskelija oppii tuntemaan juutalaisuuden keskeisen uskonnollisen, opillisen auktoriteetin eli tooran merkityksiä. 
  • Opiskelija hahmottaa, että "laki" tarkoittaa juutalaisessa ajattelussa paljon enemmän kuin sääntökokoelmaa tai oppineisuutta. Toora on juutalaisen kulttuurin ja elämän perusta ja merkitsee elävää perinnettä. 


29.10.
30.10. Juutalaisuuden suuntauksia
  • Opiskelija oppii juutalaisuuden kahden pääsuuntauksen, aškenasi- ja sefardijuutalaisuuden, historiallisesta kehityksestä ja niiden välisistä eroista. 
  • Opiskelija hahmottaa, että juutalaisuus on monimuotoinen ja monikulttuurinen uskonto, jonka harjoittajat ovat sopeutuneet erilaisiin ympäristöihin. 
  • Opiskelija oppii erityisesti eurooppalaisten juutalaisten historiaan liittyvistä vainoista sekä antisemitismistä. 


31.10.
1.11. Monimuotoinen juutalainen elämäntapa
  • Opiskelija hahmottaa ja oppii juutalaiseen uskonnonharjoitukseen keskeisesti kuuluvat tavat, vuosijuhlat sekä elämänvaiheisiin liittyvät juhlat. 
  • Opiskelija ymmärtää, kuinka juutalainen uskonto – muiden uskontojen tapaan – tarjoaa opin ja ajattelun lisäksi myös elämäntapaan liittyviä, kulttuurisia sisältöjä. 


2.11.
5.11. Koraani ja Muhammad uskonnollisina auktoriteetteina
  • Opiskelija ymmärtää, että Koraani, sen tulkinta sekä Muhammadin elämä ja opetukset vaikuttavat monimuotoisena ilmenevän islamin taustalla. 
  • Opiskelija hahmottaa näiden asioiden merkitystä muslimeille, ja että ne vaikuttavat niin yksittäisen muslimin, kuin muslimivaltaisen yhteiskunnan toiminnan taustalla.


6.11. 
7.11. islamin suuntaukset
  • Opiskelija ymmärtää, että islam näyttäytyy maailmassa hyvin monimuotoisena.
  • Opiskelija osaa nimetä sen merkittävimmät suuntaukset.
  • Opiskelija hahmottaa suuntausten kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä niiden merkittävimmät erot.
  • Opiskelija syventää tietämystään islamilaisesta elämäntavasta moraalisine ja rituaalisine velvollisuuksineen.

8.11.
9.11. Islamilainen elämäntapa eri puolilla maailmaa
  • Opiskelija hahmottaa, mistä asioista islamilainen identiteetti muodostuu, miten moninaisena islam maailmassa esiintyy ja mitkä ovat modernin ajan haasteita islamille.  
  • Opiskelija oppii eletyn islamilaisuuden todellisuutta sen tapakulttuuriin, vuotuisiin juhliin ja elämänkaarijuhliin tutustumalla. 
  • Opiskelija ymmärtää, miten suuri merkitys perheellä ja avioliitolla on islamilaisen yhteiskunnan ytimenä.


12.11.
13.11. Jerusalem - yhteinen pyhä kaupunki
  • Opiskelija syventää ymmärrystään Lähi-idän uskontojen yhteisistä juurista.
  • Opiskelija hahmottaa Jerusalemin olevan kaikille Lähi-idän uskonnoille merkittävä kaupunki, mutta erilaisista syistä.
  • Opiskelija tunnistaa muutaman Jerusalemille ominaisen Lähi-idän uskontoon liittyvän paikan.  


14.11. 
15.11. Poliittinen ja uskonnollinen kansaalisuusaate Lähi-idässä
  • Opiskelija hahmottaa historiallisten tapahtumien ja poliittisten näkemysten, kuten nationalismin ja sionismin vaikutuksia Jerusalemissa.
  • Opiskelija ymmärtää tilanteen näyttäytyvän erilaisena eri uskontojen näkökulmasta.


16.11. Uskontojen vuoropuhelu
  • Opiskelija ymmärtää, etteivät uskonnolliset uskomukset ole koskaan maailmalla esiintyvien konfliktien ainoa syy. Ne ovat juonne suuremmassa kokonaiskuvassa, johon voi liittyä muun muassa kansallisen identiteetin, ryhmään kuulumisen tarpeen tai poliittisen radikalisoitumisen piirteitä.
  • Opiskelija hahmottaa uskontojen välisen dialogin merkitystä ja sitä, miten uskonnolliset yhteisöt ja uskontoperustaiset järjestöt työskentelevät aktiivisesti yhteiskunnallisen rauhan edistämiseksi.


19.11. Kertausta

Kurssisuunnitelma 18B

ti 2.10. Miksi uskontoja on?
  • Opiskelija ymmärtää arkiselitykset, joita annetaan uskonnon olemassaololle. 
  • Opiskelija innostuu ilmiöstä, joka esiintyy todella moninaisena ympärillämme ja eri kulttuureissa. 
  • Opiskelija hahmottaa tutkimusperusteita sille, miksi uskontojen arkiselitykset voivat olla virheellisiä. 
  • Opiskelija osaa argumentoida uskonnon olemassaolon puolesta ja sitä vastaan. 
  • Opiskelija pohtii omaa näkemystään uskonnon olemassaolosta ja saa rakennuspalikoita oman maailmankuvan rakentamiseen. 


ke 3.10. Miten uskontoa määritellään?
  • Opiskelija tutustuu uskonnon määritelmiin ja määrittelyyn liittyviin kysymyksiin.
  • Opiskelija oppii muutaman uskonnon määritelmän.
  • Opiskelija osaa kertoa mistä näkökulmasta uskontoa voidaan lähestyä.
  • Opiskelija ymmärtää, että uskonnon määrittely ei ole yksiselitteistä.
  • Opiskelija ymmärtää, että uskonnon rajat ilmiönä ovat haastavat. 


to 4.10. Maailman uskontotilanne
  • Opiskelija ymmärtää maailman ja Suomen uskontotilanteen muuttuvan jatkuvasti. 
  • Opiskelija ymmärtää, että uskonnottomuus ja ateismi kuuluvat maailman uskontokarttaan. Samoin kuin uskonnoissa, niidenkin sisällä on valtavaa monimuotoisuutta. 
  • Opiskelija kehittää taitojaan uskontotilastojen lukemisessa ja hahmottaa, että erilaiset tekijät vaikuttavat tilastojen tuloksiin. 


ti 9.10. Uskonnon ja tieteen suhde
  • Opiskelija ymmärtää, millainen on uskonnon ja tieteen välinen suhde. 
  • Opiskelija ymmärtää millaisia kysymyksenasetteluja uskonnon ja tieteen välillä on.
  • Opiskelija tutustuu uskonnontutkimukseen monitieteisyyden näkökulmasta ja hahmottaa uskonnon tutkimuksen kehitystä ja ajantasaista tutkimusta.


ke 10.10. Lähi-idän uskontojn yhteinen historiallnen ja kulttuurinen tausta
  • Opiskelija oppii hahmottamaan, mitä tarkoitetaan muinaisen Lähi-idän ja Välimeren seudun alueella. 
  •  Opiskelija oppii hahmottamaan sitä yhteistä historiaa ja kulttuuria, joka vaikuttaa niin juutalaisuuden, kristinuskon kuin myös islamin synnyn ja varhaisen muotoutumisen taustalla. 
  • Opiskelija ymmärtää, ettei yksikään näistä uskonnoista ole kehittynyt irrallaan toisistaan tai irrallaan oman aikansa sekä maantieteellisen sijaintinsa tuomista vaikutuksista. 
  • Opiskelija ymmärtää näiden uskontojen kehittyvän yhä suhteessa omiin perinteisiinsä, toisiinsa sekä ympäröivään maailmaan.  
  • Opiskelija tiedostaa, että ymmärtämällä mahdollisimman monipuolisesti ja avarasti tätä yhteistä historiallista ja kulttuurista taustaa välttää sellaisen yksinkertaistavan ajatuksen, jonka mukaan kristinusko kehittyi juutalaisuudesta ja islam juutalaisuudesta ja kristinuskosta. 


to 11.10. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin synty ja varhaisvaiheet
  • Opiskelija saa käsityksen juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin synnystä ja varhaisista vaiheista.
  • Opiskelija ymmärtää kunkin uskonnon omaperäisyyden ja kykenee samalla tunnistamaan yhteyksiä niiden välillä.
  • Opiskelija hahmottaa, että kunkin monoteistisen uskonnon syntyyn liittyy paljon monimuotoisuutta sekä ilmiöitä, joissa on paljon yhteistä. 


ti 16.10. Pyhät tekstit, tulkinta ja tutkimus
  • Opiskelija oppii, mitkä ovat juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhiä kirjoituksia ja millaista on niiden perimätieto. 
  • Opiskelija ymmärtää, että kirjoitusten ja oppien käyttöön liittyy välttämättä tulkintaperinne. 
  • Opiskelija ymmärtää, millaista on tieteellinen pyhien kirjoitusten tutkimus ja pystyy hahmottamaan eron uskonnollisesti tunnustuksellisen ja ei-tunnustuksellisen tutkimuksen välillä.


ke 17.10. Toora - opetuksen seuraamista ja soveltamista
  • Opiskelija oppii tuntemaan juutalaisuuden keskeisen uskonnollisen, opillisen auktoriteetin eli tooran merkityksiä. 
  • Opiskelija hahmottaa, että "laki" tarkoittaa juutalaisessa ajattelussa paljon enemmän kuin sääntökokoelmaa tai oppineisuutta. Toora on juutalaisen kulttuurin ja elämän perusta ja merkitsee elävää perinnettä. 


to 18.10. Juutalaisuuden suuntauksia
  • Opiskelija oppii juutalaisuuden kahden pääsuuntauksen, aškenasi- ja sefardijuutalaisuuden, historiallisesta kehityksestä ja niiden välisistä eroista. 
  • Opiskelija hahmottaa, että juutalaisuus on monimuotoinen ja monikulttuurinen uskonto, jonka harjoittajat ovat sopeutuneet erilaisiin ympäristöihin. 
  • Opiskelija oppii erityisesti eurooppalaisten juutalaisten historiaan liittyvistä vainoista sekä antisemitismistä. 


ti 30.10. Monimuotoinen juutalainen elämäntapa
  • Opiskelija hahmottaa ja oppii juutalaiseen uskonnonharjoitukseen keskeisesti kuuluvat tavat, vuosijuhlat sekä elämänvaiheisiin liittyvät juhlat. 
  • Opiskelija ymmärtää, kuinka juutalainen uskonto – muiden uskontojen tapaan – tarjoaa opin ja ajattelun lisäksi myös elämäntapaan liittyviä, kulttuurisia sisältöjä. 


ke 31.10. Koraani ja Muhammad uskonnollisina auktoriteetteina
  • Opiskelija ymmärtää, että Koraani, sen tulkinta sekä Muhammadin elämä ja opetukset vaikuttavat monimuotoisena ilmenevän islamin taustalla. 
  • Opiskelija hahmottaa näiden asioiden merkitystä muslimeille, ja että ne vaikuttavat niin yksittäisen muslimin, kuin muslimivaltaisen yhteiskunnan toiminnan taustalla.


to 1.11. Islamin suuntaukset
  • Opiskelija ymmärtää, että islam näyttäytyy maailmassa hyvin monimuotoisena.
  • Opiskelija osaa nimetä sen merkittävimmät suuntaukset.
  • Opiskelija hahmottaa suuntausten kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä niiden merkittävimmät erot.
  • Opiskelija syventää tietämystään islamilaisesta elämäntavasta moraalisine ja rituaalisine velvollisuuksineen.


ti 6.11. Islamilainen elämäntapa eri puolilla maailmaa
  • Opiskelija hahmottaa, mistä asioista islamilainen identiteetti muodostuu, miten moninaisena islam maailmassa esiintyy ja mitkä ovat modernin ajan haasteita islamille.  
  • Opiskelija oppii eletyn islamilaisuuden todellisuutta sen tapakulttuuriin, vuotuisiin juhliin ja elämänkaarijuhliin tutustumalla. 
  • Opiskelija ymmärtää, miten suuri merkitys perheellä ja avioliitolla on islamilaisen yhteiskunnan ytimenä.


ke 7.11. Jerusalem - yhteinen pyhä kaupunki
  • Opiskelija syventää ymmärrystään Lähi-idän uskontojen yhteisistä juurista.
  • Opiskelija hahmottaa Jerusalemin olevan kaikille Lähi-idän uskonnoille merkittävä kaupunki, mutta erilaisista syistä.
  • Opiskelija tunnistaa muutaman Jerusalemille ominaisen Lähi-idän uskontoon liittyvän paikan.  


to 8.11. Poliittinen ja uskonnollinen kansallisuusaate Lähi-idässä
  • Opiskelija hahmottaa historiallisten tapahtumien ja poliittisten näkemysten, kuten nationalismin ja sionismin vaikutuksia Jerusalemissa.
  • Opiskelija ymmärtää tilanteen näyttäytyvän erilaisena eri uskontojen näkökulmasta.


ti 13.11. Uskontojen vuoropuhelu
  • Opiskelija ymmärtää, etteivät uskonnolliset uskomukset ole koskaan maailmalla esiintyvien konfliktien ainoa syy. Ne ovat juonne suuremmassa kokonaiskuvassa, johon voi liittyä muun muassa kansallisen identiteetin, ryhmään kuulumisen tarpeen tai poliittisen radikalisoitumisen piirteitä.
  • Opiskelija hahmottaa uskontojen välisen dialogin merkitystä ja sitä, miten uskonnolliset yhteisöt ja uskontoperustaiset järjestöt työskentelevät aktiivisesti yhteiskunnallisen rauhan edistämiseksi.


ke 14.11.
to 15.11. Kertausta

Ohjeita kurssikokeeseen

UE 1 Koe maanantaina 20.11.2017 klo 8.15 luokassa 7
* abitti-koe ==> oma tietokone mukaan
* koealue oppikirjan s. 165 saakka
* lue huolella sanasto oppikirjan s. 200 - 205
* kokeessa vastataan kolmeen tehtävään (1 pakollinen monivalintatehtävä ja 2 esseetyyppistä tehtävää, max. 60 pistettä)
* tehtävissä saattaa olla esim. kuva-analyyseja tai vertailua Lähi-idän uskontojen välillä