Teoriaa

Miksi kirjoittaisit?

Kirjoittamista harjoiteltaessa kertautuu samalla myös sanasto ja kielioppi.
Kirjoitelman osuus on n. kolmasosa koko ylioppilaskokeesta.
Hyväkin kielenkäyttö rapistuu, ellei sitä käytetä.
Vasta usean kirjoitelman jälkeen tiedät, mikä tasosi on.
Kirjoittaminen on kielitaidon soveltamista, jota tarvitset tulevassa
yo-kokeessa, mutta myös myöhemmässä koulutuksessasi.

Suunnittelu on tärkeää

Kirjoitelman sanamäärä on pieni, mutta kirjoitelma on kuitenkin näyte aktiivisesta, tuottavasta kielitaidostasi.

Hyvä suunnittelu pitää lyhyen kirjoitelman koossa ja antaa sille jäntevyyttä.
Pitää hallita kielen rakenteet, sanastoa ja sanontoja. Monipuolisen ja värikkään sanaston myötä kirjoitelmastasi tulee eloisa ja miellyttävä lukea. Aihepiirin sanoja pitää olla mukana.

On muistettava, että kirjoitelman on oltava helppolukuinen ja selkeä. Lukijan tulee ymmärtää se, mitä olet halunnut sanoa. Vältä toistoa ja jankuttamista. Lauserakenteiden vaihtelu tuo lisäväriä tekstiisi.

Aloita tutustumalla ohjeistoon, jonka avulla voit kerrata kirjoitelman laadintaan liittyviä keskeisiä asioita. Linkki kunkin sanan takana.
Aikamuodot, sanaluokat, lauseenjäsenet

Miten päästä alkuun kirjoittamisessa?

MAHDOTON TEHTÄVÄ?

Joskus voi tuntua siltä, että et selviä kirjoitelman tekemisestä. Oletko peräti saanut kirjoituskammon?

Miten toimit? Seuraavat ohjeet auttavat:

  • Aloita kirjoittaminen prosessina.
  • Älä jätä kirjoittamista viime tinkaan.
  • Varaa itsellesi aikaa kypsytellä, kokeilla, kirjoittaa uudestaan.
  • Älä yritäkään aloittaa heti kirjoittamista puhtaalle paperille kirjoituspöydän ääressä.
  • Käy ensin läpi otsikot. Valitse niistä se, joka tuntuu mukavalta.
  • Katsele, löydätkö siihen aihepiiriin liittyviä tekstejä esim. oppikirjoistasi. Lueskele niitä, jotta keskeinen sanasto kertautuu. Luonnostele sisältöä esim. äidinkielestä tutun käsitekartan avulla.
  • Kerää keskeistä sanastoa paperille vaikkapa käsitekarttojen avulla - ryhmittele omiksi ryhmikseen substantiivit, verbit, adjektiivit jne.
  • Käy asiaa ensin läpi suullisesti - tee sanoista pieniä lauseita. Kasvata vähitellen lauseita ottamalla niihin lisää asiaa.
  • Kirjoittele keskeisiä ajatuksia paperille, lisää vähitellen lauseisiin esim. adjektiiveja kuvailemaan substantiiveja.
  • Jätä kirjoitelmasi välillä hautumaan - älä tee sitä kerralla valmiiksi.
  • Lisää kirjoitelmaasi uusia asioita sitä mukaa, kun aivosi työstävät sitä.
  • Voit välillä lähettää kirjoitelmasi rungon- raakilelauseetkin opettajalle kommentoitavaksi.
  • Kieliopintojen alkuvaiheessa kommunikatiivisuus on tärkeää, ei niinkään oikeakielisyys. Älä säikähdä, jos sinulla on aluksi paljon virheitä.
  • Kiinnitä huomioita virheisiisi/korjauksiin, jos sinulla esiintyy toistuvasti tietyntyyppisiä virheitä. Esim. sinulla oli tarkoitus kirjoittaa köra- mutta kirjoitatkin sen tilalla aina göra tai vastaavasti en bil ><en pil. Tällöin voi olla mahdollista, että sinulla on jonkinasteinen luki-häiriö.

  • Tarkkaile aina kirjoittaessasi esim. sanan alkuun seuraavia konsonantteja:
    k - g kul - gul
    p - b pil - bil
    t - d till - dill
    v - f vin - fin

Nuo kirjaimet menevät luki-häiriössä yleensä herkästi sekaisin. Tiedosta tuo ongelma ja tarkistusvaiheessa erityisesti katso tuollaisia sanoja.

  • Muista, että ruotsin sanat kirjoitetaan hieman eri tavalla kuin äännetään.
    Esim. sanan keskellä ck äännetään kk
    tycka
    lycka
    vecka

Muita tyypillisiä lukin ilmenemismuotoja aineessasi voi olla

  • toistat saman sanan peräkkäin, esim. artikkeli tulee kahteen kertaan
  • sanoja jää herkästi pois esim. prepositiot ja artikkelit
  • lause jää kesken - hyppäät uuteen ajatukseen kesken kaiken
  • pysytkö loogisesti samassa aikamuodossa, vai hypitkö miten sattuu
  • hahmotatko lauserakenteet- päälauseen ja sivulauseen.

  • Aloita kirjoittamisen harjoittelu käyttämällä apuna palstakirjoituskaavoja.
  • Kun olet saanut sisällön kirjoitettua, aloita vasta sen jälkeen oikeakielisyyden työstäminen.
  • Käytä apunasi tarkistuslistaa, johon on kerätty kirjoitelmissa esiintyviä tyypillisiä virheitä.
  • Käy kirjoitelmaasi läpi moneen kertaan tarkistaen vain muutama kielioppiasia yhdellä lukukerralla.
  • Käytä apuna esim. viivotinta, jos sinun on vaikea pysyä rivillä.
  • Kun olet mielestäsi saanut muokattua kirjoitelman hyvään muotoon, lue se ääneen useaan kertaan ja kuvittele, kuinka joku toinen lukisi kirjoitelmaasi ääneen. Kuulostele, onko se loogisesti selkeä.

Kirjoitelman valinta otsikon/tekstilajin mukaanMiten valitset otsikon?
* Valitse se, josta tiedät eniten, joka kiinnostaa sinua, johon kielitaitosi riittää. * Varo sellaista otsikkoa, jonka kaikkia sanoja et ymmärrä. * Lue huolellisesti valitsemasi otsikko: kirjoita juuri siitä, mitä otsikossa pyydetään. * Noudata otsikon yhteydessä olevaa ohjausta. Se ohjaa usein kirjoittamaan tietyllä tyylillä. esim. berätta, skriv en berättelse om..., skriv en insändare, skriv ett brev, argumentera för och emot, beskriv.
Niinpä tutki tarkkaan ohjannassa olevia verbejä. * Pidä mielessäsi, että kirjoittamisen lajeja/tyylejä on useita.
Tyyli ilmenee monella tasolla: sisällössä, sanojen ja pitempien ilmaisujen valinnassa sekä muodollisissa seikoissa. * Jotta et syyllisty tyylillisiin kömmähdyksiin ja jotta saat kirjoitelmastasi mielenkiintoisen ja vaikuttavan, mieti aina, kenelle kirjoitat ja miksi.

Erilaisia kirjoitelmatyyppejä

Aineistopohjainen kuvaus

Tehtävänä voi olla myös laatia kirjoitelma jonkin aineiston pohjalta.

  • Tutki tehtäväksiantoa huolellisesti tiedostaaksesi,
    • tuleeko sinun referoida pohjamateriaalia, jolloin tarvitaan selkeitä viittauksia tekstiin/teksteihin,
    • vai onko materiaalin tehtävänä pelkästään herätellä ajatuksia ja inspiroida omia tulkintojasi asiasta.
  • Varo erityisesti, ettet jäljennä kokonaisia lauseita suoraan pohjamateriaalista. Sanastoa, sanontatapoja ja rakenteita sen sijaan saat käyttää hyväksi.
  • Voit myös joutua esittelemään esim. jonkin lukemasi kirjan, kirjoittamaan siitä selostuksen, referaatin tai muuntyyppisen kirjallisuusaineen.
    • Tällöin on tärkeää, että analysoit teosta omien lukukokemustesi ja -elämystesi kaut
    • Argumentoiva teksti

      Näihin seikkoihin sinun tulee muistaa kiinnittää huomiota

      • Mielipidekirjoitelma rakentuu usein argumenttien eli väitteiden varaan.
      • Joskus valmiita argumentteja annetaan ohjannassa, useimmiten niitä on löydettävä itse.
      • Erityisen keskeisiä argumentit ovat silloin, jos tehtävänä on taivutella joku tai jotkut tekemään jotakin tai omaksumaan jokin näkemys. Silloin oma kanta on perusteltava havainnollisesti ja uskottavasti tosiasioihin vedoten sekä pyrittävä kumoamaan mahdolliset vastaväitteet.
      • Otsikkokin saattaa sisältää jo väitteen, johon on otettava kantaa.
      • Oma mielipide on tultava ilmi jo johdantokappaleessa.

      Tällaisen tekstin voit kirjoittaa esim. yleisönosaston kirjoituksena taipuheena.

      Kantaaottava teksti

      Jos pyrit vaikuttamaan, voit kirjoittaa

      • kirjeen
      • yleisönosastokirjoituksen
      • lehtiartikkelin
      • puheen

      Ilmaise tunteesi painokkaasti, mutta sivistyneesti.
      Keskity pariin argumenttiin ja perustele ne vakuuttavasti.
      Huolehdi sideilmaisuista.

      Kirjoitelma voi olla muodoltaan päiväkirjanote tai epävirallinen kirje.

      • Muista kirjeen asiaankuuluvat asettelut:
        • päiväys, tervehdys, lopputervehdys.
      • Käytä jokapäiväistä, mutta silti huoliteltua kieltä. Pyri ilmeikkääseen, idiomaattiseen sanontaan.
      • Varo slangi-ilmaisuja, jotka eivät sovi asiayhteyteen. Huumori on usein paikallaan!

      Jos kirjoitelmasi on virallinen kirje,

      • asetteluissa ja tyylissä on oltava erityisen tarkka.
      • Tyylisi on oltava kohtelias ja asiallinen, kirjeesi ytimekäs ja selkeä.
      • Kertova /Kuvaileva teksti

        Jos selostat jotain tapahtumaa tai tapahtumasarjaa, esitystapasi on kertova.

        • Varo, ettei tuloksena ole pelkkä mielenkiinnoton luettelo. Keskity pääasioihin ja kertoile niistä elävästi.
        • Tee kertomuksestasi vaikuttava välittämällä lukijalle tapahtumaan liittyviä omia vaikutelmiasi ja tuntemuksiasi, tai eläydy vastaavasti kuvaamasi henkilön kokemusmaailmaan.
        • Pidä huoli siitä, että aikanäkökulmasi säilyy samana. Jos alat kirjoittaa imperfektissä, älä hyppää välillä preesensiin!

        Kirjoitelmasi voi olla myös kuvaus.

        • Voit kuvailla esim. jotain esinettä, harrastustasi, työtä, jotain tapahtumaa, maisemaa tai henkilöä.
        • Kuvailevassa tyylissä sanastolla on tärkeä osuus.
          • Mieti ilmaisuvoimaisia sanoja.
          • Kuvaile yksityiskohtia ja vetoa kaikkiin aisteihin – koeta saada lukijasi näkemään, kuulemaan tai tuntemaan samoin kuin sinä tai se henkilö, jonka näkökulmasta aihetta lähestyt.
          • Käytä kuvailussasi paljon adjektiiveja.
          • Kirjeen tai kortin kirjoittaminen

            Muista peruskuviot kirjoittaessasi kirjeen tai kortin:

            • paikka ja päiväys sekä
            • asianmukainen aloitus ja lopetus.
            • Yksityiskirjeessä käytetään erilaisia aloitus- ja lopetustapoja kuinvirallisessa kirjeessä.
            • On hyvä opetella erilaisia aloituksia ja lopetuksia, joita voit käyttää aina tilanteen mukaan.

            Paikka ja päiväys
            Uleåborg den 24 augusti 2005

            • paikannimi ruotsiksi, jos sillä on sellainen
            • päiväyksessä den; päivämäärä numeroilla- ei pistettä perässä - luetaan järjestyslukuna
            • kuukausi ilman prepositiota ja pienellä kirjaimella
            • vuosiluku ilman prepositiota numeroin - luetaan peruslukuna

            Aloitus ja lopetus yksityiskirjeessä

            Puhuttelu:
            Hej Eva!
            Kära Eva!
            Bästa Eva!

            Aloitus:
            Tack för ditt brev...
            Det var så härligt att få ditt brev...
            Det var roligt att höra att du har det så bra...

            Rakkauskirje:
            Käraste Eva!
            Älskling! / Min älskling! / Min egen älskade!

            Lopetus:
            Skriv snart!
            Puss och kram
            Med vänlig hälsning
            Hej, vi ses om en vecka!
            Hälsa mamma och pappa!
            Sköt om dig!

            Lähettäjän nimi; esim. Lissu

            Virallinen kirje esim. paikanhakukirje

            • Muista
              • paikka + päiväys
              • Vastaanottajan nimi; firman nimi + osoite

            Sopivia aloitustapoja: esim. näin

            • Med anledning av er annons i Hufvudstadsbladet den 12 augusti anmäler jag mig som sökande till platsen som marknadschef...

            Lopetustapoja:

            • Med vänlig hälsning
            • Hälsningar
            • Högaktningsfullt - paikanhakukirjeessä
            • Allekirjoitus

            • Puhe

              Jos sinun on kirjoitettava puhe, mieti, kenelle puhe on tarkoitettu ja millaista tyyliä puhe edellyttää.

              • Informatiivisen puheen on oltava
                • selkeä ja ytimekäs,
                • esiteltävien näkökohtien valinta on tehtävä huolellisesti
                • ja ajatusten edettävä loogisesti.
              • Jos on kyseessä esim. henkilökohtainen onnittelupuhe, onnistumisen takaavat
                • persoonallinen ote,
                • eloisa esitystapa
                • ja vivahteikas kieli.

              Aloitus on suunniteltava niin, että kuulijoiden kiinnostus kyseiseen aiheeseen herää.

              Yleisönosaston kirjoitus = en insändare

              Kun suunnittelet yleisönosaston kirjettä, kuvittele itsesi todelliseen tilanteeseen.

              Ajattele kirjoittavasi jostain esimerkiksi Hufvudstadsbladet-lehteen. Silloin saat oikean näkökulman tehtävääsi. Vaihtoehtoisia malleja voit katsella aluksi eri lehdistä.

              Seuraavat asiat sinun tulee muistaa, vaikka niistä ei ole tehtävänannossa sanottukaan:

              • Otsikko on aina muistettava.
                • jos saat itse muotoilla otsikon, aloita asian esittelevällä, iskevällä otsikolla. Se kertoo heti, mistä on kysymys.
              • Muista lisätä loppuun
                • allekirjoitus = underskrift
                • tai nimimerkki = signatur

              Argumentoivan tekstin ohjeesta saat mallia myös yleisönosaston kirjoituksesta.

Viimeiset tarkistukset

Viimeiset tarkistukset

Tarkistus ja hiominen

  • Tarkista vielä kerran, että kirjoitelmasi vastaa otsikkoa, muuten menetät pisteitä.
  • Muista, että huolitellun näköinen ja siisti kirjoitelma antaa aina miellyttävän vaikutelman.
  • Katso, ettei kirjoitelmassasi ole epäluonnollista käännöskieltä, vaan että se on loogisesti etenevä teksti, joka sisältää ruotsinkielelle ominaisia ilmaisuja. Varo siirtämästä suomalaisia sanontoja ja idiomeja sellaisenaan ruotsiin.
    • Esim. Du är en lyckans ost! = Olet oikea onnenpekka!

  • Kun olet kirjoittanut konseptin, laske sanamäärä. Supista, jos on tarpeen.
  • Vertaa johdantokappaletta ja loppupäätelmää. Jos ne ovat liian lähellä toisiaan, tee tarvittavat muutokset.
  • Tarkista sisältö.
    Onko mukana vielä jotain toisarvoista, tyhjänpäiväistä aineistoa?
    Poista se tai vaihda mielenkiintoisempaan.
  • Tarkista kappalejako: onko kukin asia käsitelty omassa kappaleessaan? Tarkista myös, että kukin kappale etenee loogisesti.
    • Tarkista virkkeiden liittyminen. Oletko sitonut ajatukset toisiinsa johdonmukaisesti?
    • Varmista myös, että eri kappaleet seuraavat toisiaan loogisesti ja että siirtyminen uuteen kappaleeseen käy luontevasti.
  • Tarkista yksittäisten virkkeiden pituus.
    Yhdistele pieniä lauseita konjunktioiden ja sideilmaisujen avulla, katko liian pitkiä, rönsyileviä virkkeitä lyhyemmiksi.
  • Tarkista perusrakenteet.
    Niistä on erillinen tarkistuslista.

  • Tarkista sanasto.
    Voitko vielä vaihtaa jonkun sanan parempaan?
    Löytyisikö ehkä vielä ilmeikkäämpi adjektiivi tai verevämpi verbi?
    Voisitko lisätä vielä jonkin sopivan, piristävän sanonnan?

  • Kirjoitelmassa viimeiset virkkeet ovat yleensä sellaisia, joihin jää herkästi virheitä. Katso ne vielä erityisen huolellisesti.
  • Lopulta voit todeta tyytyväisenä, että olet tehnyt parhaasi ja se kyllä riittää!