GE 2

Kokeen mallivastaukset

GE2 kokeen mallivastaukset/vaadittavat asiat

Kokeen maksimipistemäärä on 78. Tehtävistä 1-5 tulee pisteet oheisen pisteytyksen mukaan. Lisäksi tehtävästä kuusi saa puolet pistemäärästä "bonusta", jos siihen on jaksanut etsiä vastauksia eli max. 7 pistettä.
Esimerkki: oppilaan saama pistemäärä tehtävistä 1-5 on 34. Lisäksi on tehty tehtävä 6 pistemäärällä 8 --> + 4pistettä kokeeseen. Yhteispistemäärä on siis 38, jonka mukaan arvosana tulee. Ok? ;)
Katsele oma koe läpi ja vertaa näihin mallivastauksiin. Jos jää jotain kysymystä kokeesta vielä, niin laita viestiä wilman kautta.

  1. a) Norjan rannikon sateisuuden aiheuttavat
  • meri-ilmasto: sijainti rannikolla
  • Golfvirta + Länsi- ja lounaistuulet à lämmintä, kosteaa ilmaa rannikolle à ilma kohoaa kohdatessaan Skandien vuoriston à kosteus tiivistyy à orografinen sade
  • myös sijainti polaaririntamassa: liikkuvat matalapaineet eli syklonit  (3 p)
  1. b) Saharan kuivuuden aiheuttavat

- pysyvä korkeapaineen alue, hepoasteiden korkea à tapahtuu ilman alaspäin virtaamista, jolloin sadetta ei pääse syntymään (Sahara n. 20-40 N)

- laaja sisämaa-alue

- kylmä Kanarianvirta viilentää ja tuo kuivuutta Saharan länsiosien rannikoille (2 p)

  1. c) Himalajan eteläpuolen sateisuus

- kesämonsuuni (kesällä matalapaine mantereella à mereltä korkeapaineen alueelta tulee kosteaa ilmaa à rankkoja monsuunisateita)

- sijainti alueella, jossa voi muodostua myös konvektiosateita

Himalajan pohjoispuolen kuivuus:

  • monsuunisateet eivät yllä Himalajan yli, vaan sinne laskeutuu kuivaa ilmaa
  • myös mantereen puolella oleva ilmamassa on kuivaa, koska se on kaukana merialueista (4 p)

 

  1. d) Suomen sateet

- sijainti polaaririntamassa: liikkuvat matalapaineet eli syklonit tuovat tasaisella syötöllä sateita Atlantin suunnalta (Golfvirta lämmittää, länsi- ja lounaistuulet tuovat sykloneja meille päin)

- rannikoilla sateisuuteen vaikuttaa myös Itämeri (3 p)

  1. e) miksi päiväntasaajalla voi olla jäätiköitä

- ilma viilenee ylöspäin mentäessä n. 6 C/1 km, joten päiväntasaajalla korkeiden vuoristojen yläosissa voi olla jäätiköitä

- esim. Kilimanjaro Afrikassa, Andien jäätiköt pv-tasaajalla (2 p)

+ 1-2 p alueellisista esimerkeistä vastausmalleissa mainittujen lisäksi

max. 14 pistettä

 

  1. a) Liikkuvat matalapaineet eli syklonit (1 p) syntyvät hepoasteiden lämpimän ilmamassan ja napa-alueiden kylmän ilmamassan kohtauspaikkaan eli polaaririntamaan (1 p), missä Suomikin sijaitsee . Lämmin ilma hitaammin etenevänä kohoaa kylmän ilman päälle, jolloin syntyy matalapaine (1 p). Tuulet alkavat pyöriä matalapaineen keskuksen ympärillä. Länsi- ja lounaistuulet kuljettavat näitä sykloneita Suomea kohti. (1 p)

Syklonin etureunassa on lämmin rintama. Se tuo mukanaan pilvisyyttä ja pitkäaikaisia sateita.(1 p) Syklonin takareunassa on kylmä rintama, joka tuo mukanaan sadekuuroja ja ukkospuuskia kesäisin.(1 p) Liikkuvat matalapaineet tuovat Suomeen siis rintamasateita. (1 p) (kuka tunnistaa oman hienon vastauksensa hieman lisäiltynä?)

  1. b) NAO eli Pohjois-Atlantin heilahdus (Northern Atlantic Oscillation) on ilmiö, jossa Islannin pysyvä matalapainealue ja Azorien pysyvä korkeapainealue vaikuttavat liikkuvien matalapaineiden kulkureitteihin ja sitä kautta Suomen talvisäähän (2 p). Jos lauhkeaa säätä tuovat matalapaineet kulkevat Azorien voimakkaan korkeapaineen takia Pohjois-Eurooppaan, Suomessa talvi on lauhkea ja sateita tulee vetenä ja räntänä. Tällöin NAO-indeksi on positiivinen (2 p). Jos taas matalapaineet kulkevat kohti Etelä-Eurooppaa pienten paine-erojen takia, tulee Suomeen kylmä talvi. Tällöin NAO-indeksi on negatiivinen (2 p). (jonkun täydellinen vastaus..)

Kulunut talvi on ollut paljon leudompi verrattuna normaalitilanteeseen. Pakkasia ei ole juuri ollut ja monille alueille ei ole tullut lainkaan pysyvää lumipeitettä. Siitä voi päätellä, että NAO-indeksi on ollut positiivinen. Myös ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa jonkin verran siihen, että terminen talvi ei ole tänä vuonna lainkaan alkanut. (2 p)

max. 15 pistettä

  1. a) syvänmerenhauta – hautavajoama
  • syvänmerenhauta syntyy mantereisen ja mereisen laatan törmäyskohtaan (1 p). Raskaampi mereinen laatta painuu mantereisen laatan alle astenosfääriin ja sulaa = alityöntövyöhyke (2 p). Esim. Andien vuoristo on syntynyt näin: mereinen Nazca-laatta on työntynyt Etelä-Amerikan laatan alle. (1 p)
  • hautavajoama muodostuu paikkaan, jossa kaksi mantereista litosfäärilaattaa erkanee toisistaan (1 p) à leveä, syvähkö, jyrkkäreunainen laakso (1 p) , esim. Itä-Afrikan hautavajoama (1 p) (plussaa: hautavajoama voi myöhemmin täyttyä vedellä ja pala Afrikasta ”irrota” tätä vyöhykettä pitkin +1 p)

max. 7 p 

  1. b) astenosfääri – litosfääri

* astenosfääri  on vaipan yläosan kerros, joka koostuu pääosin sulasta, pehmeästä kiviaineksesta (2 p)

* litosfääri on kivikehä, jonka muodostaa maapallon kuorikerros ja vaipan ylin osa – se jakautuu litosfäärilaatoiksi, jotka liikkuvat astenosfäärin päällä (2 p) (plussaa: paksuus valtameren alla n. 70 km ja mantereisilla alueilla n. 150-300 km 1p)

max. 4 p

  1. c) sisäydin – ulkoydin

* Sisäydin on maapallon sisin osa, sen keskipisteestä n. 1200 kilometrin päähän ulottuva kerros. Sisäytimen lämpötila on n. 3 000 – 6 000 C ja siellä vallitsee valtava paine. Se koostuu lähinnä raudasta ja nikkelistä. (3 p)

* Ulkoydin on sisäytimestä seuraava 2 250 km paksuinen kerros maapallon sisällä. Aines on sulaa ja sen liikkeet saavat aikaan Maan magneettikentän. (2 p)

max. 5 p

  1. d) isostasia – konvektio

* isostasia tarkoittaa tasapainotilaa – litosfäärin ”kellumista” astenosfäärissä. Esim. mannerjäätikön paino voi muuttaa tätä tasapainotilaa à tämän takia esim. Suomen alueella maa kohoaa viime jääkauden jäljiltä edelleen. (2 p)

* konvektio on yleiskäsite ilmiölle, jossa lämmin aines nousee ylöspäin ja viileämpi painuu alas. Tätä tapahtuu esim. astenosfäärissä, ilmakehissä ja merissä. (2 p)

max. 4 p

max. 20 pistettä.

  1. a) Punainenmeri: Afrikan laatan ja Arabian laatan erkanemissauma

Chilen rannikko: Etelä-Amerikan laatan ja Nazca-laatan törmäyssauma

Kalifornia: San Andreasin siirros, kaksi laattaa liikkeessä samaan suuntaan, mutta eri nopeuksilla (sivuamissauma)

Japani: useiden litosfäärilaattojen törmäyssaumoja

Himalaja: Euraasian laatan ja Indo-Australian laatan törmäyssauma

Islanti: Euraasian laatan ja Pohjois-Amerikan laatan erkanemissauma

(6 p) – laattojen nimien puuttumisesta en rokottanut, koska kokeen tehtävänannossa ei sitä mainittu, mutta vastaavanlaiseen tehtävään kannattaa myös (laattojen) nimet mainita

  1. b) Millä em. alueista on suuri maanjäristyksen riski ja miksi?

Periaatteessa kaikilla törmäysalueilla on suuri riski maanjäristyksiin: Chilen rannikko, Japani, Himalaja. (2 p)

Myös Kaliforniassa san Andreaksen siirroksen kohdalla riski on suuri, koska siellä toisiinsa lukkiutuvat laatat saattavat äkillisesti irrota toisistaan ja aiheuttaa voimakkaita maanjäristyksiä. (2 p)

  1. c) Millä näistä alueista on suuri riski tulivuorenpurkauksiin + miksi?

Islannissa kaksi mannerlaattaa erkanee toisistaan ja niiden välistä pääsee ajoittain purkautumaan laavaa. (2 p)

Chilen ja Japanin alueilla voi myös olla tulivuorenpurkauksia, kun tapahtuu alityöntöä ja toinen laatoista sulaa astenosfäärissä. (2 p)

max. 14 p

  1. a) Mariaanien hauta on syntynyt kahden mereisen laatan törmäyskohtaan. Paikalle on syntynyt alityöntövyöhyke, jossa alle työntyvä laatta sulaa. Syntyi yli 11 km syvä, maailman syvin, syvänmeren hauta. (2 p)
  2. b) Alpit on nuori poimuvuoristo, joka kohoaa edelleen. Sen saa aikaan kahden mantereisen litorsfäärilaatan törmäys: Afrikan laatta työntyy Euraasian laattaa kohti. Tällöin ei tapahdu alityöntöä, vaan toinen laatoista alkaa poimuttua ja näin syntyy vuoristo. (3 p)
  3. c) Kanariansaaret ovat syntyneet todennäköisesti kuuman pisteen kohdalle. Kuumat pisteet muodostavat yleisesti tulivuorisaarien kaaria litosfäärilaatan liikkuessa kuuman pisteen yli. Tästä ei kuitenkaan ole 100 % varmuutta, tämä on teoria. (2 p)
  4. d) Kuollutmeri syntyi Punaisestamerestä erkanemalla, se on hautavajoama, joka liittyy Itä-Afrikan hautavajoamavyöhykkeeseen (wikipedian tietojen mukaan kahden mannerlaatan törmätessä, mikä on hieman kyseenalaista). (2 p)
  5. e) Fuji on kerrostulivuori Japanissa ja nykyinen vuori sijaitsee kolmen aiemman tulivuoren päällä. Se on syntynyt mannerlaattojen törmäysvyöhykkeelle. (2 p)
  6. f) Tykkimäki on reunamuodostuma, joka syntyi jääkauden sulamisvaiheessa. Sulamisvaiheen aikana ilmasto viileni hetkellisesti, jolloin mannerjäätikön reuna pysyi samalla paikalla n. 200 vuotta. Sinä aikana jään reuna eteni hieman talvisin ja suli kesäisin à jään reunan eteen kasaantui suuri moreenivalli. Sen eteläpuolella on myös jäätikköjokien kuljettamaa ja lajittelemaa hiekkaa ja soraa, joka tuli sulamisvesien mukana. (4 p)

max. 15 p

  1. a) Grand Canyon on kanjoni, joka sijaitsee USA:ssa Arizonan osavaltiossa. Se on syntynyt Coloradojoen kulutuksen (eroosion) seurauksena. Virtaavan veden vaikutus jokiuomaan on selvä. Joki on vuosimiljoonien aikana kuluttanut uomaansa voimakkaasti: pohjaeroosion takia joki kaivautuu yhä syvemmälle ja sen reunat jyrkkenevät (kulutusta saa aikaan veden mukana kulkeva kiviaines). Kuivassa ilmastossa rinteet eivät vety ja romahda jokilaaksoon, joten maisema jää jyrkkäseinämäisen jylhäksi kanjoniksi. (3 p)
  2. b) Postojnska jama on tippukiviluolaverkosto karstialueella Sloveniassa. Se on syntynyt kemiallisen rapautumisen tuloksena. Veteen liuenneet hapot liuottavat (kalkki)kiviaineksen mineraaleja. Sen seurauksena maanpinnan alle on syntynyt laaja kallioluolasto. Luolastossa olevat tippukivet, stalagtiitit ja stalagmiitit, syntyvät mineraalien saostuessa uudelleen luolan kattoon ja lattialle. (3 p)
  3. c) Dune du pilat on Euroopan suurin hiekkadyyni Ranskan Atlantin puoleisella rannalla. Se on 3 km pitkä ja 100 m korkea ja on jatkuvasti pienessä liikkeessä, koska kasvillisuus ei vielä sido sitä. Kyseessä on siis tuulen aiheuttama pinnanmuoto. (2 p)
  4. d) Möns klint on seitsemän kilometrin pituinen kalkkikivikallioseinämä Tanskan rannikolla. Se on syntynyt, kun aallokko on kuluttanut seinämän alaosaa niin kauan, että sen yläpuolella oleva kallio on romahtanut veteen. Kalkkikivi on erityisen herkästi rapautuvaa ja paikalle on syntynyt jyrkkä, komea kallioseinämä. (2 p)
  5. e) West Mitten Butte on Arizonassa sijaitseva pöytävuoren jäännös. Alue on aavikkoa ja kasvillisuuutta on todella vähän à kovat tuulet + tuulen mukana kulkeva hiekka hiovat kallioseinämistä heikoimmat kiviainekset irti, jolloin vain kulutusta kestävin kiviaines jää jäljelle à tasalakinen pöytävuori. Tämä voi kulua edelleen tuulen ja hiekan voimasta pienemmäksi. (3 p)
  6. f) Kuurinkynnäs on kapea hiekkadyynien luonnehtima niemimaa Itämerellä. Sen pohjoisosa kuuluu Liettualle ja eteläosa Venäjän Kaliningradille. Se on syntynyt tuulen ja aallokon yhteisvaikutuksesta: hiekkaa on kulkeutunut rannansuuntaisesti merelle. Kynnäksen taa jää Kuurinhaffi, laguunimainen merenlahti. (2 p)

max. 15 p

GE2 koetta korvaavat tehtävät

Määräaika:
Tehtävien tekemisessä voit käyttää sekä kirjaa että nettiä. Muista kirjoittaa kaikki omin sanoin. Osittainenkin kopiointi johtaa kokeen hylkäämiseen.
Tee tehtävät huolella ja riittävän laajasti. Lyhyet vastaukset ovat joihinkin tehtäviin ok, mutta useissa tarvitaan tarkkaa selitystä ja maantieteellisten käsitteiden sekä paikannimien hallintaa.
Tehtävät 1-4 ovat kaikille samat, mutta voit lopuksi valita teetkö tehtävän 5 vai 6. Jos tavoittelet kiitettävää tästä kokeesta tai haluat muuten vaan pelata varman päälle, tee sekä 5 että 6.
Huom. Vastaa kokonaisilla lauseilla niin, että vastauksesta käy ilmi mitä on kysytty.


1. Sateisuuden erot
a) Miksi Norjan rannikolla sataa paljon?
b) Miksi Saharassa on kuivaa?
c) Miksi Himalajan eteläpuolella on sateista, mutta pohjoispuolella on kuivaa?
d) Miksi Suomessa esiintyy sateita ympäri vuoden?
e) Miksi trooppisillakin alueilla esiintyy jäätiköitä?

2. Miten Suomen säähän vaikuttavat
a) liikkuvat matalapaineet
b) NAO?
Lopuksi vertaile vielä kulunutta talvea normaalitilanteeseen ja pohdi mitä syitä leutoon talveen voisi olla.

3. Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä?
a) syvänmerenhauta ja hautavajoama
b) astenosfääri ja litosfääri
c) sisäydin ja ulkoydin
d) isostasia ja konvektio

4. Litosfäärilaattojen rajakohdat
a) Minkä tyyppinen litosfäärilaattojen rajakohta on seuaavilla alueilla?
- Punainenmeri
- Chilen rannikko
- Kalifornia
- Japani
- Himalaja
- Islanti
b) Millä näistä alueista on voimakkaan maanjäristyksen riski? Miksi?
c) Millä näistä alueista on runsaasti tulivuoria? Miksi?

5. Luonnonmuodostumien synty
Miten seuraavat luonnonmuodostumat ovat syntyneet?
a) Mariaanien hauta
b) Alpit
c) Kanariansaaret
d) Kuollutmeri
e) Fuji
f) Tykkimäki

TAI

6. Tunnettuja eroosiokohteita
Ota selvää, missä seuraavat kohteet sijaitsevat ja miten ne ovat syntyneet? Miten paikalliset olosuhteet ovat edesauttaneet muodostumien syntymistä?
a) Grand Canyon
b) Postojnska jama
c) Dune du Pilat
d) Möns Klint
e) West Mitten Butte
f) Kuurin kynnäs

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kappale 16: Maisema - luonnon taidonnäyte

Määräaika:
Etsi kappaleesta vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Määrittele käsitteet
a) luonnonmaisema
b) kulttuurimaisema
c) kansallismaisema
2. Tutustu Suomen maisema-alueisiin.
a) Millä perusteella Suomen maisema-alueet on jaettu?
b) Kerro lyhyesti kustakin maisema-alueesta tärkeimmät piirteet.
c) Oma mielipide: mitkä kaksi ovat mielestäsi kauneimmat maisema-alueet ja miksi?
3. Monet perinnebiotoopit ovat uhanalaisia.
a) Mitä perinnebiotoopit ovat?
b) Miten niitä suojellaan/hoidetaan?
c) Luettele mitä kaikkia perinnebiotooppeja Suomessa on. Analysoi lyhyesti minkä "tyylisiä" alueet ovat.
d) Kerro tarkemmin yhdestä perinnebiotoopista.
Huom. älä kopioi näitä tietoja netistä, vaan kerro lyhyesti omin sanoin.
4. Maisemahäiriöt ovat yksilöllisiä kokemuksia. Mitä sinä koet maisemahäiriönä? Mitä lähiympäristössä/sinulle tärkeissä paikoissa tapahtuneita muutoksia määrittäisit maisemahäiriöiksi tai -vaurioiksi?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

GE2 kpl 15

Määräaika:
Lue kappale ja vastaa hyvin seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten jäätikkö syntyy?
2. Määrittele "mannerjäätikkö" ja kerro missä niitä nykyisin on. Pohdi lyhyesti miltä niiden tulevaisuus näyttää.
3. Millaisia pinnanmuotoja syntyy mannerjään etenemisvaiheessa? Kerro lyhyesti miten ne syntyvät ja miltä ne nykyisin näyttävät.
4. a) Luettele mitä pinnanmuotoja syntyy jäätikön sulamisvaihessa.
b) Vertaile harjua ja reunamuodostumaa - mitä yhteistä ja mitä eroja? (lisävinkkejä: korkeus, pituus, materiaali, suuntaus ilmansuuntien suhteen)
c) Mitä yhteistä ja mitä eroa on sandurilla ja deltalla?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ge2 kpl 14

Määräaika:
Tee omat jäsennellyt muistiinpanot kappaleesta 14. Tee tehtävät 2-4.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

GE2 kpl 13

Määräaika:
Etätehtäviä koronaviruksen aiheuttaman lukioiden kiinni pitämisen ajalta.
Lue kappale ja tee teht. 1-4 (5-tehtävästä plussaa, jos osaat tehdä)

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.