Perusteita lähdekritiikistä

Lähdekritiikki tiiviisti (alla laajasti):

- Lähteen käyttökelpoisuuden arviointi => Kuka on tekijä (asema, asiantuntevuus, motiivit, ym.), millainen suhde tekstin aiheeseen (poliitikko, tutkija, aikalainen, opiskelija?), mikä tarkoitus tekstillä (miksi julkaistu)? esim. huomioitava onko tieteellinen julkaisu/lähde vai koululaistyö? Lähteen ajankohtaisuus? Ulkoasu siisti/epäsiisit/asiakieli/virheitä?

Lähdekritiikki laajasti

Lähdekritiikki on tutkimusmenetelmä, jolla lähteen käyttökelpoisuutta arvioidaan. Se lähtee punnitsemaan lähdettä siltä kannalta, että puheenvuorot ja tekstit tehdään johonkin tarkoitukseen. Tämän selvittämiseksi on tärkeää tietää, kuka on tekstin tekijä, millainen on hänen suhteensa tekstin aiheeseen ja mikä tarkoitus tekstillä on. Jos tekijä jää tuntemattomaksi, on sisältökin epäilyttävää.
Kesän 2002 keskustelua Soneran tekemistä Saksan umts-kaupoista väritti Internetissä nimettömänä ilmestynyt kirjoitus Mihin hävisivät Soneran rahat. Tekstissä esitetään rohkeasti, että asiassa olisi tehty jopa rikoksia. Soneran puolustelu taas pohjautui mm. edellä mainittuun ajatukseen, että nimettömiin väitteisiin ei voi suhtautua vakavasti. Näin varmaan onkin, mutta nimetön kirjoitus haastaa selvittämään asian avoimesti.

Kirjoittaja voi olla esimerkiksi käsiteltävän aiheen asiantuntija (alan professori tms.), alan opiskelija, poliitikko, koululainen tai yksityishenkilö. Hyvin tehdyillä nettisivuilla tämä asia tulee esille selvästi, mutta joskus joudut penkomaan asiaa itse. Ihmisen taustaa voit selvittää tekemällä hakupalveluista haun hänen nimellään.

Julkaisemisen tarkoitusta pitää selvitellä tulkiten ja pohtien. Koululainen on ehkä tehnyt sivunsa opintosuoritukseksi. Tieteellinen tavoite on toinen tarkoitus. Tiedesivujenkin painotuksista voi löytää esimerkiksi koulukunnan, jota tukija kannattaa (ympäristönsuojelu, vasemmistolaisuus, naistutkimus, konservatiivisuus). Tiede- ja opiskelusivujen tunnusmerkkinä on lähdeviitteiden ja lähdeluettelon käyttö.

Kuuman poliittisen asian, vaikkapa Israelin ja arabien suhteiden, käsittelijä voi olla jommankumman osapuolen kannattaja. Politiikan lisäksi on muitakin aatteita, joiden kiihkeät kannattajat selostavat ajatuksiaan nettisivuilla, usein kärkevän yksisilmäisesti.

Jonkin harrastuksen innostuneimmat aktiivit julkaisevat sivuja tuodakseen esille itse harrastusta tai omia saavutuksiaan siinä. Viihteellinen tarkoitus on ehkä helppo havaita. Kaupalliset tavoitteet ovat yksi laaja ryhmä: sivujen avulla myydään vaikkapa kirjaa tai palvelua. Itse sivulla ehkä ei aina ole suoraa myyntiä, vaikka sen tarkoitus olisikin kaupallinen.

Sivu voi olla myös hämäystä: se on tehty näyttämään vaikkapa Coca-Cola-yhtiön sivulta, vaikka ei sitä olekaan. Joku enemmän tai vähemmän häiriintynyt ihminen saattaa vihan tai katkeruuden takia levittää epämiellyttäviä tietoja asioista. Tällainen parjaus on joskus suoraakin, mutta hämäys tehdään näyttämään asialliselta tiedolta. Tarkasti asiaa tutkiva voi pystyä paljastamaan hämäyksen. Toisaalta hämääminen on aika harvinaista, joten harvoin sen paljastaminenkaan onnistuu.

Sivun ulkoiset puitteetkin voivat kertoa tutkijalle eri asioita. Ajankohtaisuus on usein tärkeää. Onko sivua pidetty ajan tasalla? Onko kieliasu hyvä vaiko huolimattoman virheellisen tai osaamattoman oloinen?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä