Biologia
Biologia Kouvolan iltalukiossa lukuvuonna 2024-2025
Tervetuloa lumoutumaan biologiasta lukion varsinaisena opiskelijana tai kertaamaan ja täydentämään puuttuvia opintoja sekä valmentautumaan luonnontieteellisten ja lääketieteellisten alojen valintakokeisiin aineopiskelijana.
Lukuvuonna 2024-2025 opetetaan lähiopetuksena uuden opsin BI01 (5. periodi).
Lisäksi uuden opsin opintojaksot BI01, BI02/03, BI04, BI05 ja BI06 on mahdollista opiskella verkko-opintoina minkä tahansa periodin aikana. Verkko-opintojen koe tehdään koeviikolla siinä periodissa, jossa opinnot on aloitettu.
OPETUSSUUNNITELMAN LOPS 2021 MUKAISET OPINTOJAKSOT (UUSI OPS)
VALTAKUNNALLISET OPINNOT
BI01 Elämä ja evoluutio (vastaava kuin vanhan opsin BI1)
Sisältö: Biologia tieteenä, evoluutio, eliökunta.
BI02/03 Ekologian perusteet ja ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin (vastaava kuin vanhan opsin BI2)
Sisältö: Ekologian perusteet, luonnon monimuotoisuus, ihmisen aiheuttamat ekosysteemien muutokset, ympäristöongelmien ratkaisukeinoja ja kestävä tulevaisuus.
BI04 Solu ja perinnöllisyys (vastaava kuin vanhan opsin BI3)
Sisältö: Tumallisen solun rakenne ja toiminta, solujen lisääntyminen, periytymisen perusteet.
BI05 Ihmisen biologia (vastaava kuin vanhan opsin BI4)
Sisältö: Solu, kudos, elin, elimistön säätely, aineenvaihdunta, liikkuminen, elimistön sopeutuminen ympäristöön, lisääntyminen.
BI06 Biotekniikka ja sen sovellukset (vastaava kuin vanhan opsin BI5)
Sisältö: Mikrobit, DNA:n muokkaus ja tutkiminen geenitekniikalla, biotekniikan keskeiset sovellukset ja niiden merkitys.
PAIKALLISET OPINTOJAKSOT
BI07 Biologian kertaus (vastaava kuin vanhan opsin BI6)
Sisältö: Opintojaksolla kerrataan ja syvennetään biologian opintojen keskeisimpiä asioita sekä tutustutaan erityyppisiin yo-koetehtäviin.
BI08 Luonnontuntemus (vastaava kuin vanhan opsin BI7)
Sisältö: Eliölajit, ekosysteemit, luonnonvaraisten ja lemmikkieläinten käyttäytyminen. Opintojaksoon voi kuulua myös retkeilyä ja maastotyöskentelyä.
BI09 Laborointi (vastaava kuin vanhan opsin BI8)
Sisältö: Opintojaksolla syvennetään tietoja eliöiden rakenteesta ja toiminnasta esimerkiksi mikroskopoimalla ja muilla käytännön laboratoriotöillä.
OPETUSSUUNNITELMAN LOPS 2016 MUKAISET KURSSIT (VANHA OPS)
VALTAKUNNALLISET KURSSIT
BI1 Elämä ja evoluutio (vastaava kuin uuden opsin BI01)
Sisältö: Biologia tieteenä, solu, eliön elinkaari, evoluutio.
BI2 Ekologia ja ympäristö (vastaava kuin uuden opsin BI0203)
Sisältö: Ekologian perusteet, ympäristöongelmat, kestävä tulevaisuus.
BI3 Solu ja perinnöllisyys (vastaava kuin uuden opsin BI04)
Sisältö: Solujen tutkiminen, ominaisuuksien periytyminen, mutaatiot. Kurssiin sisältyy myös mikroskopointia. Kurssi vastaa vanhan opetussuunnitelman kurssia BI2.
BI4 Ihmisen biologia (vastaava kuin uuden opsin BI05)
Sisältö: Hedelmöitys, raskaus, synnytys, elämänkaari, ruuansulatus, hengitys, verenkierto, erityselimistöt, hormonit, hermosto, aistit, sairaudet. Kurssi antaa luonnontieteellisillä, liikunnallisilla, lääketieteellisillä ja elintarvikealoilla välttämätöntä tietoa.
BI5 Biologian sovellukset (vastaava kuin uuden opsin BI06)
Sisältö: Biologian uusimpia tutkimustietoja: bakteerit, virukset, geeninsiirrot, kloonaaminen, jalostus.
PAIKALLISET KURSSIT
BI6 Biologian kertauskurssi (vastaava kuin uuden opsin BI07)
Sisältö: Kurssilla kerrataan ja syvennetään biologian pakollisten ja syventävien kurssien keskeisimpiä asioita sekä tutustutaan erityyppisiin reaalikoetehtäviin.
BI7 Luonnontuntemus (vastaava kuin uuden opsin BI08)
Sisältö: Eliölajit, ekosysteemit, luonnonvaraisten ja lemmikkieläinten käyttäytyminen. Kurssiin voi kuulua myös retkeilyä ja maastotyöskentelyä.
BI8 Laborointi (vastaava kuin uuden opsin BI09)
Sisältö: Kurssilla syvennetään tietoja eliöiden rakenteesta ja toiminnasta esimerkiksi mikroskopoimalla ja muilla käytännön laboratoriotöillä.
Uusimmat julkaisut Jarin blogista
Kesä 2024 oli mittaushistorian lämpimin sekä Euroopassa että globaalisti
Kesä 2024 oli Euroopassa koko mittaushistorian kuumin
Eurooppalainen Copernicus Climate Change Service julkaisi hetki sitten tiedotteen, jonka mukaan kesä 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin kesä. Kesäkuun alusta elokuun loppuun ulottuva jakso oli Euroopassa 1,54 astetta lämpimämpi kuin kesien 1991–2020 keskilämpötila ja 0,2 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätyslämmin kesä 2022.
Kesä-elokuu oli myös maailmanlaajuisesti keskimäärin mittaushistorian kuumin
Myös globaalisti kesä-elokuun jakso oli mittaushistorian lämpimin kesä-elokuu, 0,69 astetta lämpimämpi kuin kesä-elokuiden 1991–2020 keskilämpötila ja 0,03 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätyslämmin kesä-elokuu 2023. Heinäkuussa 2024 koettiin myös koko mittaushistorian lämpimimmät yksittäiset vuorokaudet.
Kesä-elokuun jaksojen globaalit anomaliat (keskilämpötilat vertailukauteen 1991–2020 nähden) vuosina 1979-2024. Data: ERA5. Credit: Copernicus Climate Change Service/ECMWF. |
Viimeisin 12 kuukautta oli mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso ja 1,64 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi
Koska elokuu 2024 oli globaalisti 1,51 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi, viimeisimmän 14 kuukauden aikana on ollut kaikkiaan 13 kuukautta, jotka ovat olleet yli 1,5 astetta esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpiä. Lisäksi viimeisin 12 kuukauden jakso (syyskuun 2023 alusta elokuun 2024 loppuun) on koko mittaushistorian lämpimin kaikista 12 kuukauden jaksoista tai tarkkaan ottaen jaetulla ykköstilalla lämpimimpien 12 kuukauden jaksojen listauksessa. Myös kaksi edellistä jaksoa (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024 ja elokuu 2023 – heinäkuu 2024) olivat yhtä lämpimiä. Ne kaikki ylittivät vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilan 0,76 asteella ja esiteollisen ajan 1,64 asteella.
Tämän vuoden kahdeksan ensimmäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimin tammi-elokuun jakso
Tämän vuoden tammikuun alusta elokuun loppuun ulottuva jakso oli globaalisti 0,70 astetta vertailukauden 1991–2020 tammi-elokuun jaksoja lämpimämpi ja 0,23 astetta lämpimämpi kuin ennätyslämpimän kalenterivuoden 2023 tammi-elokuu. Vuosi 2024 on siis matkalla kohti koko mittaushistorian lämpimimmän vuoden titteliä.
Lähde
Copernicus: Summer 2024 – Hottest on record globally and for EuropeHeinäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin
Lapissa kesä oli ennätyksellisen lämmin, ja touko-elokuussa sivuttiin koko Suomen hellepäiväennätystä
Ilmatieteen laitoksen tänään julkaisemien tietojen mukaan kesä 2024 oli Suomen pohjoisosassa poikkeuksellisen lämmin. Poikkeuksellisesta säästä puhutaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.
Suurimmalla osalla Pohjois-Suomen mittausasemista rikottiin havaintopaikkakohtaisia koko mittaushistorian kesän lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Sodankylässä (Tähtelä) kesä-elokuun keskilämpötila oli 15,9 astetta, joka ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 1937 melkein puolella asteella (1930-luvun lämpöaallosta voi lukea tästä linkistä). Poikkeamat keskilämpötiloihin olivat Lapissa tänä kesänä laajalla alueella jopa kahden ja 3,5 asteen välillä. Utsjoen Kevolla oli ennätyksellisen paljon hellepäiviä, peräti 25. Pelkästään elokuussa Kevolla oli kahdeksan hellepäivää, kun keskimäärin niitä on Kevolla elokuussa vain yksi. Kevolla mitattiin myös koko Suomen korkein elokuun lämpötila (28,4 astetta).
Etelä- ja Keski-Suomessakin kesä-elokuun keskilämpötila oli 1–2 astetta tavanomaista korkeampi. Hellettä oli touko-elokuun aikana jossakin päin Suomea ennätyksellisesti 63 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Tosin yhtä monta hellepäivää touko-elokuussa oli myös vuonna 2018 (syyskuu mukaan lukien 64). Jos myös syyskuu lasketaan mukaan, hellepäiväennätys on 65 päivää vuodelta 2002. Tätä lukemaa saatetaan sivuta alkavalla viikolla.
Yksittäisistä säähavaintoasemista suurin hellepäivien määrä touko-elokuussa 2024 oli Lappeenrannan Konnunsuon 36 päivää. Kesän ylimmäksi lämpötilaksi mitattiin 31,4 astetta Heinolassa (Asemantaus) ja Kuopiossa (Savilahti) 28. kesäkuuta. Elokuun alin lämpötila -0,6 astetta mitattiin Sallan Naruskassa 7. elokuuta. Tämä on korkein elokuun alin lämpötila digitoitujen (vuodesta 1959 alkaen) vuorokausitilastojen historiassa.
Ilmastonmuutos teki Sodankylän kesästä 2024 noin 1,8 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta. Todennäköisyys näin lämpimälle kesälle on nykyilmastossa noin 70-kertainen verrattuna tilanteeseen ilman ilmastonmuutosta.
Muuallakin Euroopassa on ollut lämmintä. Rodoksella (Lindos) koko kesän keskilämpötila oli ennätykselliset 32,0 astetta. Tämä on korkein koskaan Euroopassa mitattu kesän keskilämpötila. Edellinen ennätys rikkoutui asteella. Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla Pohjoisella jäämerellä kesä oli ennätyksellisen lämmin jo kolmatta vuotta peräkkäin. Huippuvuorten Longyearbyenilla (78 astetta pohjoista leveyttä) elokuun keskilämpötila oli ennätykselliset +11 astetta, joka ylittää jopa tavallisesti lämpimimmän heinäkuun ennätykset.
Lähde
Ilmatieteen laitos: Päättynyt elokuu ja kesä olivat Lapissa poikkeuksellisen lämpimiä
Lue myös nämä
Heinäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin
Kuuma, kuumempi, Kouvola: Suomen ennätyksellinen helleputki päättyy kuukauden mittaisena
Suomen syksyn 2024 sääennuste
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että sekä syys-marraskuun, loka-joulukuun että marras-tammikuun jaksot ovat koko Suomessa 0,5-1 astetta ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpiä.
ECMWF:n ennustetta on analysoitu Ilmatieteen laitoksen sivulla, jossa on luettavissa myös tarkempi kuukausiennuste.
Myös Saksan ilmatieteen laitoksen (DWD) ennusteessa syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sama poikkeama jatkuu loka-joulukuussa Oulun korkeudelle asti, mutta siitä pohjoiseen poikkeama on 1-2 astetta. Marras-tammikuussa koko Suomessa lounaisrannikkoa lukuun ottamatta on 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
IRI: Syksy ja talvi 2024-2025 koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society, Earth Institute, Columbia University) mukaan syys-marraskuu ja loka-joulukuu ovat koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, varsinkin Lapissa. Myös marras-tammikuussa koko Suomessa on keskimääräistä lämpimämpää, mutta nyt todennäköisyys keskimääräistä lämpimämpään säähän on pienin pohjoisimmassa Lapissa. Hyvin alustavan talven 2024-2025 vuodenaikaisennusteen mukaan myös joulu-helmikuu on koko Suomessa keskimääräistä lämpimämpi, varmimmin Keski-Suomessa.
Syys-marraskuussa Etelä-Suomen ja läntisen Keski-Suomen sademäärät ovat keskimääräistä pienempiä. Kaikilla muilla ennustetuilla kolmen kuukauden jaksoilla on paikoin keskimääräistä kuivempaa ja paikoin keskimääräistä sateisempaa.
Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen tuottama eri säämallien yhdistelmä arvioi, että koko Suomessa syys-marraskuu on 0,5-1 astetta ja marras-tammikuu 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Loka-joulukuussa Suomen eteläosien poikkeama on 0,5-1 astetta ja pohjoisosien 1-2 astetta.
Italian ilmatieteen laitoksen (CMCC) ennusteessa kaikki kolmen kuukauden jaksot (syys-marraskuu, loka-joulukuu ja marras-tammikuu) ovat koko Suomessa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, samoin yksittäiset kalenterikuukaudet lukuun ottamatta marraskuuta (Etelä-Suomen poikkeama jää 0,5-1 asteeseen) ja joulukuuta (Keski-Suomessa paikoin yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää).
Ranskan ilmatieteen laitoksen (Meteo France) ennusteessa syys-marraskuu on koko Suomessa 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sen sijaan loka-joulukuu ja marras-tammikuu ovat lähes koko Suomessa lämpötiloiltaan tavanomaisia. Vain Pohjois-Lapissa näyttäisi olevan 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Myös Britannian ilmatieteen laitoksen (Met Office) ennusteen mukaan syys-marraskuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta ja loka-joulukuussa sekä marras-tammikuussa 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Japanin ilmatieteen laitos ennustaa, että lämpötilat ovat syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa 0-2 astetta keskimääräistä korkeampia siten, että pienin poikkeama on Etelä-Suomessa ja suurin Pohjois-Lapissa. Marras-joulukuussa koko Suomessa on 0,5-1 astetta keskimääräistä lämpimämpää, joskin lounaisrannikolla poikkeama saattaa jäädä 0-0,5 asteeseen.
Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita 90 vuorokaudeksi ja Metcheck superpitkän sääennusteen puoleksi vuodeksi. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa kuinka pitkälle ajalle tahansa.
Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.
Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko syksyn sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, esimerkiksi ensilumen satamisen ajankohtaa, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä.
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on siis huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.
Kun vuodenaikaisennuste ennustaa syksystä tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko syksy on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta tavanomaisia (vähän alle tai vähän yli pitkäaikaisten keskiarvojen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen lämmintä.
Lue myös nämä
Sääilmiöiden ABC-kirja
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Heinäkuu 2024 oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin
Vuorokauden globaalit keskilämpötilat vuosina 1940–2024. Vuosi 2024 on esitetty tummanpunaisella, vuosi 2023 oranssilla ja muut vuodet harmaalla. Data: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Copernicuksen hetki sitten julkaisemien tietojen mukaan heinäkuu 2024 oli globaalisti sekä ERA5-mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu että mittaushistorian kaikista kuukausista toiseksi lämpimin. Heinäkuussa globaali ilman keskimääräinen lämpötila oli 16,91 astetta. Tätä lämpimämpää (16,95 astetta) on ollut vain heinäkuussa 2023, joka on mittaushistorian tähän mennessä kaikista lämpimin yksittäinen kalenterikuukausi.
Koska tämän vuoden heinäkuu ei ollut mittaushistorian lämpimin heinäkuu, ennätyslämpimien kuukausien putki on nyt päättynyt. Kesäkuun 2023 alusta kesäkuun 2024 loppuun kaikki 13 peräkkäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Näin pitkä ennätysputki on epätavallinen. Viimeksi vastaava koettiin vuosina 2015–2016, jolloin oli voimakas El Niño -ilmiö. Nyt kuitenkin lämpötilat olivat vieläkin korkeampia kuin silloin.
Vaikka heinäkuun keskilämpötila ei tämä vuonna kohonnutkaan aivan yhtä korkeaksi kuin vuosi sitten, tänä vuonna heinäkuussa mitattiin useita koko mittaushistorian lämpimimpiä yksittäisiä vuorokausia. Korkeimmillaan keskilämpötila nousi 22. heinäkuuta 17,16 asteeseen ja 23. heinäkuuta 17,15 asteeseen. Täysin varmasti ei voida sanoa, kumpi vuorokausista oli mittaushistorian kuumin, koska niiden ero on samaa luokkaa kuin ERA5-datan epävarmuustaso.
ERA5-aineiston mukaan ennen vuotta 2023 yhdenkään vuorokauden keskilämpötila ei koko mittaushistorian aikana ylittänyt 17,0 astetta. Vuonna 2023 se ylittyi 12 kertaa. Tänä vuonna se on ylittynyt tähän mennessä jo 16 kertaa.
Heinäkuu 2024 oli 1,48 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) heinäkuiden keskiarvo. ERA5-aineistossa kaikki 12 aiempaa peräkkäistä kuukautta (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024) olivat vähintään 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Viimeisimmän 12 kuukauden (elokuu 2023 – heinäkuu 2024) globaali keskilämpötila on 1,64 astetta esiteollista aikaa korkeampi.
Myös Euroopassa heinäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu. Lämpimämpää on ollut vain heinäkuussa 2010.
Lähteet
Copernicus: Globally second-hottest month on record, only slightly behind July 2023
Lue myös nämä
Koko mittaushistorian globaalisti lämpimimmän vuorokauden ennätys meni juuri uusiksi peräkkäisinä päivinä
Vuorokauden globaalit keskilämpötilat vuosina 1940-2024. Vuosi 2024 on esitetty tummanpunaisella, vuosi 2023 oranssilla ja muut vuodet harmaalla. Vuosien 1991-2020 globaali vuorokausikohtainen keskiarvo on merkitty harmaalla katkoviivalla. Data: ERA5, via Climate Pulse. Credit: C3S/ECMWF. |
Eilen uutisoitiin, että viime sunnuntai (21. heinäkuuta 2024) oli globaalisti koko mittaushistorian lämpimin vuorokausi. Globaali keskilämpötila nousi 17,09 asteeseen. Juuri julkaistujen alustavien tietojen mukaan ennätys kuitenkin meni uusiksi jo tämän viikon maanantaina (22. heinäkuuta 2024), kun lämpötila kohosi 17,15 asteeseen. Professori Eliot Jacobsonin mukaan kyseessä saattaa olla maapallon kuumin vuorokausi ainakin sataantuhanteen vuoteen. Mittaushistoria ei toki ulotu läheskään näin pitkälle ajalle, mutta maapallon lämpötilaa on pystytty päättelemään epäsuorasti.
Ennen heinäkuuta 2023 globaali vuorokauden keskilämpötilaennätys mittaushistorian aikana oli 16,8 astetta (13. elokuuta 2016). Päivämäärästä 3. heinäkuuta 2023 alkaen on ollut kaikkiaan 58 vuorokautta (heinä-elokuussa 2023 ja kesä-heinäkuussa 2024), jolloin globaali keskilämpötila on ylittänyt aiemman ennätyksen 16,8 astetta. Tämä ennätysten sarja on itse asiassa paljon merkittävämpää kuin yksittäiset ennätykset, joita on pienten erojen ja analyysiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi vaikea laittaa kiistattomasti täysin oikeaan järjestykseen.
Päivitys 27.7.2024. Tarkastettujen ja vahvistettujen tietojen mukaan viime vuorokausien globaalit keskilämpötilat ovat olleet seuraavat: 21. heinäkuuta 17,09 astetta, 22. heinäkuuta 17,16 astetta, 23. heinäkuuta 17,15 astetta ja 24. heinäkuuta 17,10 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että koko mittaushistorian kolme globaalisti lämpimintä päivää on koettu tällä viikolla ja neljä globaalisti lämpimintä päivää viimeisimmän viikon sisällä.
Lähteet
Copernicus: New record daily global average temperature reached in July 2024
Lue myös tämä