Luku 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin [159].

Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma, joka kuvataan alaluvussa 7.3.2.

Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista .[160]

9.1 Saamenkieliset ja saamelaiset

Saamelaisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä antaa heille mahdollisuus omaksua saamelainen kulttuuriperintö. Tavoitteena on lisätä oppilaiden valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.

Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä [161]. Silloin kun perusopetus on saamenkielistä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa saamen kielen osaamista ja kielen käyttöä. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus lujittuvat, kun oppilaat oppivat käyttämään kieltä yhteisölle ominaisella tavalla.

Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon eri saamen kielet ja niiden murteet sekä kielen sisältämä kulttuurinen tietous. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja vaikutuksia ympäristöönsä sekä myönteisen viestintäilmapiirin rakentamisen tärkeyttä osana oman elämänsä hallintaa ja kielellistä tapakasvatusta. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle että muille alkuperäiskansoille. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

9.2 Romanit

Romanien opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden identiteetin kehitystä ja tietoisuutta omasta historiasta ja kulttuurista. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetus vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa.

Oppilaille pyritään tarjoamaan romanikielen opetusta. Mahdollisuuksien mukaan heille tarjotaan myös romanikielistä opetusta. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ikä ja romanikielen taito ja hyödynnetään romanikielistä yhteisöä ja mediaa.

9.3 Viittomakieliset

Viittomakielisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan ja viittomakielisestä yhteisöstä. Opetuksessa hyödynnetään viittomakielistä yhteisöä ja mediaa. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Perusopetuslain mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä [162]. Lain perusteluiden mukaan ainakin viittomakieltä ensimmäisenä kielenä oppineille kuuroille opetus tulee antaa viittomakielellä [163]. Viittomakielinen perusopetus voidaan toteuttaa joko viittomakielisessä ryhmässä tai ryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä oppilaista. Viittomakielisen perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielen taitoa ja lisätä valmiuksia toimia erilaisissa ympäristöissä.

Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaat vahvistavat valmiuksiaan vuorovaikutukseen viittomakielellä osana oman elämänsä hallintaa. Vuorovaikutustaitojen kehittyessä he saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Viittomakielisille kuuleville annetaan viittomakielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä viittomakielisen kommunikaation merkityksestä itselle ja viittomakieliselle yhteisölle.

Merikaupunki Kotka.png







Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden sekä eriasteisesti kuulovammaisten oppilaiden opetuksen järjestäminen päätetään tapauskohtaisesti Kotkassa.



9.4. Muut monikieliset oppilaat

Muiden monikielisten oppilaidenopetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika.

Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti [164]. Oppilas opiskelee suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun (katso myös Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus).

Oppilaan oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin kielen opetuksen ohella oppilaille annetaan tarvittaessa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Merikaupunki Kotka.png









Perusopetuksen ryhmässä olevien maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimista ja sopeutumista pyritään tukemaan monin tavoin. Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lähtökohtana oppilaan kotoutumisessa, kouluyhteisöön ja oppimisympäristöön sopeutumisessa on oppilaan kohtaaminen ja tukeminen kouluarjen jokapäiväisissä tilanteissa. Näin heidän kielensä ja kielellisten valmiuksiensa sekä kulttuurillista osaamistaan myös tuetaan.


Valmistava opetus


Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu kaikille oppivelvollisuusikäisille oppilaille silloin kun suomen kielen taito ei vielä riitä yleisopetukseen. Valmistavassa opetuksessa on valtakunnallisiin perusteisiin pohjautuva, oma opetussuunnitelmansa. Kotkan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma löytyy täältä.

Oppilailla on erilaiset koulutaustat tai ei lainkaan kokemusta koulunkäynnistä. Osalla oppilaista ei ole oman äidinkielen luku- tai kirjoitustaitoa eikä myöskään sanakirjoja apuna opiskelussa.

Oppilas opiskelee valmistavalla luokalla keskimäärin vuoden ajan.

Ennen valmistavan opetuksen alkua jokainen oppilas huoltajineen tulee alkuhaastatteluun, jossa tehdään kotoutumissuunnitelma ja esitellään opinto-ohjelma sekä kerrotaan suomalaisesta perusopetuksesta.

Valmistavan luokan opettajat ilmoittavat yleisopetukseen siirtyvät oppilaat lähikoulujen rehtoreille pääsääntöisesti vuoden alussa ja täydentävät oppilastietoja sitä mukaa kun oppilaiden tiedetään siirtyvän lähikouluun. Turvapaikanhakijoita ei voida ilmoittaa ennalta (salassapitovelvollisuus).

Valmistavan luokan oppilaan tutustuminen lähikouluun

Tavoitteita:

  • tutustumisen aikana oppilaat tutustuvat omaan lähikouluun, opettajaan ja koulukavereihin
  • oppilas saa kokemuksen koulusta ja luokkatyöskentelystä
  • tulevan oman koulun opettajalla on mahdollisuus tutustua oppilaaseen

Tutustumisen käytännön toteutus:

  • tutustuminen toteutetaan muutaman viikon aikana ennen lähikouluun siirtymistä, 1- 2 päivää/viikko
  • ennen tutustumisen alkamista valmistavan luokan opettaja on yhteydessä lähikoulun rehtoriin jolloin sovitaan tutustumisjaksosta
  • rehtori ilmoittaa valmistavan luokan opettajalle lähikoulun luokan ja luokanopettajan/luokanvalvojan
  • valmistavan luokan opettaja ja lähikoulun luokanopettaja/luokanvalvoja sopivat tutustumispäivät ja muut käytännön järjestelyt
  • tulevan oman koulun opettajan ei tarvitse huolehtia kotitehtävistä eikä arvioinnista tutustumisjakson aikana
  • mahdollisista kotitehtävistä vastaa valmistavan luokan opettaja
  • oppilaat harjoittelevat kokeiden tekemistä, jos tutustumispäivien aikana on kokeita


[159] Suomen perustuslaki (731/1999) 17 §
[160] Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999)
[161] Perusopetuslaki 10 § 2 mom.
[162] Perusopetuslaki 10 § 2 mom.
[163] Hallituksen esitys eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi 86/1997
[164] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 8 § 2 mom.