7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä [74]. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.

Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

7.1.1 Ohjaus tuen aikana

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Ohjauksen tavoitteena on, että tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamus, itsearviointi- ja oppimaan oppimisen taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Huomiota kiinnitetään oppilaan arjenhallinnassa, opintojen suunnittelu- ja opiskelutaidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin. Näitä taitoja vahvistetaan tarkoituksenmukaisilla ohjauksellisilla toimintatavoilla. Ohjauksella pyritään siihen, että oppilas oppii asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja ottamaan vastuuta opiskelustaan.

Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta sekä tehostettuun että erityiseen tukeen. Osana pedagogista arviota tai pedagogista selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet ohjaukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin kirjataan myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon ja oppilasta mahdollisesti avustavan henkilöstön asiantuntemusta.

Päättövaiheen ohjauksessa etsitään yhdessä oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvitetään oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen toisella asteella. Perusopetuksen päättövaiheessa tukea tarvitsevalle oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä erityisistä kysymyksistä.

7.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea [75]. Kun oppilaalla on tuen tarvetta, kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyötapoja ja toimintamalleja kehitetään koko perusopetuksen ajalle ja koulunkäynnin nivelvaiheisiin. Koulun henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön oppilaan tukeen liittyvissä asioissa. Huoltajalle annetaan tietoa niiden soveltamisesta koulun arjessa, esimerkiksi oppilasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojensaannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Koulun henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä kotiin heti, kun oppilaalla ilmenee oppimisen tai koulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa.

Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Oppilas voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Yksilökohtaisen oppilashuollon tuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta (katso luku 8 Oppilashuolto).
Merikaupunki Kotka.png






Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset

Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen sekä niihin puuttumiseen. Työskentelyn lähtökohtana on opetusryhmän ja kunkin lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri koulussa edistävät oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista. Opettajat tukevat jokaista oppilasta tunnistamaan omat vahvuutensa. Onnistumisen kokemukset oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistaminen ohjaavat vahvasti opetuksen toteuttamista. Monipuolinen palaute ja oppimisesta koottu tieto käytetään oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Näillä pyritään tekemään myös oppimisen edistyminen näkyväksi.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen avulla

  • tavoitellaan varhaista tunnistamista,
  • edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä,
  • tuetaan oppimisvalmiuksia
  • ennaltaehkäistään oppimisvaikeuksien syntymistä ja ongelmien monimuotoistumista.

Tukea suunniteltaessa huomioidaan, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella. Tarve voi olla tilapäistä, jatkuvaa, vähäistä tai vahvaa. Tarve voi kasvaa yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tällöin tukimuotoja voidaan käyttää yksittäin ja yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen varhaisessa turvaamisessa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ratkaisut ovat yksilöllisiä, usealle lapselle samanaikaisesti suunnattuja tai oppimisympäristöihin liittyviä. Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja siinä hyödynnetään lapselle tehtyjen terveystarkastusten sekä mahdollisten muiden kartoitusten tuloksia. Tuen arviointi, seurannan toteuttaminen ja työntekijöiden vastuut ohjeistetaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiakirjojen yhteydessä sekä tarkemmin erillisessä ohjeessa.

Tuen tarvetta arvioitaessa opettaja tarkastelee ensiksi

  • toimintatapoja,
  • opetusjärjestelyjä
  • oppimisympäristöjä sekä
  • näiden soveltuvuutta oppilalle.

Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Laaja-alaisen erityisopettajan erityispedagogista osaamista voidaan tarvittaessa hyödyntää tarkastelussa.

Huoltajat ovat alusta alkaen mukana oppilaan tuen suunnittelussa. Tuen tarpeesta keskustellaan ensin huoltajien kanssa. Tarvittaessa oppilasta tuetaan moniammatillisesti. Oppilasta tuetaan ensisijaisesti oman lähikoulun opetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö sekä tarvittavat tukipalvelut järjestetään niin, että oppilas voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua opetusryhmän toimintaan. Mikäli oppilaan etu vaatii, opetus voi tapahtua muualla kuin lähikoulussa, esimerkiksi pienryhmässä toissijaisessa koulussa.

Perusopetuksessa on useampi nivelvaihe. Ensimmäinen on siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen, seuraava toiselta vuosiluokalta kolmannelle vuosiluokalle, sitten siirtymä alakoulusta yläkouluun ja viimeinen siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle. Erityisesti huolehditaan tarvittavan tuen jatkumisesta.

Nivelvaihekuvaukset löytyvät seuraavista linkeistä:

- Esiopetuksesta perusopetukseen

- Toiselta vuosiluokalta kolmannelle vuosiluokalle

- Alakoulusta yläkouluun

- Perusopetuksesta toiselle asteelle



Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit


Riittävän varhaisessa tunnistamisessa ja puuttumisessa onnistuminen edellyttää Kotkan lasten ja nuorten palveluiden yhdessä sovittuja ja toteutettavia toimintamuotoja selä päällekkäisyyksien vähentämistä. Lasten ja nuorten palveluiden strategia tukee edellä kuvailtua tavoitetta. Lisäksi yhteistyötä eri palvelu- ja vastuualueiden kesken linjataan ja tehdään hyvinvointia tukevissa yhteistyöryhmissä (Hyvinvointistrategia, Kasva Kotkassa -ryhmä) sekä säännöllisesti toteutuvissa yhteistyötapaamisissa.

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian tuen tarpeen ilmettyä. Hallintopäätökset koulunkäynnin ja oppimisen tuen osalta tehdään perusopetuksessa tai varhaiskasvatuksessa, riippuen siitä järjestetäänkö lapsen esiopetus perusopetuksen vai varhaiskasvatuksen hallinnoimana. Esiopetuksesta perusopetukseen siirtyvien erityisen tuen oppilaiden osalta tuen tarve arvioidaan uudestaan nivelvaiheessa ja tarvittaessa tehdään päätös erityisen tuen jatkumisesta. Päätöksentekoon liittyvät käytännöt on ohjeistettu erikseen ja niitä ajanmukaistetaan säännöllisesti. Niistä tiedotetaan lasten ja nuorten palveluiden sisällä sekä kunnan ulkopuolisille yhteistyötahoille säännöllisesti.

Opettajat työskentelevät tiiviisti oppilaiden kanssa ohjaten heitä koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjauksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan itseluottamusta, itsearviointi- ja oppimaan oppimisen taitoja sekä kykyä suunnitella tulevaisuuttaan. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen ja sitä tehdään vuoropuhelussa oppilaiden kanssa. Opettajat tekevät jatkuvia havaintoja mm. oppimisen etenemisestä, kaverisuhteista sekä yleisestä hyvinvoinnista. Koulu ja koti ovat yhteydessä oppilaan asioissa. Tuen tarpeen ilmetessä yhteistyö tiivistyy.

Jokaisella koululla työskentelee koulukuraattori, joka on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattori edistää yhdessä opettajien ja muun henkilökunnan kanssa kouluyhteisön hyvinvointia. Hän on tavattavissa sovittuina päivinä. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, hänen vanhempansa tai opettaja pyydettyään suostumuksen oppilaalta tai huoltajalta. Yhteydenoton syynä voi olla esimerkiksi elämäntilanteiden muutokset, kiusaaminen, käyttäytymisongelmat ja tunne-elämänvaikeudet sekä kaverisuhteet. Kiireellisissä tilanteissa koulukuraattoriin saa yhteyden samana tai seuraavana päivänä. Koulupsykologi osallistuu tarvittaessa oppilaan oppimisvaikeuksien selvittelyyn ja voi huoltajien suostumuksella tehdä oppilaalle psykologiset oppimisvalmius- ja/tai tarkkaavuustutkimukset. Kotkassa on laadittu malli, jossa kuvataan tarkemmin oppilaan ohjautuminen opiskeluhuollon psykologin yksilötutkimuksiin. Psykologi tai kuraattori arvioi yhteistyössä opettajien, oppilaan ja huoltajien kanssa, millaista tukea ja/tai ohjausta oppilas tarvitsee ja ohjaa hänet tarpeen mukaan saamaan muita oppilashuollon palveluita tai muita kunnan tarjoamia palveluita.

Kouluterveydenhuolto on mukana oppilaan psykososiaalisen hyvinvoinnin tarkastelussa sekä vastaamassa yhdessä perusopetuksen kanssa esiin nousevaan huoleen. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö ja yhdessä tehtävä työ on erikseen kirjattu ja ohjeistus on henkilöstön käytössä. Lisäksi lasten ja nuorten palveluiden sisällä on laadittu ohjeet sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisesta sekä neuropsykologisesta hoitopolusta. Yhteistyö erikoissairaanhoitoon ja yksityisiin palveluntuottajiin toteutuu vähintään vuosittain toteutuvissa yhteistyöpalavereissa.

Oppilaan vamma, sairaus tai muu tuen tarve voi edellyttää opetuksen järjestämistä muualla kuin oppilaan lähikoulun opetusryhmässä. Tällöin pääsääntöisesti puhutaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevista oppilaista. Opetuspaikan määrittelyssä otetaan huomioon opetuksen toteuttamiseen vaadittavat edellytykset. Oppilaan tuen tarve saattaa ilmetä äkillisesti esim. sairaalahoitoa vaativan sairauden yllättäessä. Sairaalan sijaintikunta järjestää sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetuksen järjestämisestä kodin ulkopuolelle sijoitetuille oppilaille vastaa oppilaan asuinkunta.

Oppilas voi tarvita oppimisensa tueksi avustajapalveluita. Opetustoimen hallinnossa päätetään koulunkäynninohjaajien sijoittelusta. Kouluissa ohjaajien tuki kohdennetaan mahdollisimman hyvin tukea tarvitseville oppilaille. Mikäli oppilas tarvitsee oppimisen tueksi apuvälineitä, tehdään ratkaisut apuvälineiden hankkimisesta yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteistyössä opetustoimen hallinnon kanssa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi

Kotkan esiopetuksen oppilaille tehdään kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia kartoittavia testejä. Esiopetusvuoden keväällä perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja tekee yhteistyötä esiopetuksen kanssa käyden esiopetusryhmässä kartoittamassa yhdessä sovittuja asioita. Esiopetuksessa kartoitetaan myös lapsen vahvuuksia ja vaikeuksia koskien tunne-elämää, käytöstä, yliaktiivisuutta/tarkkaavuutta ja kaverisuhteita sekä mahdollisten oireiden vaikutusta elämään.

Ensimmäisellä ja toisella luokalla seurataan lukemisen ja kirjoittamisen sekä matemaattisten taitojen kehittymistä sekä luokanopettajien että laaja-alaisten erityisopettajien toimesta. Hahmottamisen taitoja seurataan ensimmäisellä luokalla. 3.-6. luokkien aikana oppilaiden luetunymmärtämisen taitoja ja muuta kielellistä kehitystä sekä matemaattisia taitoja seurataan sekä luokanopettajien että laaja-alaisen erityisopettajan taholta. Yläkouluissa kartoitetaan kirjoittamisen taitoja saneluilla. Eri oppiaineissa aineenopettajat tekevät lähtötasotestejä. Tukea ohjataan niille oppilaille, jotka jäävät seuloissa kiinni.

Jos oppilaan kielellisessä kehityksessä tai matemaattisissa valmiuksissa huomataan ongelmia, puututaan niihin kolmiportaisen tuen avulla. Yleiseen tukeen, kuten eriyttämiseen, tukiopetukseen ja laaja-alaisen erityisopettajan tukeen on oikeus kaikilla oppilailla ilman erityisiä asiakirjoja. Mikäli tuen tarve on jatkuvaa tai oppilas tarvitsee useampaa tuen muotoa siirrytään tehostettuun tai erityiseen tukeen.

Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tehdään laaja terveystarkastus. Laajoista terveystarkastuksissa (5. luokka) käytetään apuna terveydenhoitajan tekemää luokkayhteenvetoa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollista tarvetta lisätoimiin. Luokkakohtainen yhteenveto käsitellään koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Kouluterveydenhuollon laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Opettajan arvioita varten vanhemmilta tulee pyytää kirjallinen lupa. Vanhempien kanssa sovitaan terveystarkastuksen yhteydessä mitä tietoja opettajalle annetaan.

[74] Perusopetuslaki 30§ 1 mom. (642/2010)
[75] Valtioneuvoston asetus (422/2012)