7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain [101]. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittaim [102]. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä [103]]. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.


Merikaupunki Kotka.png







Kotkassa toiminta-alueittain opiskelevien opetus järjestetään Mussalon koulun pienryhmissä.

Toiminta-alueittain tapahtuvan opiskelun yleisinä tavoitteina ovat

  • oppilaan ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen kehittäminen,
  • kommunikaation löytäminen ja tukeminen,
  • oman kehon hahmottaminen ja myönteinen minäkuva,
  • oppilaan omatoimisuuden lisääminen ja hänen mahdollisuuksiensa löytäminen sekä
  • opittujen taitojen yleistyminen ja yleistäminen omaan elämään.

Toiminta-alueet eivät muodosta yksittäisiä saarekkeita, vaan niitä tarkastellaan kokonaisuuksina. Yhdenkään toiminta-alueen kehitystä ei voi tarkastella tai harjaannuttaa irrallisena muiden alueiden kehittymisestä ja kehittämisestä. Tältä pohjalta on luontevaa, että keskeisiä laaja-alaisia menetelmiä ovat kokemuksellinen oppiminen, toiminnallinen oppiminen sekä strukturoitu opetus.

1. Motoriset taidot

Motoristen taitojen tarkempana tavoitteena on kehon hahmotuksen, karkea- ja hienomotoriikan, tasapainon ja koordinaation, kestävyyden ja lihasvoiman ja kehon rytmin kehittäminen.

  • Oppilas kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen.

1.1. Kehon hahmotus

  • Oppilas tiedostaa oman kehonsa ja sen osat.
  • Oppilas hahmottaa oman kehonsa suhteessa ympäristöönsä sekä toimintaan.
  • Oppilas harjoittelee erilaisia liikkumistapoja

1.2. Motoristen toimintojen suunnittelu ja ohjaus

  • Oppilas harjaantuu omien liikkeidensä ohjaamiseen.
  • Oppilas oppii monipuolisesti sekä kokonais- että hienomotorisia perustaitoja.
  • Oppilas harjaantuu havaintomotorisissa taidoissa.

1.3 Tasapaino ja koordinaatio

  • Oppilas opettelee oman kehonsa asennonhallintaa.
  • Oppilas oppii silmän ja käden/jalan yhteistyötä.

1.4 Kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen

  • Oppilas harjaantuu motorisissa perustaidoissaan.
  • Oppilas pyrkii ylläpitämään ja kehittämään peruskuntoaan.

1.5 Rytmi

  • Oppilas oppii käyttämään kehon rytmiä liikkeissään ja toiminnassaan.

Motorisia taitoja kehitetään päivittäisissä oppimistilanteissa sekä erilaisten harjoitusohjelmien (Aivojumppa, Mopa, Sherborne, KKK-ohjelma yms.) avulla. Motoriikan alueella tehdään yhteistyötä oppilaiden kanssa toimivien fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa.

2. Kommunikaatiotaidot

Kommunikaatiotaitojen alueen tavoitteena on oikean kommunikaatiomenetelmän löytäminen sekä kielellisen tietoisuuden, ilmaisujen ymmärtämisen ja itsensä ilmaisemisen, erilaisten kommunikaation keinojen, sekä kirjainten, sanojen ja lauseiden käytön harjoitteleminen.

2.1 Kielellinen tietoisuus

  • Symbolifunktion kehittyminen
  • Oppilas ymmärtää kommunikaation merkityksen ja voiman.
  • Oppilas ymmärtää kielen ja kommunikaation vuorovaikutuksellisen merkityksen.

2.2. Ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen

  • Oppilas harjoittaa puhe-elinten motoriikkaa.
  • Oppilas ymmärtää hänelle suunnattua kommunikaatiota.
  • Oppilas osaa tehdä kommunikaatioaloitteita sekä ylläpitää kommunikaatiotaan.
  • Oppilas ymmärtää ja oppii tarvittaessa käyttämään vuorovaikutuksen tukena puhetta tukevaa ja / tai korvaavaa kommunikaatiomenetelmää.
  • Oppilas ymmärtää ja käyttää oppimiaan kommunikaatiomenetelmiä (mukaan lukien tvt) eri tilanteissa.
  • Oppilas ymmärtää puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien symboloivan merkityksen.

2.3. Kirjainten ja sanojen tunnistaminen ja käyttö

  • Oppilas laajentaa käsite- ja sanavarastoaan.
  • Oppilas hyödyntää puhuttua ja kirjoitettua kieltä omista lähtökohdistaan.
  • Oppilas tunnistaa oman nimen kirjaimet ja laajentaa mahdollisuuksien mukaan kirjaintuntemustaan.

Kieltä ja kommunikaatiota harjoitellaan monipuolisissa päivittäisissä tilanteissa ja ympäristöissä. Koska kieli ja kommunikaatio ei rajoitu ainoastaan puheen tukemiseen, opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset tarpeet ja haasteet. Puheen tukena käytetään tarvittaessa puhetta tukevia ja/tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä- ja välineitä (esim. tukiviittomat, BLISS, PIC-kuvat, AAC).

3. Sosiaaliset taidot

Sosiaalisten taitojen alueella keskeisinä kehitettävinä kohteina ovat ryhmässä toimimisen taidot ja osallisuuden kehittyminen sekä itsesäätelytaidot.

  • Oppilas osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin.
  • Oppilas muodostaa katsekontaktin, havaitsee tilanteisiin liittyviä merkittäviä vihjeitä ja reagoi niihin.
  • Oppilas tunnistaa ja ilmaisee tunteita.
  • Oppilas etenee sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa omien edellytystensä mukaisesti.
  • Oppilas oppii tekemään valintoja erilaisissa tilanteissa.
  • Oppilas noudattaa sovittuja sosiaalisia sääntöjä.
  • Oppilas oppii sopeutumaan muutoksiin.
  • Oppilas oppii hallitsemaan ja kontrolloimaan omaa käyttäytymistään.
  • Oppilas oppii leikkimään yksin ja pienissä ryhmissä.

Tavoitteisiin pyritään harjoittamalla sosiaalisia taitoja aluksi aikuisen myönteisellä opastuksella ja sitten lasten välisissä vuorovaikutustilanteissa elämänpiiriä lähiympäristöstä asteittain laajentaen.

4. Kognitiiviset taidot

Kognitiivisten taitojen alueella keskeistä on aistien stimulaatio, ongelmanratkaisu, toiminnanohjaus ja sen säätely, kielellinen ja motorinen jäljittely, syy-seuraus-suhteen oivaltaminen sekä luokittelu ja valintojen tekeminen.

Lisäksi painotetaan leikkimisen taitoja ja toiminnallista oppimiskykyä.

4.1 Aistien stimulointi ja harjoittaminen

  • Oppilas aktivoituu käyttämään eri aistejaan.
  • Oppilas harjoittaa visuaalista tavoittelua ja ymmärtää objektin pysyvyyden
  • Oppilas harjoittaa toiminnallista oppimiskykyään

4.2 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

  • Oppilas havaitsee ja paikallistaa esineet/asiat ja ymmärtää niiden väliset suhteet.
  • Oppilas oppii käyttämään välineitä päämääräänsä pyrkiessään.
  • Oppilas ymmärtää esineiden väliset suhteet, käsittelyn ja hallinnan.
  • Oppilas harjoittelee päätöksentekoa

4.3 Syy- ja seuraussuhteet

  • Oppilas ymmärtää omien ja/tai muiden toimintojen seuraukset.
  • Oppilas ennakoi tulevia tapahtumia ja niiden järjestyksiä signaalien (esim. esine, kuva, ele) avulla.

4.4. Luokittelu ja valintojen tekeminen

  • Oppilas oppii luokittelemaan samanlaiset sekä erottelemaan erilaiset asiat / esineet
  • Oppilas oppii tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä.

Oppimisprosessissa on keskeistä mallista oppiminen ja jäljittelytaitojen (kielellinen ja motorinen) kehittyminen. Oppilaille järjestetään monipuolisia arkipäivän tilanteita, joissa kognitiiviset taidot kehittyvät luonnollisissa yhteyksissä. Käytettyjä menetelmiä ovat esim. TEACHH ja LOVAAS.

5. Päivittäiset taidot

Päivittäisten taitojen tärkeimpänä tavoitteena on oppilaan omatoimisuuden ja itsenäistymisen tukeminen. Opeteltavat taidot liittyvät oppilaan terveyteen ja turvallisuuteen, arjen taitoihin, asumiseen ja vapaa-aikaan sekä ympäristössä liikkumiseen.

5.1 Terveys ja turvallisuus

  • Oppilas toimii terveyttä ylläpitävällä tavalla.
  • Oppilas huomioi vaaratilanteet.
  • Oppilas oppii noudattamaan sääntöjä.

5.2 Arjen taidot

  • Oppilas oppii itsenäiseen ruokailuun liittyviä taitoja ja maistaa /syö erilaisia ruokia.
  • Oppilas oppii pukeutumiseen ja riisuutumiseen liittyviä taitoja.
  • Oppilas oppii henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä taitoja.
  • Oppilas noudattaa omaa päiväjärjestystään.

5.3 Asuminen ja vapaa-aika

  • Oppilas osallistuu päivittäisiin askareisiin (vaatehuolto, ruoanlaitto, siivous yms.).
  • Oppilas oppii soveltamaan omaksumiaan taitoja eri tilanteissa (mm. kauppa, koti, tilapäishoito, harrastukset).
  • Oppilas harjaantuu käyttämään vapaa-aikaansa mielekkäästi.
  • Oppilas käyttää myös vapaa-ajallaan tieto- ja viestintätekniikkaa mielekkäästi.

5.4 Ympäristössä liikkuminen

  • Oppilas harjaantuu liikkumaan omien kykyjensä mukaan.
  • Oppilas tutustuu eri kulkuvälineisiin ja eri ympäristöihin.

Päivittäisten toimintojen taitojen oppiminen liitetään luonnollisena osana jokapäiväisiin liikkumis-, ruokailu-, pukeutumis- ja siisteyskasvatustilanteisiin. Mahdollisuuksien mukaan oppilasta ohjataan osallistumaan myös kodin ja koulun askareisiin sekä hahmottamaan eri tiloja, liikkumaan niissä ja tutustumaan lähiympäristöön ja sen luontoon.

[101] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9§ 3 mom.
[102] Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
[103] Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)


≡ Sisältö