Joustava perusopetus

Joustava perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa [50]. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä [51]. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.

Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä.

Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen [52]. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.

Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä [53]. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena [54].

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.
Merikaupunki Kotka.png








Opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa vuosiluokille 7.-9.

Joustavaan perusopetukseen oppilaat valitaan oppilashuollollisin perustein. Etusijalla ovat ne oppilaat, joiden perusopetuksen päättötodistuksen saanti on syystä tai toisesta vaarantunut. Joustavan perusopetuksen mahdollisuudesta keskustellaan oppilaan ja huoltajan kanssa lähikoulussa, kun aiemmat koulunkäynnin tukitoimet osoittautuvat riittämättömiksi. Keskusteluihin osallistuvat tarvittavat oppilashuollon edustajat, useimmiten mukana on koulukuraattori. Oppilaan oma sitoutuminen ja motivaatio oppimiseen ovat erittäin tärkeitä.

Mikäli päädytään hakemaan paikkaa joustavasta perusopetuksesta, täytetään hakemus, jonka huoltaja allekirjoittaa. Koulu toimittaa hakemuksen kirjaamoon, josta hakemus edelleen toimitetaan opetustoimen hallintoon. Hakemusten perusteella järjestetään moniammatillinen tapaaminen, jossa yhdessä arvioidaan oppilaan mahdollisuuksia suorittaa perusopetus loppuun joustavin järjestelyin. Moniammatillisessa työryhmässä valitaan oppilaat joustavaan perusopetukseen. Päätöksen oppilasvalinnasta tekee erityisopetuksen suunnittelija. Jos joustava perusopetus päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, erityisopetuksen suunnittelija tekee siitä hallintopäätöksen pedagogisen selvityksen perusteella.

Joustava perusopetus toteutetaan pääsääntöisesti pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetus voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä, mikäli se on tarkoituksenmukaista.

Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia.

Joustavassa perusopetuksessa työssä oppiminen on osa valinnaisainekokonaisuutta. Työssäoppimisjaksot suunnitellaan yksilöllisesti oppilaan tarpeiden mukaan. Työssäoppimispaikat etsitään yhdessä opettajan, ohjaajan, huoltajan ja opiskelijan kanssa. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilas käy ohjaajan kanssa tutustamassa työpaikkaan. Samalla käydään läpi opettajan laatima työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyvä ohjeistus ja se annetaan työnantajalle. Työssä oppimispaikan vastuuhenkilö ja koulun aikuiset tekevät tiivistä yhteistyötä koko jakson ajan ja ohjaaja vierailee säännöllisesti työssäoppimispaikoissa.

Joustavan perusopetuksen oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS, mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä. Laatiminen tai jo olemassa olevan suunnitelman päivittäminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa ennaltaehkäisevän tuen, varhaisen tuen,lastensuojelun ja nuorta hoitavien yhteistyötahojen kanssa. Opetuksen järjestämiseen liittyvät suunnitelmat myös työssäoppimisjaksojen osalta kuvataan tarkasti oppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa, jossa myös määritellään vastuut ja työnjako. Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 7.


[50] Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)
[51] Perusopetusasetus 9 a 1 mom. (1768/2009)
[52] Perusopetusasetus 9 a § 2 mom. (1768/2009)
[53] Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)
[54] Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)