Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä.
Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja
perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille,
kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön
käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja
hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä
otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa
tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen
oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet
toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön
vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä,
kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja
oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu
opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla
ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja
hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu,
mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja
huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen
toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä
ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön,
reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen
noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista
tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan
perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on
käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden,
kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. ^[35] Vapautus opetukseen osallistumisesta
voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita
toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua
poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö

Kotkassa pyritään takaamaan jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle hyvä ja turvallinen koulupäivä. Tässä korostuu koko kouluyhteisön yhteistyö sekä kaikkien sitoutuminen kouluyhteisön sääntöihin. Turvallisesta kouluyhteisöstä huolehtiminen kuuluu niin kouluyhteisön aikuisten kuin lasten ja nuorten jokaiseen koulupäivään. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja tätä kasvatustyötä tukee aktiivinen ja rakentava yhteistyö koulun kanssa.

Oppilaiden osallisuutta tuetaan päivittäisessä koulutyössä, suunnitelmallisessa oppilaskuntatoiminnassa ja Kotkan lasten- ja nuorten parlamenttien toiminnassa. Yhteistyö kunnan toimijoiden kesken toteutetaan nivelvaiheyhteistyönä. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa, toteuttaa ja arvioi turvallisen koulupäivän ja kouluyhteisön hyvinvoinnin toteutumista. Kouluyhteisö tekee yhteistyötä tarpeen mukaan myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulujen lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan tarkemmat toimintatavat.

Kodin ja koulun yhteistyössä korostetaan sujuvaa, vastavuoroista arjen kasvatuskumppanuutta. Yhteistyön muotoina toimivat ainakin oppilashallintajärjestelmä, erilaiset sähköiset oppimisympäristöt, henkilökohtaiset tapaamiset ja viestintä sekä kouluilla järjestettävät erilaiset huoltajatapaamiset. Huoltajayhteistyötä tehdään myös koulujen vanhempainyhdistysten kanssa.

[34] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. ja perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)
[35] Perusopetuslaki 35 § 2 mom.
[36] Perusopetuslaki 35 § 2 mom.