Koulukiusaaminen

Koulukiusaamiseen puuttuminen

Rauhalan koulun toimintamalli:

Koulukiusaamisella tarkoitetaan oppilaan joutumista toistuvasti saman tai usean oppilaan kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi tönimisenä, lyömisenä, haukkumisena, pilkkaamisena, yksin jättämisenä tai ilkeinä puheina takanapäin. Poikien kiusaaminen on useimmiten suoraa; tönimistä, tuuppimista ja suoraa haukkumista. Tyttöjen kiusaaminen on puolestaan epäsuoraa; jättämällä kiusattu yksin ja puhumalla pahaa takanapäin. Aikuiset eivät aina välttämättä huomaa väkivaltaisia tilanteita tai kiusaamista. Oppilaat ovat tietoisia asioista. Uhrit kertovat harvoin tapahtuneesta koulussa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta. Vapaa-ajan kiusaamistilanteet toisinaan heijastuvat koulun arkeen ja näin ollen niitä käsitellään yhteistyössä huoltajien kanssa. Yleensä asioista puhutaan vasta kotona. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää kiusaamisen ehkäisemiseksi. Kiusaamistilanteisiin tulee puuttua heti.

Kiusaamistilanteen käsittelijöinä Toimivat luokanopettajat ja rehtori. Asia voidaan tarvittaessa käsitellä oppilashuoltoryhmässä. Tilanteen vaatiessa asian selvittämiseen voidaan pyytää ulkopuolinen sovittelija.

1. PUUTU TILANTEESEEN VÄLITTÖMÄSTI (kun huomaat kiusaamista, lopeta tilanne heti)

2. SELVITÄ KIUSAAMISTILANNE RAUHALLISESTI JA PUOLUEETTOMASTI

3. KESKUSTELE KIUSATUN KANSSA (tapahtumien kulku, vakuuta lapselle, että kiusaamisen esilletulo on oikein ja että hänen turvallisuudesta pidetään huolta, selvityskeinojen etsiminen) Onko tutkinnassa mukana myös muut silminnäkijät?

4. KESKUSTELE KIUSAAJAN KANSSA (tapahtumien kulku, vältä miksi-kysymyksiä, sillä syyllisyyskysymyksistä kiistely lukkiuttaa tilanteen, etsi vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja)

5. YHTEISKESKUSTELU MOLEMPIEN OSAPUOLTEN KANSSA (eri osapuolten näkemysten yhteensovittaminen, sovitaan kiusaamisen lopettamisesta, sovittelu, sovitaan seurannasta)

6. TAPAAMINEN: Jos kiusaaminen on vakavaa tai jatkuvaa, asia selvitetään yhdessä oppilaiden huoltajien kanssa. Tällöin mietitään mahdollinen avun tarve sekä kiusatun että kiusaajan osalta. Koululle järjestetään tapaaminen, jossa on paikalla kiusaaja ja hänen huoltajansa. Kiusatun ja hänen huoltajiensa kanssa järjestetään erikseen palaveri. Jos kiusaajia on useampi, harkitaan, että tavataanko heitä ja heidän huoltajiaan erikseen vai ryhmänä. Tapaamisessa käsitellyt asiat ja päätökset kirjataan muistioksi, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat.

7. YHTEYS KOTEIHIN: Vakavissa kiusaamistapauksissa (mm. fyysinen väkivalta tai useita kertoja toistunut henkinen kiusaaminen) kaikki osapuolet kirjaavat tapahtuneen omin sanoin paperille, jonka he allekirjoittavat. Alkuperäinen kertomus säilytetään koululla ja kopio lähetetään tiedoksi huoltajille.

8. TARVITTAESSA OPETTAJA VOI MÄÄRÄTÄ KIUSAAJALLE JÄLKI-ISTUNNON, JOSTA LAITETAAN TIETO HUOLTAJALLE (kasvattavat sanktiot, seuranta)

KOULUKIUSAAMISEEN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ

  • Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä, verbaalista ja sosiaalista.
  • Se voi olla suoraa tai epäsuoraa.
  • Se tapahtuu toistuvasti.
  • Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee epätasapaino.
  • Se on tahallista ja tietoista.
  • Koulukiusaamisessa alistetaan ja loukataan toista oppilasta.
  • Siihen liittyy ryhmän vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen.

KIUSAAMISTILANTEESSA ESIINTYVIÄ ROOLEJA

Kiusaaja

  • kokee itsensä dominoivaksi ja uskoo, että häneltä odotetaan tiettyä käytöstä
  • ärsyyntyy helposti
  • myönteinen suhtautuminen väkivaltaan
  • valitsee usein seurakseen itseään nuorempia lapsia
  • usein vanhempiin etäinen suhde

Kiusattu

  • on yleensä herkkä, vetäytyvä, pelokas ja hiljainen
  • ärsyyntyy helposti ja saattaa vastata kiusaukseen hyökkäyksellä
  • vähemmän ystäviä kuin muilla
  • kiusatuksi joutumiseen ei tarvita mitään erillistä syytä

Apuri

  • ei aloita kiusaamista
  • pelkää joutuvansa itse kiusatuksi
  • ahdistuu, koska toimii omaa arvomaailmaansa vastaan

Vahvistaja

  • on läsnä, vaikka ei itse kiusaisi
  • palkitsee kiusaajaa esimerkiksi naurulla
  • levittää huhuja kiusatun edustamasta uhkasta

Puolustaja

  • asettuu kiusatun rinnalle
  • kertoo kiusaamisesta aikuiselle
  • yleensä kiusatun ystävä ja lohduttaja

Ulkopuolinen

  • hakeutuu pois kiusaamistilanteesta
  • ei asetu kenenkään puolelle