3 YKSILÖKOHTAINEN oppilashuolto ja sen toimintatavat

YKSILÖKOHTAINEN oppilashuolto ja sen toimintatavat

3.1 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

Opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon lisäksi yksilökohtainen oppilashuolto sisältää yksittäiselle oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, koulupsykologi- ja kuraattoripalveluja ja monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5§).

Kuka hyvänsä koulun työntekijöistä voi joutua tilanteeseen, jossa hänelle herää huoli oppiaasta. Huolen synnyttyä kukin toimii oman tehtävänsä velvoitteiden mukaisesti.

Yksilöllisen oppilashuollon käyttäminen perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Tavoitteena on avoin ja luottamuksellinen yhteistyö. Jos oppilaan tueksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä, se edellyttää oppilaan tai huoltajan kirjallista suostumusta.

Laista nousevat tietyt velvollisuudet ja oikeudet.

Opettajan tehtävä on seurata oppilasta oppitunneilla. Opettaja ohjaa ja antaa tukea oppilaalle oppiaineen opiskelussa. Muutokset opintomenestyksessä tai tuntikäyttäytymisessä antavat opettajalle tietoa oppilaan tilanteesta. Opettaja keskustelee huomioistaan oppilaan kanssa. Opettaja seuraa poissaoloja ja merkitsee ne Helmeen. Opettaja on tilanteen mukaan yhteydessä huoltajaan/huoltajiin. Mikäli opettaja arvioi, että oppilaan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan psykologi- tai kuraattoripalveluja, on hänen otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot (OHL 16§).

Koulunkäynninohjaajan tehtävänä on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siirtymätilanteissa, tarkkaavuuden ja oman toiminnan ohjaamisessa opetustilanteissa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Koulunkäynnin ohjaaja toimii opettajan työparina ohjaten ja avustaen tukea tarvitsevia oppilaita opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvissä tehtävissä.

Rehtori huolehtii siitä, että koulun työntekijöillä on edellytykset toimia tehtävänsä mukaisesti. Rehtori vastaa siitä, että oppilailla ja huoltajilla sekä koulun työntekijöillä on saatavilla tietoa oppilashuollon toiminnasta.

Koulukuraattori toimii koulussa sosiaalityön ammattilaisena. Koulukuraattori tekee oppilaan kokonaistilanteen kartoitusta ja arvioi tuen tarvetta. Tarvittavat tukitoimet suunnitellaan yhdessä oppilaan kanssa. Koulukuraattori tarjoaa oppilaalle apua koulunkäyntiin, opiskeluun, erilaisiin elämäntilanteisiin, vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Koulukuraattori tekee yhteistyötä huoltajien kanssa. Opettaja ja koulun muu henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida koulukuraattoria oppilasta koskevissa asioissa oppilaan suostumuksella.

Terveydenhoitaja on terveyden, kasvun ja kehityksen sekä terveydenedistämisen asiantuntija. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen kaikille vuosiluokille. Oppilas voi hakeutua terveydenhoitajan avoimelle vastaanotolle ilman ajanvarausta. Terveydenhoitajan palveluihin kuuluvat myös rokotukset sekä tuki ja neuvonta mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä asioissa. Opettaja, luokanvalvoja ja oppilaitoksen muu henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida terveydenhoitajaa oppilasta koskevissa asioissa oppilaan tai huoltajan suostumuksella.

Lääkäri tekee tarkastuksen kaikille ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa koululääkärille kasvuun, kehitykseen ja opiskelukykyyn liittyvissä asioissa hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon ja jatkotutkimuksiin. Muu lääkärin vastaanottoa vaativa sairaanhoito tapahtuu omassa terveyskeskuksessa.

Koulupsykologi selvittää ja arvioi lapsen ja nuoren kehityksessä, koulunkäynnissä, tai oppimisessa esiin tulevia pulmia. Arvioiden ja tutkimusten perusteella suunnitellaan, suositellaan ja ollaan mukana toteuttamassa tarvittavaa tukea ja toimenpiteitä. Koulupsykologin asiakkaaksi ohjautuminen ja asiakkuus on vapaaehtoista ja perustuu suostumukseen. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi oppilas, huoltajat, opettajat tai muu oppilashuoltohenkilöstö.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan, mikäli todetaan, että muut toimenpiteet eivät ole riittäviä tai tuen tarpeen arviointi on tarkoituksenmukaista aloittaa moniammatillisesti. Ryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Toiminta ja tehtävät kuvataan tarkemmin luvuissa 3.6 ja 3.7.

 

3.2 Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

Valtioneuvoston asetuksen (Asetus 338/2011) mukaan ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tehdään laaja terveystarkastus. Laajoista terveystarkastuksista (5. luokka) käytetään apuna terveydenhoitajan tekemää luokkayhteenvetoa arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollista tarvetta lisätoimiin. Luokkakohtainen yhteenveto käsitellään koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.

Kouluterveydenhuollon laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. 

3.3 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Vastuu oppilaiden hoidon toteuttamisesta on aina oppilaan vanhemmilla ja hoitavalla taholla. Lääkäri vastaa lääkkeiden määräämisestä ja lääkemääräysten oikeellisuudesta. Opettajat tai avustajat eivät missään tilanteessa anna mitään lääkkeitä oppilaille ilman oppilaan huoltajan kirjallista ohjetta. Koulussa ei pidetä esim. särkylääkkeitä varalla oppilaita varten. Oppilaille annetaan ainoastaan heitä varten kouluun tuotuja lääkkeitä.

Lääkehoito järjestetään lääkehoito opetustoimessa- ohjeistuksen ja STM (2010) toimintamalli diabetesta sairastavan lapsenkoulupäivän aikaisesta hoidosta ohjeen mukaisesti.

Lääkehoidon toteuttaminen perustuu näissä tilanteissa ennen kaikkea oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä lääkehoitoa seuraavan henkilön ja koulun väliseen yhteiseen sopimukseen. Sopimus laaditaan lukuvuosittain.

Huoltajan kanssa sovitaan tapaaminen, jossa keskustellaan lapsen sairaudesta ja lääkityksestä. Tapaamiseen tulevat luokanopettajan/luokanvalvojan lisäksi rehtori sekä tilanteen mukaan koulunkäynnin ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulunkäynnin ohjaajien koordinaattori, terveydenhuollon ammattilaisia (esim. diabeteshoitaja) tai muita henkilöitä. Kouluterveydenhoitaja toimii neuvottelun kokoonkutsujana ja hoitaa sovittujen asioiden kirjaamisen. Tarvittaessa tapaamisessa laaditaan lääkehoidon järjestämistä koskeva sopimus.

Erityisruokavaliot tilataan Kymijoen ruokapalvelujen sähköisellä lomakkeella. Erityisruokavalion edellytyksenä on, että oppilas noudattaa kyseessä olevaa ruokavaliota myös kotona.

3.4 Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

Kaikki oppilaat ovat oikeutettuja yleiseen tukeen, jota on esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, ohjaus, joustavat opetusjärjestelyt, tiivis yhteistyö huoltajan kanssa ja tukiopetus. Tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen voi tuoda esiin oppilas, huoltaja tai opettaja.

Yleisestä tuesta siirrytään tehostettuun tukeen silloin, kun oppilas tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä, pitkäaikaista tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja. Ennen tehostetun tuen aloittamista laaditaan pedagoginen arvio, jossa kuvataan mm. oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne, sekä arvioidaan, millä keinoin oppilas on tuettavissa. Pedagogisen arvion laatimisesta vastaa pääasiallisesti oppilaan luokanopettaja/ aineenopettaja/ luokanvalvoja. Oppilas ja huoltaja osallistuvat tuen tarpeen selvittämiseen ja tuen suunnitteluun. Tarvittaessa arvion laatimisessa on mukana muita asiantuntijoita.

Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa pedagogisen arvion perusteella. Tehostettua tukea annetaan oppimissuunnitelmaan kirjattujen tukien muodossa. Oppimissuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään kerran lukuvuodessa. Oppimissuunnitelma pyritään laatimaan ja päivittämään yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa. Oppilas on mukana oman ikätasonsa mukaisesti.

Oppimissuunnitelmaan kirjataan tuen antamiseen osallistuvien vastuut ja työnjako sekä oppilaan ja huoltajan osuus tuen toteuttamisessa. Päivittämisen yhteydessä arvioidaan tuen vaikutukset ja riittävyys. Mikäli oppilaan tuen tarve vähenee, eikä tarvita tehostettua tukea, siirrytään yleiseen tukeen. Siirtyminen tehostetusta tuesta yleisen tuen piiriin käsitellään moniammatillisesti.

Mikäli tehostettu tuki ei riitä, laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisesti yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas osallistuu ikätasonsa mukaisesti. Pedagoginen selvitys sisältää mm. opettajan/opettajien kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä, selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä rehtorin kirjallisen arvioin oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Pedagogisen selvityksen ja rehtorin esityksen perusteella erityisopetuksen suunnittelija tekee päätöksen erityisen tuena aloittamisesta.

Erityisen tuen alkaessa oppilaalle laaditaan vähintään vuosittain päivitettävä HOJKS. Laatimisesta vastaa erityisluokanopettaja tai laaja-alainen erityisopettaja yhdessä luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa. Huoltaja on mukana HOJKS:n laatimisessa ja oppilas osallistuu laadintaan oman ikätasonsa mukaisesti. HOJKS:in laatimisesta vastuussa oleva opettaja kutsuu yhteistyötahot koolle. Yhteistyötahojen antama tuki kirjataan HOJKS:iin. Tieto oppilaasta laaditusta asiantuntijalausunnosta kirjataan HOJKS:iin ja lausunnon tietoja hyödynnetään tavoitteiden asettamisessa. Tämän jälkeen HOJKS tulee päivittää niiltä osin kuin tuki tai tavoitteet muuttuvat.

Joustavan perusopetuksen oppilaille sekä niille oppilaille, jotka opiskelevat vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS, mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä. Laatiminen tai jo olemassa olevan suunnitelman päivittäminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tukitoimia pohditaan myös yhteistyötahojen kanssa.

Mikäli oppilas sairastuu vakavasti tai oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityisiä opetusjärjestelyjä vaikeassa elämäntilanteessa, pohditaan opetuksen järjestäminen tapauskohtaisesti. Jos oppilas viettää hoitojaksoja oman kunnan ulkopuolella, opetustoimi ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle.

Sairaalaopetuksessa voidaan tarvittaessa hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta, huomioonottaen lapsen tai nuoren terveydentila, pedagogiset erityistarpeet ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet.

3.5 Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilas, jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ei saa jättää ilman valvontaa. Rehtorin tehtyä kirjallisen päätöksen opetuksesta epäämisestä, oppilaan valvonnasta vastaa huoltaja.

Ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle tai oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Selvitys tapahtuneesta, oppilaan ja huoltajan kuuleminen on tarkoituksenmukaista tehdä kirjallisesti.

Kurinpidolliset tilanteet vaativat välittömiä toimia. Usein tarvitaan myös pitkäjänteisempää tuen järjestämistä. Rehtori arvioi kurinpitotilanteessa oppilashuollon palveluiden tarpeen. Tarvittaessa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä oppilaan tai tarpeen mukaan huoltajan suostumuksella.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Otsolan koulussa kasvatuskeskusteluihin ohjataan oppilas, jonka kanssa luokan- tai aineenopettaja on toistuvasti joutunut huomauttamaan epäasiallisesta tai häiritsevästä käytöksestä. 

3.6 Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

Yksilökohtaisen oppilashuollon perusajatuksena on huolehtia siitä, että oppilaan yksilölliset tarpeet oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyen tulevat huomioiduksi. Tavoitteena oppilashuollossa on varhainen puuttuminen sekä yksilöllisten huolenaiheiden ja oppimisen esteiden ennaltaehkäisy.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan, kun selvitetään oppilaan oppilashuollon tuen ja palveluiden tarve. Kokoonkutsumisesta vastaa se henkilö, kenelle huoli oppilaasta syntyy tai kenelle huolesta on ilmoitettu. Hän arvioi, kenen asiantuntemusta asian käsitteleminen vaatii. Ryhmän jäsenten läsnäolon on oltava ammatillisesti perustelua.

Koollekutsuja pyytää suostumuksen ensin suullisesti ja ryhmän kokoontuessa kirjallisesti. Oppilaan suostumus riittää, mikäli hänen katsotaan ymmärtävän suostumuksen merkitys. Lähtökohtana asiantuntijaryhmän kokoontumisessa on se, että huoltaja on läsnä hänen lapsensa asioita käsiteltäessä. Mikäli huoltaja ei pääse osallistumaan, varataan hänelle mahdollisuus allekirjoittaa suostumus asian käsittelemiseksi ilman hänen läsnäoloaan. Oppilas voi painavista syistä kieltää huoltajan osallistumisen monialaisen asiantuntijaryhmän työhön. Edellytyksenä on, ettei se ole oppilaan oman edun vastaista. Arvion tästä tekee aina sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö eli koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja tai lääkäri. Suostumukset asioiden käsittelyyn yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi liitetään osaksi laadittavaa oppilashuoltokertomusta.

Oppilaan ja huoltajan suostumuksella kootun asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa oppilashuoltokertomuksen kirjaamisesta ja sen tallentamisesta, ryhmän koollekutsumisesta jatkotoimenpiteiden seuraamisesta. Oppilaan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava oppilashuoltotyössä huomioon. Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä saatu tieto on salassapidettävää eikä sitä saa käyttää muuhun kuin oppilashuoltoon liittyviin tehtäviin.

Monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö ilmoittaa rehtorille vireillä olevien monialaisten oppilashuoltotapausten määrän. Kaikkien työntekijöiden tulee antaa rehtorille tieto aina silloin, kuin on kyseessä turvallisuuden vaarantuminen tai rikos.

3.7 Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Kun monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen oppilaan oppilashuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä oppilashuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät oppilasta koskevat tiedot oppilashuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.

Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen oppilaan: 1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 2) asian aihe ja vireillepanija; 3) oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4) tiedot asian käsittelystä monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5) toteutetut toimenpiteet; 6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Kirjauksissa tulee pitäytyä tosiasioissa, välttää tulkintojen tekemistä ja muistaa, että arkaluonteisten asioiden käsitteleminen ja kirjaaminen oppilashuollossa edellyttää suostumusta. Oppilashuoltokertomukseen voidaan kirjata tieto, että oppilas saa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, tai tieto, että tuen antamista selvitetään.

Oppilashuoltokertomuksia säilytetään lukollisessa kaapissa tai kassakaapissa koulun kansliassa. Oppilashuoltokertomuksista kertyvää rekisteriä hallinnoi rehtori tai hänen osoittamansa henkilö. Oppilaan siirtyessä pois koulusta, oppilashuoltokertomus siirretään opetustoimeen arkistoitavaksi. Mikäli oppilashuoltokertomuksen siirtäminen seuraavaan kouluun katsotaan tarpeelliseksi, pyydetään huoltajalta kirjallinen suostumus siirtämiseen. Ilman allekirjoitettua suostumusta oppilashuoltokertomusta ei voida siirtää. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto on kuitenkin siirrettävä, esimerkiksi pedagogisen asiakirjan avulla.

3.8 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi.

Kotkassa perhepalveluihin kuuluvat ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja lastensuojelun palvelualueet. Oppilashuollon palvelut ovat osa ennaltaehkäisevää työtä. Esiopetus tekee tiivistä yhteistyötä lastenneuvolan kanssa. Varhaisen tuen ja lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö suunnitellaan tapauskohtaisesti.

Opetustoimen palveluksessa olevat henkilöt ja luottamushenkilöt ovat lastensuojelulain § 25 mukaan velvollisia ilmoittamaan lastensuojelulle, jos he tehtävässään saavat tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksella ilmaistaan huoli lapsen/oppilaan tilanteesta silloin, kun asiaan ei saada selvyyttä koulun/esiopetuksen ja kodin välisellä yhteistyöllä. Hyvään toimintatapaan kuuluu ilmoittaa myös huoltajalle aikeesta tehdä lastensuojeluilmoitus; mikäli aikeesta ei ilmoittajan arvion mukaan aiheudu vaaraa lapselle/oppilaalle. Yhdessä lapsen/oppilaan tai huoltajan kanssa on myös mahdollista ottaa yhteyttä lastensuojeluun tuen tarpeen arvioimiseksi. Lastensuojelua voi myös konsultoida mainitsematta oppilaan nimeä

Varhaisen tuen palvelualueeseen kuuluvat lasten, nuorten ja perhetyön tiimi. Tiimeihin on koottu lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluita. Palvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella, jolloin yhteyttä voivat ottaa lapset, nuoret ja huoltajat itse. Koulun tehtävänä on ohjata tarvittaviin palveluihin. Mikäli lapsella/oppilaalla on asiakkuus varhaisen tuen palveluihin, opettaja tai oppilashuollon palveluiden edustaja voi esimerkiksi kutsuttuna osallistua verkostopalaveriin oppilaan tai huoltajan suostumuksella.

Mikäli lapsella/oppilaalla on hoitokontakti lasten tai nuorten psykiatrian poliklinikalle, opettaja tai oppilashuollon palveluiden edustaja voi kutsuttuna osallistua verkostopalaveriin tai psykiatrian poliklinikalta voidaan kutsua edustaja koululle. Osallistumiseen tulee olla oppilaan/huoltajan suostumus. Esiopetuksesta tai koulusta ei suoraan ohjata lapsia/ oppilaita erikoissairaanhoidon piiriin. Ohjaus vaatii aina lähetteen lääkäriltä.

Yhteistyö nuorisotoimen, Kotkan ohjaamon ja poliisin kanssa suunnitellaan ja sovitaan yksilökohtaisen tarpeen mukaan.

 

[2] Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä terveydenhuollosta 7§

[3] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § mom. 2.kohta