2 YHTEISÖLLINEN oppilashuolto ja sen toimintatavat

YHTEISÖLLINEN oppilashuolto ja sen toimintatavat


2.1 Yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Koulujen oppilashuolto perustuu perusopetusta ja oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä opetussuunnitelman perusteisiin. Pyrkimyksenämme on edistää oppilaan oppimista, terveyttä ja hyvinvointia. Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastukset suoritetaan joka kolmas vuosi. Yhteinen välittäminen ja varhaisen tuen tarjoaminen ovat koulun toimintakulttuuria ja ovat osa koulun arkea. Hyvinvointia edistää välittäminen, ilmapiiristä huolehtiminen, terveydellisten olojen tarkastukset ja hyvinvointia koskevat kyselyt sekä arviointi- ja palautekeskustelujen järjestäminen.

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuussa. Vanhempaintoimikunnan edustaja ja oppilaskunnan edustaja kutsutaan mukaan yhteen kokoukseen lukuvuoden aikana. Lisäksi heitä voidaan kutsua kokouksiin, jossa käsitellään kodin ja koulun välistä yhteistyötä tai oppilaiden osallisuutta koulutyössä.

Otsolan koulussa kokoontuu kuukauden ensimmäisenä torstaina ns. Moniammatillinen tiimi, jossa ovat edustettuina kaikki koulun tiloissa toimivat ammattiryhmät. Tiimin kokouksissa sana on vapaa ja jokaisen edustettuna olevan tahon edustaja käyttää puheenvuoron, jossa kertoo oman ryhmänsä kuulumiset ja esittää toiveet. Tämä eri ammattiryhmien yhteistyö on parantanut tiedon kulkua ja lisännyt tietämystä toinen toistemme tilanteesta ja tehtävistä tässä talossa.

Koulun johtoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi vararehtori ja kolme tiimivetäjää. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja lisäksi tarpeen mukaan. Opettajista on muodostettu kolme tiimiä, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tiimit ovat: Oppimisen tiimi, Digi- ja tietotiimi sekä Hyvinvointitiimi. Lisäksi luokka-astetiimit kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tiimityöskentelylle on varattu työjärjestykseen aika maanantaille klo 8.00 - 8.50. Opettajankokoukset ja pedagogiset kahvilat ovat noin kerran kuukaudessa maanantaiaamuisin.

Rehtori järjestää kahdesti lukuvuodessa henkilökunnan aamubrunssin, jolloin koulu alkaa kaikilla aikaisintaan klo 8.50. Aamubrunssilla nautitaan yhteinen aamiainen ja kuunnellaan jokin alustus tai keskustellaan ajankohtaisista kouluasioista. Rehtorin aamukahveille (syyslomaa edeltävä päivä) kutsutaan huoltajat, isovanhemmat ja koulun henkilökunta.

Opettajakunta päättää lukuvuoden teemaviikot ja -päivät.

Oppilaskunta toimii aktiivisesti ja järjestää lukuvuosittain erilaisia tapahtumia.

Otsolan koulun on liikkuva koulu, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle koululaiselle vähintään yksi tunti liikuntaa jokaisena koulupäivänä. Liikuntatuntien lisäksi oppilaat liikkuvat liikuntavälitunnilla + muilla välitunneilla. Koulupäivään pyritään sisällyttämään toiminnallisia tehtäviä, jolloin oppilaat pääsevät pois pulpetista mahdollisimman usein.

1. luokan oppilaat ja esioppilaat osallistuvat alkuluokkatoimintaan erillisen suunnitelman mukaisesti.


2.2 Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tavoitteet, toimintatavat ja käytännöt

Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta on luonteva osa koulumme arkipäivän opetus- ja kasvatustyötä. Ryhmän tavoitteena on kehittää toimintatapoja, joiden avulla pystytään riittävän ajoissa ennaltaehkäisemään oppimisen esteiden kasautuminen. Yhteistyössä toimiminen ja kehittäminen ovat keskeinen ryhmän toimintatapa. Ryhmä asettaa työskentelylle tavoitteet lukuvuosittain. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita, vaan yksittäisen oppilaan asioissa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä oppilaan tai huoltajan suostumuksella.

Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu lukuvuonna 2019-2020 kuukausittain. Ensimmäisellä kerralla asetetaan tavoitteet. Kevään viimeisellä kerralla arvioidaan oppilashuollon toteutumista.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat rehtori (pj), laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, esiopetuksen ja opettajakunnan edustaja. Ryhmään voidaan kutsua myös asiantuntijoina opettajia, oppilaita, huoltajia sekä eri viranomaisia.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän käsiteltävät asiat sovitaan ja valmistellaan etukäteen. Oppilashuoltoryhmän kokouksesta laaditaan muistio, johon kirjaan läsnäolijat, käsiteltävät asiat ja sovitut toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt. Seuraavassa kokouksessa tarkistetaan sovittujen toimenpiteiden toteutuminen.

Otsolan koulun yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteet lukuvuodelle 2019-2020:
      • Oppilaiden osallisuuden lisääminen
      • Otsolan koulu eskarista viidenteen
      • Dialogisuuden vahvistaminen kouluyhteisössä

 
2.3 Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

Koulut tekevät aktiivisesti yhteistyötä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa. He järjestävät koululaisille vapaa-ajantoimintaa, välituntitoimintaa ja osallistuvat koulujen toimintaan mm. ryhmäytyspäivien muodossa. Varhaisen puuttumisen ja etsivän nuorisotyön mallit tarjoavat tukimenetelmiä yläkoululaisille, joilla on poissaoloja, päihteiden käyttöä tai jotka ovat osallisena koulukiusaamisessa.

Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto käsittelevät nuorille ajankohtaisia asioita ja edistävät nuorten hyvinvointia. Eri kouluista osallistuu näiden tahojen toimintaan vaaleilla valitut henkilöt. Koulut ja opetustoimi tekevät yhteistyötä sekä parlamentin että nuorisovaltuuston kanssa.

Seurat ja yhdistykset sekä yritykset mahdollistavat kouluilla ja koulupäivän ulkopuolella toimintaa lapsille ja nuorille. Kyseiset yhteistyötahot järjestävät mm. kerhoja, lajivalmennusta ja -esittelyjä sekä esimerkiksi leirejä.

Yhteistyötahot voivat olla myös mukana koulujen monitoimijaisissa vanhempainilloissa ja muissa tilaisuuksissa, kuten yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä.

2.4 Yhteistyö oppilaanohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa

Kotkan perusopetuksen opetussuunnitelmaan on luotu oma suunnitelma oppilaanohjauksen järjestämisestä. Suunnitelma sisältää mm. oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat, kodin ja koulun yhteistyön ohjauksessa, työskentelyn monialaisissa verkostoissa, työelämään tutustumisen järjestelyt sekä oppilaanohjauksen työn- ja vastuunjaon. Suunnitelma on luettavissa täältä.

Nivelvaihekuvaukset löytyvät seuraavista linkeistä:

- Esiopetuksesta perusopetukseen

- Toiselta vuosiluokalta kolmannelle vuosiluokalle

- Alakoulusta yläkouluun

2.5 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastukset suoritetaan joka kolmas vuosi. Tarkastuksista vastaa Kotkassa ympäristökeskus ja niihin osallistuvat rehtori, terveystarkastaja, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon edustaja, työterveyshuollon edustaja, kiinteistönhoitaja, koulun henkilökunnan ja oppilaiden edustaja ja työsuojelun edustaja. 

Tarkastuskaaviosta on luettavissa koulutarkastusten eteneminen, vastuunjaot ja käytänteet.

2.6 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Kouluissa tehdään moniammatillista yhteistyötä opetushenkilöstön ja oppilashuollon kanssa. Terveydenhoitaja pitää tarpeen mukaan oppitunteja yhteistyössä luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa. Aiheet valitaan esiin nousevien ilmiöiden mukaan. 


2.7 Järjestyssäännöt

Koulukohtaisesti on laadittu järjestyssäännöt, jotka ovat nähtävillä sekä koulussa että sähköisesti koulun kotisivuilla. Järjestyssäännöt päivitetään tarvittaessa.

2.8 Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Opettajat seuraavat oppilaiden poissaoloja ja kirjaavat ne Wilma-oppilastietojärjestelmään. Vanhempien toivotaan ilmoittavan koululle oppilaan sairastumisesta heti ensimmäisenä sairaspäivänä. Luokanvalvojan on saatava selvitys poissaolosta, jonka hän kirjaa Wilma-järjestelmään. Wilman kautta huoltajat voivat omilla tunnuksillaan seurata lastensa poissaoloja ja muita kouluasioita. Mikäli oppilas sairastuu koulupäivän aikana, koulusta ilmoitetaan kotiin sairastumisesta ja oppilaan mahdollisesta kotiin lähettämisestä.

Jos oppilaalle kertyy syystä tai toisesta poissaoloja, kootaan tarvittaessa monialainen asiantuntijaryhmä huoltajien ja oppilaan kanssa. Muut kuin sairastumisesta johtuvat poissaolot on anottava etukäteen joko luokanopettajalta/-valvojalta (enintään 5 päivää) tai rehtorilta.

Ohjeistus huoltajille poissaolojen ilmoittamisesta ja lomien anomisesta on annettu koulutiedotteessa.

2.9 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Turvallisen toimintakulttuurin rakentaminen kouluyhteisöön perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien, koulun johdon, muun koulun henkilöstön ja koulutuksen järjestäjän keskinäiseen yhteistyöhön. Vastuu turvallisuudesta on toiminnasta vastaavalla rehtorilla. Yhteistyö ei rajoitu ainoastaan koulu- ja oppilaitosyhteisön sisälle, vaan myös ulkopuolisten toimijoiden asiantuntemuksen ja työn hyödyntämiseen (esim. sosiaali- ja terveystoimi, kunnan terveys- ja tekninen toimi, pelastuslaitos, poliisi). Huoltajilla on vastuu lastensa kasvatuksesta myös tapaturmien ja onnettomuuksilta ehkäisyn osalta.Tapaturmien ehkäisyyn tähdätään myös koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksilla, jotka tulee suorittaa joka kolmas vuosi. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto pyrkii ehkäisemään tapaturmia myös terveystarkastuksissa tapahtuvalla terveysneuvonnalla.Toiminnasta vastaava rehtori huolehtii henkilöstön turvallisuuteen liittyvästä täydennyskoulutuksesta ja uusien työntekijöiden perehdytyksestä. Turvallisuuteen liittyvään koulutukseen kuuluu ensiapu ja elvytys. Pelastuslaki velvoittaa kaikkia kansalaisia hätäensiavun- ja hätäilmoituksen tekemiseen.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on ylläpitää omaa riittävää ensiapuvalmiutta ja -osaamista kouluilla sekä varmistaa, että kouluissa on selkeät toimintaohjeet tapaturma- ja hätätilanteisiin silloinkin, kun kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri eivät ole koulussa. Kouluterveydenhoitaja toimii ensiavun asiantuntijana koulussa suunniteltaessa toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin. Ensiapuohjeet löytyvät linkistä: http://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet

Oppilaan huoltaja vastaa ensisijaisesti sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestämisestä ja hoitoon viemisestä. Oppilaan sairastuessa äkillisesti koulupäivän aikana opettaja tai terveydenhoitaja arvioi oppilaan tilanteen ja ottaa yhteyttä vanhempiin ja avustaa tutkimuksen ja hoidon järjestämisessä.

2.10 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakointi on kielletty tupakkalain perusteella koulujen asemakaavan mukaisilla alueilla. Kielto löytyy järjestyssäännöistä ja se on kerrottu oppilaille. Kielto koskee myös nuuskaamista. Koulun järjestyssäännöt kieltävät sähkötupakoinnin.

Mikäli oppilas tavataan tupakoimassa/nuuskaamassa/päihteiden vaikutuksen alaisena koulun alueella, ilmoitetaan asiasta kotiin, koska kyseessä on alle 18 -vuotias nuori. Harkinnan perusteella käytetään seuraavia keinoja: kirjallinen varoitus, lastensuojelun konsultointi sekä ilmoitus poliisille.

Kotkassa on laadittu puuttumismalli päihteiden käyttöön. Mallia päivitetään.

2.11 Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Lähtökohtaisesti oppilaat eivät joudu odottamaan koulukuljetusta 15 minuuttia pidempää aikaa. Koulunkäynnin ohjaajat odottavat kuljetusta oppilaiden kanssa ja saattavat heidät tarvittaessa taksille asti. Aamulla ohjaajat ovat vastaanottamassa oppilaita heidän tullessaan taksilla. Takseissa vastuu on kuljettajalla. Kuljettajat välittävät tietoa matkojen sujumisesta kouluun ja tarvittaessa oppilaiden kanssa keskustellaan käyttäytymisestä matkoilla.

2.12 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä

Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä voivat olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä ja sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, henkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. 

Häirinnästä on kyse silloin, kun teoilla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Häirintä voi olla epäasiallista kohtelua tai puhetta, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta (mm. nimittely, härskit puheet ja vitsit, ulkonäköä tai yksityiselämää koskevat kommentit). Häirintä voi myös ilmetä ei-toivottuna tai tungettelevana fyysisenä kosketuksena. Satunnainen epäasiallinen puhe tai näkemyserot eivät ole häirintää, vaikka ne koettaisiin loukkaavina. Samoin yksittäiset erimielisyydet, satunnainen sopimaton kielenkäyttö tms. eivät ole häirintää, vaikka niistä aiheutuisikin pahaa mieltä. Häirintä voi ilmetä suhteessa yksilöön tai kollektiivisemmin häiritsevänä käytöksenä esimerkiksi oppitunneilla. 

Kiusaaminen on systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Kiusaaminen voidaan jakaa kolmeen pääasialliseen ryhmään: 
1) hiljainen kiusaaminen (esimerkiksi merkitsevien silmäysten vaihtaminen jonkun kanssa, tuijottaminen, huokailu, ilmeily, toisen puhuttelun välttäminen ja ulkopuolelle jättäminen)
2) sanallinen kiusaaminen (esimerkiksi kuiskuttelu, pilkkaaminen, juorujen levittely, matkiminen, pilanteko, pelottelu, uhkailu ja kiristäminen)
3) fyysinen kiusaaminen (esimerkiksi töniminen, estäminen, kamppaaminen, esineillä heittely, tavaroiden piilottelu, luvatta ottaminen ja rikkominen)

Väkivalta on itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua voiman- tai vallankäyttöä tai sillä uhkailua. 

Väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää ennalta ehkäisevät ja yhteisöllisyyttä vahvistavat toimet koulussa

Kiusaamista tulee ennalta ehkäistä systemaattisesti ja oppilaita osallistavalla tavalla, niin että kaikki saadaan ottamaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamisesta pitää puhua yhdessä oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa. Kaikkien osapuolten sitoutuminen turvallisen ilmapiirin luomiseen on ehdottoman tärkeää. Koulussa korostetaan toisten ihmisten henkistä ja fyysistä koskemattomuutta sekä toisen ihmisen kunnioittamista. Yhteisöllisyydellä, toista kunnioittavalla ja arvostavalla toiminnalla luomme turvalliset puitteet kouluarjelle.

Koulussa väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää voidaan ehkäistä monella tavalla. Toiminta voi kohdistua koko kouluun tai pienempiin oppilasryhmiin. Koulun järjestyssäännöillä ja muilla käytännöillä sekä yhteisillä tapahtumilla vahvistetaan turvallisuutta ja hyvinvointia. Myönteiseksi koettu luokka- tai kouluilmapiiri vähentää kiusaamista ja häirintää.

Koulussa väkivallan käyttö on ehdottomasti kiellettyä. Väkivaltaan puututaan koulussa välittömästi. Väkivaltatilanteita pyritään estämään ennaltaehkäisevällä työllä. 

Kiusaamiseen sekä väkivalta- ja häirintätilanteisiin puuttuminen 

Kaikilla oppilailla on oikeus sekä fyysisiltä että psyykkisiltä puitteiltaan turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki §29). Turvallinen oppimisympäristö on myös opettajien ja muun henkilökunnan oikeus. Jokaisella on myös oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen (Perustuslaki 7§) 

Koulussa on ajan tasalla olevat järjestyssäännöt, joiden tarkoituksena on turvata koulutyön häiriintymätön sujuminen, taata kouluyhteisön jokaisen jäsenen työrauha ja oikeusturva sekä luoda miellyttävä opiskeluympäristö. Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä muita annettuja määräyksiä ja ohjeita, kuten esim. opettajien, koulun henkilökunnan ja koulukuljetuksia hoitavien kuljettajien ohjeita sekä erikseen annettavia tilakohtaisia käyttöohjeita, ensiapuohjeita jne. Oppilaat opiskelevat koulussa ohjeistetusti, ohjatusti ja valvotusti, hyvät tavat ovat osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset puuttuvat epäasialliseen, väkivaltaiseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen sekä kiusaamis- ja häirintätapauksiin. 

Väkivaltatilanteeseen puututaan välittömästi. Aikuinen puuttuu tilanteeseen ja pyrkii rauhoittamaan tilanteen ensisijaisesti puhumalla ja tarvittaessa erottamaan osapuolet toisistaan. Mikäli tilanne ei rauhoitu, hankitaan apua (koulun muut aikuiset, poliisi). Aikuinen voi käyttää tarvittaessa kiinnipitoa turvatakseen muut oppilaat (Perusopetuslaki 36 b§). Oppilas toimitetaan tarvittaessa terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Jos mahdollista, väkivaltatilanteen osapuolet viedään rauhoittumaan eri tiloihin aikuisen valvontaan. Väkivaltatilanteesta ilmoitetaan rehtorille sekä otetaan osapuolten huoltajiin yhteyttä. Rehtori ohjeistaa mahdollisten jatkotoimenpiteiden tekemisestä (esim. rikosilmoitus, lastensuojeluilmoitus) ja tarvittaessa oppilaat ohjataan oppilashuollon palveluiden piiriin. 

Häirintä on koulussa kiellettyä. Jos koulun henkilökunnan tietoon tulee jonkun oppilaan syyllistyminen häirintään tulee siihen puuttua välittömästi. Häirintätilanne selvitetään keskustelemalla mahdollisimman pian kaikkien osapuolten läsnäollessa. Huoltajiin ollaan tarvittaessa yhteydessä, jonka yhteydessä sovitaan mahdollisista oppilashuollollisista toimenpiteistä. 

Rehtorilla tai opettajalla on oikeus määrätä häiritsevä oppilas poistumaan luokasta, muusta opetustilasta tai opetustilanteesta. Rehtori tai opettaja voi oppilasta poistaessaan käyttää tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, häirinnän vakavuus tai tilanteen kokonaisarvio huomioonottaen. Oppilashuolto huolehtii, että asianomainen uhri ja tekijä saavat tarvitsemansa tuen tapahtuneen jälkeen (Perusopetuslaki 36 b§).

2.13 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [1]. Suunnitelmassa kuvataan:

  • kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
  • johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
  • sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
  • psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
  • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille
  • toimintavalmiuksien harjoittelu
  • suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

Jokaisessa Kotkan koulussa on laissa vaadittava pelastus- ja kriisisuunnitelma, jota päivitetään vuosittain.

[1] Pelastuslaki 379/2011) 15§ ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2§