Lapsen toimintaympäristö (piha, lähiluonto, rakennettu ympäristö ja muut oppimisympäristöt) on erityisen tärkeää oppimisympäristö matemaattisten taitojen opettelussa sekä teknologia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa. Oppimisen ohjauksessa on keskeistä lasten omat havainnot ja toiminta sekä esiopetuksessa syntyvien tilanteiden hyödyntäminen. Toimintaympäristöön liittyvät lasten havainnot ja niiden arvostaminen sekä rikastaminen ja jäsentäminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito havainnoida ympäristön ilmiöitä sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä tukee lasten matemaattista ajattelua. Saamalla se edistää myös muiden taitojen oppimista. 

Esiopetuksessa matematiikka kulkee lapsen mukana kaikissa toimintaympäristöissä; mm. metsässä, pihalla, lähiympäristössä, ryhmätilassa, ruokalassa vuorovaikutuksessa toisten lasten sekä aikuisten kanssa.

Mitä enemmän aikuinen kiinnittää huomiota ympäristössä oleviin matemaattisiin asioihin, sitä enemmän se auttaa lasta havainnoimaan, innostumaan ja motivoitumaan matematiikasta erilaisissa arjen tilanteissa. 

Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimalla ympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä.

Lasten kanssa yhdessä toteutettava lasten kiinnostuksen kohteesta nouseva oppimisprojekti yhdistää matematiikan, ympäristökasvatuksen sekä teknologiakasvatuksen sisällöt kokonaisuudeksi. Kotkan varhaiskasvatussuunnitelmaan (2022) on kirjattu Design -oppiminen yhdeksi ilmiöpohjaisen työskentelyn menetelmäksi. (Katso myös Pedanet sivut Kotka>Varhaiskasvatus>Kehittämishankkeet>DOP (design suuntautunut pedagogiikka)

Keskeiset oppimiskokonaisuuden tehtävät ovat

• virittää kiinnostus matematiikkaan
• matemaattisen ajattelun kehittyminen
• lasten luonnontuntemuksen ja luontosuhteen vahvistaminen
• tutustuminen arjen teknologiaan ja tutkivaan oppimiseen