Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä ja lähiympäristössä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään tapakulttuuriin sekä vuodenkiertoon ja elämänkaareen liittyviin juhliin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Juhlien ja tapahtumien kautta lapsille tarjoutuu mahdollisuus katsomuskasvatukselle tärkeään kokemuksellisuuteen. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. 

Katsomuskasvatuksessa yhteistyö huoltajien kanssa on olennaista, jotta voidaan vahvistaa katsomuskasvatuksen merkitystä osana Minä ja meidän yhteisömme -oppimiskokonaisuutta. Katsomuskasvatus ei ole tunnustuksellista opetusta, vaan antaa eväitä kunnioittavaan ja ymmärtäväiseen vuorovaikutukseen toisten kanssa. Lapsen leops -keskustelussa tuodaan esiin katsomuskasvatuksen velvoittavuus ja sisältö. Oikea tieto riittävän varhain luo kuvaa turvallisesta ja luotettavasta opetuksesta. 

Erilaisiin tapoihin tutustumalla voidaan vähentää ennakkoluuloja ja vahvistaa ihmisten tasa-arvoista kohtaamista. Esiopetuksen arjessa lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Näiden teemojen käsittelyn pohjana on lapsista lähtevä ihmettely. Hyvin ryhmäytynyt lapsiryhmä on hedelmällinen pohja matkalla monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Näin ollen ryhmäytymisharjoitukset ja tutustumisleikit ovat tärkeitä menetelmiä esiopetuksessa.

Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien, keskustellen, leikkien ja luovasti ilmaisten. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Samalla tuetaan lasten valmiuksia rakentaa omaa kulttuurista ja katsomuksellista identiteettiä. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Kotkan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käytössä Deep Talk -menetelmä, jonka avulla katsomuskasvatuksen aiheita käsitellään vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa lapsiryhmän kanssa.