1. Kirkollinen musiikki

• gregoriaaninen kirkkolaulu: kuorolaulua, yksiäänistä, vapaa rytmi, latinaksi
• organum: kaksiääninen, toinen ääni kvartin tai kvintin päässä melodiasta

2. Maallinen musiikki

• aiheina rakkaus ja ritaritarinat
• mukana soittimia esim. fidel, harppu, luuttu, pillit/huilut, lyömäsoittimet
• trubaduurit esittivät

- keskiaikainen musiikki muuttui vähitellen renessanssimaisemmaksi
- monimutkaisemmat melodiat ja harmoniat
- soitinmusiikki eli maallinen musiikki ja kirkkomusiikki
- Kirkkomusiikissa Palestrina-tyyli
- Juhlat lisääntyivät --> tarvittiin soittajia

--> soittimet kehittyivät: viulu, nokkahuilu, ja viola da gamba, krumhorn, fidel, cembalo, klavikordi

• Tarkoittaa epäsymmetristä helmeä
• Soitinmusiikki itsenäistyi ja orkesteri sai nykyisen muotonsa.
• Terassidynamiikka = välillä soitettiin voimakkaasti, välillä hiljaa
• Pyrittiin loistokkuuteen, musiikki oli koristeellista
• ”Etenee kuin juna”, ei hengähdystaukoja
• Kirkkomusiikki oli loistokasta
• sävellyksiä:
  • passio ja oratorio: kerrotaan musiikin keinoin jokin tapahtuma, joka liittyy Raamatun tekstiin
  • kantaatti: kirkkomusiikki, jossa on kuoro-osuuksia, aarioita ja soitinosuuksia.

Antonio Vivaldi (1678-1741)

• Italialainen säveltäjä
• pappi, joka joutui luopumaan urastaan
• omistautui viulunsoitolle ja säveltämiselle
• n. 600 soitinsävellystä mm. huilulle, sellolle, oboelle, fagotille, luutulle, mandoliinille
• tunnetuin teos Neljä vuodenaikaa (tässä Kevät)

 

Johann Sebastian Bach (1685-1750)

• saksalainen säveltäjä
• toimi hovimuusikkona, hovisäveltäjänä ja urkurina
• taitava urkuri
• Tunnetuin teos on Toccata ja fuuga d-mollissa  sekä Air
• sävelsi kaikkia muita musiikkilajeja paitsi oopperaa

Georg Friedrich Händel (1685-1759)
- saksalaissyntyinen säveltäjä
- muutti Englantiin 1712
-toimi hovisäveltäjänä
-tunnetaan oratorioistaan ja oopperoistaan
-Tunnetuin teos: Messias-oratorio (tässä "Halleluja-kuoro"), Ilotulitusmusiikkia

- 1700 -luvulla kyllästyttiin barokin ajan juhlallisuuteen ja teennäisyyteen.
- Wien oli klassismin ajan musiikillinen keskus
- Soitinmusiikki vahvistui.
- Tyylillisesti kausi huipentui wieniläisklassismiin, jonka aikana aloitettiin säveltämään suurille sinfoniaorkestereille.
- Mieleenpainuvat melodiat, joita säestettiin kevyillä harmonioilla.
- Ihanteena oli kauneus ja keveys

Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
- itävaltalainen säveltäjä
- musiikinhistorian tunnetuin ihmelapsi
- aloitti säveltämisen 4-vuotiaana
- sävelsi ensimmäisen sinfoniansa 8-vuotiaana ja ensimmäisen oopperansa 12-vuotiaana
- isä toimi opettajana
- teki varhain konserttimatkoja ympäri Eurooppaa
- säveltäminen oli helppoa --> tuottelias säveltäjä
- kuoli köyhänä. Haudattiin tuntemattomaan joukkohautaan.
- tunnetuimpia teoksia: Taikahuilu -ooppera Taikahuilu-ooppera (tässä Yön kuningatteren aaria), Pieni yösoitto, kuolinmessu Requiem (tässä Kyrie eleison)

Ludwig van Beethoven (1770-1827)
- saksalainen säveltäjä
- kehitti dramaattisuudellaan klassisen tyylin huippuunsa
- loistava pianisti
- teki tilaustöitä porvaristolle
- kuulo heikkeni jo 30-vuotiaana
- kuuroutui täysin 45-vuotiaana
- tunnetuimpia teoksia: Sinfonia nro 5 (kohtalon sinfonia), Für Elise

- jatkettiin klassismin aikana vallinneita perinteitä, kuten sonaattimuotoa (esittely-kehittely-kertaus)
- säveltäjät alkoivat ilmaista sillä tunteita ja käyttää usein hyvin poikkeuksellisia ilmaisutapoja (kun aiemmin musiikissa oli noudatettu tiukkoja kaavoja)
- teoksen ainutkertaisuutta haluttiin korostaa
- Suurin merkitys oli toimia viihdykkeenä ylhäisölle. Romantiikassa nähtiin jotain syvällisempää.
- Aiheet luonnosta, kuten aurinkoisesta kevätpäivästä tai myrskyisästä ulapasta. Innoituksia haettiin myös historiasta, kirjallisuudesta ja runoudesta. Teokset saattoivat perustua suoraan kirjallisuuteen, tai teksti saattoi esiintyä niissä laulun muodossa.

Kansallisromantiikka:

- Kansallisen tunteen värittämä sävelkieli sekä kansantarinoista ja myyteistä kumpuavat aihepiirit.
- Sävellysten osana saatettiin käyttää kansansävelmiä tai niiden tyylitelmiä.

-säveltäjiä:
Frédéric Chopin: kansanlaulumaisia pianokappaleita "Vallankumousetydi"
Niccolò Paganini: taiturimaisia viulukappaleita, Kapriisi nro 24 (a-molli)
Jean Sibelius: suomalaista kansallisromantiikkaa, Karelia-sarja
Edvard Grieg: norjalaista kansallisromantiikkaa, Peer Gynt: Vuorenpeikkojen tanssi, Aamutunnelma
Pjotr Tšaikovski: venäläistä kansallisromantiikka, Pähkinänsärkijä-baletti: Venäläinen tanssi