Kotiseutumuseo

Konneveden Kotiseutumuseo


Konnevesi sijaitsee maantieteellisesti keskellä Suomen itäisen ja läntisen kansankulttuurin vaihtumisvyöhykettä. Vaikka kunnan alueelle on virrannut jonkin verran myös läntisen kulttuuripiirin vaikutteita, voidaan sen kuitenkin katsoa enemmän kuuluvan itäiseen kulttuuripiiriin.

Itäisten vaikutteiden omaksumiseen on vaikuttanut kunnan savolaisperäisen asutuksen ja maantieteellisen sijainnin lisäksi Konneveden pitkään jatkunut hallinnollinen yhteys Rautalampiin sekä väestön emäseurakuntaansa suuntaamien kauppamatkojen paljous. 1780-luvun jälkeen Sisä-Suomeen valmistuneet maantiet avasivat kunnolliset väylät Konnevedellekin käydä kauppaa myös länteen päin aina Jyväskylästä Vaasaan asti. Näiltä matkoilta omaksuttiin kansankulttuuriin myös läntisiä vaikutteita.

Konneveden kotiseutumuseon pihapiiri edustaa rakennuksineen itäsuomalaisen kansankulttuurin rakennusperinnettä ja sille ominaista yhtenäistä savolaista kulttuuriperintöä, joka ilmenee muun muassa eräissä asumiseen liittyvien vanhojen piirteiden säilymisenä.

Kotiseutumuseon alueelle on koottu vuodesta 1958 lähtien kaksitoista 1700- ja 1800-luvun hirsirakennusta. Rakennukset on ryhmitelty hajanaisen itäsuomalaisen pihapiirin muotoon. Ensimmäinen alueelle siirretty rakennus oli Hytölän Tuomiston savutupa. Savutuvan ympärille on sijoitettu kaksi vilja-aittaa, särvinaitta, vaateaitta, tuulimylly, kalustovaja, keittokota, savusauna, lato, navetta, riihi, paja, karsikkopetäjä, keinu sekä alueen laidassa 1980-luvulla rakennettu varastorakennus ja kaksi kalustokatosta. Museorakennuksia on kunnostettu 1980- ja 2000-luvuilla sekä näyttelyhallia on laajennettu 2000-luvun puolivälissä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä