≡ Navigointi

Maantiede

Uuden opetussuunnitelman (voimaan 1.8.2016) mukaiset kurssit

Uuden opetussuunitelman mukaisesti Kouvolan iltalukio tarjoaa valtakunnallisten kurssien lisäksi myös useita paikallisia kursseja. Tervetuloa ihastumaan maantieteeseen lukion varsinaisena opiskelijana tai kertaamaan ja täydentämään puuttuvia kursseja aineopiskelijana.

Lukuvuonna 2017-2018 uuden opetussuunnitelman mukaisesti opetetaan lähiopetuksena kurssit GE2 (jakso II), GE3 (jakso III), GE4 (jakso III), GE1 (jakso V) ja GE6 (jakso V).

Lisäksi kurssit GE1 ja GE2 voi opiskella verkkokurssina minkä tahansa jakson aikana.
Verkkokurssin kurssikoe tehdään koeviikolla siinä jaksossa, jossa verkkokurssi on aloitettu.

Katso tarkemmin ajankäyttösuunnitelmista.

PAKOLLISET KURSSIT (1-2)

GE1 Maailma muutoksessa

Sisältö: Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja opitaan ymmärtämään jokapäiväisten uutisten taustoja. Kurssi vastaa vanhan opetussuunnitelman kurssia GE3.

GE2 Sininen planeetta

Sisältö: Luonnonmaantieteelliset ilmiöt sään ennustamisesta tulivuoriin, luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä. Kurssi vastaa vanhan opetussuunnitelman kurssia GE1.

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT (3-4)

GE3 Yhteinen maailma

Sisältö: Ihmismaantieteen ilmiöitä ja maisemia: Väestönkasvu, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, erilaiset kulttuurit, elinkeinot, energianlähteet, liikenne, matkailu. Kurssi vastaa vanhan opetussuunnitelman kurssia GE2.

GE4 Geomedia - tutki, osallistu ja vaikuta

Sisältö: Karttojen, paikkatiedon, valokuvien ja muun maantieteellisen tiedon käyttäminen, alueiden kehittäminen ja suunnittelu, osallistumisen ja vaikuttamisen keinot nuorten näkökulmasta. Kurssi vastaa vanhan opetussuunnitelman kurssia GE4.

PAIKALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT (5-7)

GE5 Maantieteen kertauskurssi

Sisältö: Kurssilla kerrataan ja syvennetään maantieteen pakollisten ja syventävien kurssien keskeisimpiä asioita sekä tutustutaan erityyppisiin reaalikoetehtäviin.

GE6 Sää ja ilmasto

Sisältö: Tunnetko taivaan valot ja värit? Haluatko oppia, miten säätä ja ilmastoa seurataan ja ennustetaan? Kurssi käsittelee näitä jokapäiväisen elämän kannalta kiinnostavia ja merkittäviä ilmiöitä.

GE7 Matkailumaantiede

Sisältö: Kurssilla selvitetään matkailua maantieteellisenä ilmiönä, esimerkiksi kohdealueita, vaikutuksia ja matkailun muotoja.

Vanhan opetussuunnitelman mukaiset kurssit

Vanhan opetussuunnitelman mukaisia kursseja ei opeteta enää lukuvuonna 2017-2018.

PAKOLLINEN KURSSI (1)

GE1 Sininen planeetta
Sisältö: Luonnonmaantiede: ilmakehä, vesikehä, sää, ilmasto, maapallon muuttuvat pinnanmuodot, kasvillisuusvyöhykkeet.

SYVENTÄVÄT KURSSIT (2–4)

GE2 Yhteinen maailma
Sisältö: Kulttuurimaantiede: väestönkasvu, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, luonnonvarat, elinkeinot, aluesuunnittelu. Huom.!Vastaa päivälukion pakollista kurssia GE2.

GE3 Riskien maailma
Sisältö: Avaruuden uhkat, maanjäristykset, tsunamit, tulivuorenpurkaukset, myrskyt, tulvat, sään vaihtelut, kasvihuoneilmiö, otsonikato, luonnonvaroihin liittyvät riskit, ihmiskunnan riskit, matkailu, kurssien 1 ja 2 kertausta, ohjeita ainereaalikokeeseen.

GE4 Aluetutkimus
Sisältö: Paikkatietojärjestelmät ja pienoistutkielma itse valitulta maantieteelliseltä alueelta, esim. jostakin valtiosta.


Uusimmat julkaisut Jarin blogista

Taas uusi globaali lämpöennätys: Ensimmäistä kertaa yli asteen tavanomaista lämpimämpi kuukausi ilman El Niñon vaikutusta

Maapallon eri alueiden lämpötilat maaliskuussa 2017 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for March 2017, published online April 2017, retrieved on April 20, 2017.

NOAA:n eilisiltana julkaisemien tietojen mukaan maaliskuu 2017 oli globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä mittaushistorian kaikista 1 647 kuukaudesta ensimmäinen, jolloin anomalia eli lämpötilapoikkeama oli vertailuajanjaksoon (koko 1900-luku) nähden yli yhden celsiusasteen lämpimämpi (verrattuna 1900-luvun ko. kuukausiin keskimäärin) ilman El Niñon lämmittävää vaikutusta.

Maa- ja merialueet yhdistettyinä maaliskuun globaali keskilämpötila oli 13,75 celsiusastetta, mikä ylittää 1900-luvun maaliskuiden keskilämpötilan 1,05 asteella. Virhemarginaali on ± 0,14 astetta.

Päättynyt maaliskuu oli vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian toiseksi lämpimin maaliskuu ja anomalialtaan mittaushistorian kaikista kuukausista viidenneksi lämpimin. Mittaushistorian lämpimin maaliskuu ja anomalialtaan kaikista kuukausista lämpimin oli maaliskuu 2016, jolloin Tyynellämerellä vaikutti lämmittävä El Niño -ilmiö.

NOAA:n globaali lämpötilamittaushistoria on 1 647 kuukauden mittainen. Taulukossa on esitetty mittaushistorian kuusi anomalialtaan (poikkeamaltaan verrattuna tavanomaiseen) lämpimintä kuukautta. Viimeisessä sarakkeessa oleva luku kertoo poikkeaman verrattuna 1900-luvun ko. kuukausien keskiarvoon. Maaliskuu 2017 on mittaushistorian jaetulla viidennellä sijalla. Viimeksi 1900-luvun keskiarvon alle on jääty joulukuussa 1984.

Jo aiemmin Copernicus, Japanin ilmatieteen laitos ja Nasa kertoivat maaliskuun 2017 olleen mittaushistorian toiseksi lämpimin maaliskuu.

Climate Central yhdisti Nasan ja NOAA:n lämpötilamittaussarjat ja määritti niiden perusteella esiteollisen ajan (tai varhaisteollisen ajan) keskilämpötilan ajanjaksolta 1881-1910. Maaliskuu 2017 oli globaalisti 1,3 celsiusastetta tätä esiteollista aikaa lämpimämpi. Samalla maaliskuu oli 627. peräkkäinen kuukausi, jolloin kuukauden keskilämpötila ylitti esiteollisen ajan lämpötilan. Viimeinen globaalisti kylmä kuukausi oli 628 kuukautta sitten. Jos siis olet syntynyt joulukuun 1964 jälkeen, et ole kokenut ainuttakaan globaalisti lämpötiloiltaan esiteollista aikaa vastaavaa kuukautta.

Lähteet

NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for March 2017, published online April 2017, retrieved on April 20, 2017.

Brian Kahn: This Graphic Puts Global Warming in Full Perspective. Climate Central.

Lue myös nämä

Mittaushistorian kolme globaalisti lämpimintä maaliskuuta peräkkäin

Historiallinen helmikuu 2017: Missään koko maapallolla ei ollut huomattavasti keskimääräistä kylmempää

Ennakkotieto uudesta tutkimuksesta: Ensimmäinen yhdellä asteella esiteollista aikaa lämpimämpi vuosi oli 2015, mutta mitä esiteollinen aika tarkoittaa?

Maaliskuu [2016] rikkoi selvästi lähes kaikki mahdolliset lämpöennätykset

TOP 10: Mittaushistorian globaalisti lämpimimmät vuodet

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin

Vuosi 2016 selvästi mittaushistorian lämpimin kalenterivuosi, vaikka viimeisten kuukausien osalta eri lämpötilasarjoissa on suuria eroja

Eurooppalainen analyysi hetki sitten: Vuosi 2016 globaalisti mittaushistorian lämpimin, lähes 1,5 astetta yli esiteollisen ajan ja ensimmäistä kertaa hiilidioksidipitoisuus koko ajan yli 400 ppm

( Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä)

Mittaushistorian kolme globaalisti lämpimintä maaliskuuta peräkkäin

Maaliskuiden keskimääräiset globaalit lämpötilat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Diagrammissa esitetyt lämpötilalukemat ovat anomalioita eli poikkeamia vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden globaalista keskilämpötilasta. Harmaalla viivalla on esitetty yksittäisten vuosien maaliskuiden pintalämpötilojen anomaliat. Sininen viiva kertoo viiden vuoden liukuvan keskiarvon (eli joka vuosi on laskettu uusi keskiarvo viiden viimeisimmän vuoden perusteella). Punainen viiva kertoo pitkän aikavälin lineaarisen trendin. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Japan Meteorological Agency, Monthly Global Average Temperature in March.

Japanin ilmatieteen laitoksen eilen julkaisemien tietojen mukaan maaliskuu 2017 oli maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1891 alkavien tilastojen maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin maaliskuu. Vuosien 1981-2010 maaliskuiden keskimääräinen globaali lämpötila ylittyi nyt 0,48 celsiusasteella ja 1900-luvun maaliskuiden keskilämpötila 0,93 asteella.

Mittaushistorian viisi lämpimintä maaliskuuta ovat Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan olleet järjestyksessä lueteltuina maaliskuut 2016 (+0,64°C yli vertailukauden 1981-2010 maaliskuiden keskiarvon), 2017 (+0,48°C), 2015 (+0,31°C), 2010 (+0,28°C) ja 2002 (+0,26°C). Mittaushistorian aikana maaliskuut ovat lämmenneet globaalisti keskimäärin 0,86 astetta vuosisadassa.

Myös Nasan eilen julkaisemien tietojen mukaan maaliskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin. Eurooppalainen Copernicus päätyi samaan tulokseen jo aiemmin.

Erittäin merkittävää on se, että globaalit lämpötilat ovat pysyneet korkeina myös koko alkuvuoden 2017 ajan, vaikka lämmittävä El Niño ei enää vaikuta.

Lue myös nämä

Historiallinen helmikuu 2017: Missään koko maapallolla ei ollut huomattavasti keskimääräistä kylmempää

WMO hetki sitten: Vuonna 2016 lukuisia sää- ja ilmastoennätyksiä ilmastonmuutoksen ja El Niñon yhteisvaikutuksena

Koko 125-vuotisen mittaushistorian neljästä globaalisti lämpimimmistä talvesta kolme on koettu viimeisimmän kolmen vuoden aikana

TOP 10: Mittaushistorian globaalisti lämpimimmät vuodet

Tänään julkaistut tiedot: Vuodesta 2001 alkaen kaikki vuodet mittaushistorian 17 lämpimimmän vuoden joukossa, vuosi 2016 todennäköisesti lämpimin
( Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä)

Koko kesän 2017 sääennuste

Kansainväliset tutkimuslaitokset ovat jälleen laatineet vuodenaikaisennusteet Suomen kesän säästä. Seuraan kesän ajan kuuden eri tutkimuslaitoksen ennusteita. Tällä hetkellä eri ennusteissa näyttää olevan harvinaisen suuria ristiriitaisuuksia. Mitään erityisen lämmintä kesää ei näytäkään olevan tulossa. Todennäköisimmin kesän sää on vaihteleva ja pitkää aikaväliä tarkasteltaessa lähellä tavanomaista. Nämä pitkän aikavälin sääennusteet ovat toistaiseksi kokeilu- ja kehittelyvaiheessa. 

Huom.! Päivitän kesän sään vuodenaikaisennusteet jatkossa tämän blogitekstin kommentteihin.



IRI: Tavanomaisen alkukesän jälkeen tavanomaista lämpimämpää erityisesti Kaakkois-Suomessa

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteen mukaan lähes koko Suomessa on huhti-kesäkuussa 2017 odotettavissa keskimäärin tavanomaista lämpimämpää 40 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n todennäköisyydellä.

Touko-heinäkuun ennuste on hyvin epävarma. Todennäköisimmin Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaisia lukemia. Paikoin on kuitenkin pieniä viitteitä tavanomaista lämpimämmästä säästä (mahdollisesti Käsivarren Lapin tienoilla), paikoin tavanomaista viileämmästä säästä (mahdollisesti Keski-Suomen tienoilla). Suomea, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta lähes kaikkialla Euroopassa näyttää olevan tavanomaista lämpimämpää.

Kesä-elokuussa suuressa osassa Suomea on keskimäärin odotettavissa tavanomaista lämpimämpää 45 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 20 %:n todennäköisyydellä. Länsi-Suomessa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on hieman pienempi ja Kaakkois-Suomessa suurempi. Itä-Euroopan lämmin ilmamassa näyttäisi yltävän Kaakkois-Suomeen asti.

Heinä-syyskuun jaksolla tavanomaiseen verrattuna lämpimän sään todennäköisyys kasvaa edelleen. Suomen keskiosissa on yhä odotettavissa tavanomaista lämpimämpää 45 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 20 %:n todennäköisyydellä. Lapissa ja Länsi-Suomessa on keskimäärin odotettavissa tavanomaista lämpimämpää 50 %:n todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 15 %:n todennäköisyydellä. Aivan kaakkoisimmassa Suomessa (Etelä-Karjalan tienoilla) todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on jopa 60 %.

Sademäärien osalta ennuste ei pysty näyttämään poikkeamaa tavanomaisesta millekään kolmen kuukauden jaksolle.

ECMWF: Touko-heinäkuussa keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF) sanoo, että Suomessa on touko-heinäkuussa keskimäärin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää 60-90 prosentin todennäköisyydellä. Sademäärä näyttäisi olevan tavanomainen. ECMWF:n ennustetta on analysoitu tarkemmin Ilmatieteen laitoksen nettisivulla, josta löytyy myös kuukausiennuste.

Venäjän ilmatieteen laitos: Touko-heinäkuu Lapissa keskimäärin tavanomaista lämpimämpi, Kaakkois-Suomessa voi olla sateista

Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennuste touko-heinäkuun kolmen kuukauden jaksolle näyttää Suomessa olevan hieman tavanomaista lämpimämpää säätä. Selvimmin lämpimyys näkyy Lapissa, kun taas Etelä-Suomessa voidaan jäädä lähelle tavanomaisia lämpötiloja. Sademäärät ovat erityisesti Kaakkois-Suomessa tavanomaista suurempia.

Japanin ilmatieteen laitos: Huhti-kesäkuu lähes tavanomainen

Japanin ilmatieteen laitos ennustaa Suomen keskilämpötilan olevan huhti-kesäkuun jaksolla lähellä tavanomaista. Lapin osalta on kuitenkin pieniä viitteitä tavanomaista lämpimämmästä säästä. Myös sademäärät ovat lähellä normaalia. Paikoin on kuitenkin merkkejä tavanomaista kuivemmasta säästä. Kaakkois-Suomen lähelle yltää tavanomaista sateisemman sään alue.

The Weather Company: Huhti-kesäkuussa mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän

The Weather Company arvioi kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteessaan, että Suomessa on huhtikuun alusta kesäkuun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla keskimäärin 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Länsi-Euroopan lämpötilat ovat lähellä tavanomaista. Lämmin ja kuiva sää keskittyy Itä-Eurooppaan. On syytä huomata, että The Weather Companyn tällä hetkellä tuorein ennuste on laadittu melkein kuukausi sitten. Seuraava päivitys tulee 26. huhtikuuta.

NOAA/NWS: Säätiloiltaan vaihteleva, tavanomainen kesä

Marraskuun 2017 loppuun asti ulottuvissa ennusteissa mikään kolmen kuukauden jaksoista ei ole Suomessa selvästi tavanomaista lämpimämpi. Huhti-kesäkuun jaksolla koko Suomen lämpötilat ovat tavanomaisia. Muillakin kolmen kuukauden jaksoilla vain Pohjois-Suomessa voi olla 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Pitkiin aikoihin NOAA/NWS:n ennusteet eivät ole näyttäneet Suomeen näin pieniä lämpötilapoikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Toisaalta NOAA/NWS:n ennusteissa on aiemminkin ollut nähtävillä se, että mikäli ennusteen laadintahetkellä on ollut viileää, ennuste helposti jumittuu näyttämään viileää jatkossakin.

Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna kylmin on huhtikuu. Huhtikuun keskilämpötila jää koko Suomessa 0,5-2 astetta tavanomaisen alapuolelle. Syyskuun loppuun asti ulottuvalla ennustejaksolla toukokuu on tavanomaiseen verrattuna kaikkein lämpimin kuukausi, 0,5-2 astetta yli tavanomaisen. Suurimmat poikkeamat ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samoilla alueilla voi olla kesäkuussakin 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Muualla lämpötilat ovat kesäkuussa tavanomaisia. Pohjanmaan tienoilla on pieniä viitteitä jopa tavanomaista hieman viileämmästä kesäkuusta. Heinäkuussa koko Suomen lämpötilat ovat lähellä tavanomaista, paitsi Pohjanmaalla on jälleen viitteitä tavanomaista viileämmästä säästä. Pohjanmaan viileys jatkuu myös elo- ja syyskuussa, jolloin Lapissa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, muualla tavanomaisia lämpötiloja.

Kaikkien ennustettujen kolmen kuukauden jaksojen sademäärät näyttävät olevan lähellä tavanomaista. Jos jotakin poikkeamaa tavanomaiseen verrattuna ilmenee, todennäköisemmin on tavanomaista kuivempaa kuin sateisempaa. Vain huhti-kesäkuun jaksolla on paikoin pieniä viitteitä tavanomaista sateisemmasta säästä.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna selvästi sateisin on huhtikuu. Touko-, elo- ja syyskuussa voi olla tavanomaista kuivempaa. Kesä- ja heinäkuun osalta paikalliset vaihtelut ovat suuria.

NOAA/NWS:n ennusteet päivittyvät jatkuvasti edellä oleviin linkkeihin.

Lue tästä juhannuksen sääennuste, mutta älä usko sitä!

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin tietokoneen mallintamia päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi ja Metcheck kuudeksi kuukaudeksi. Metcheckistä voi katsoa jo nyt vaikkapa juhannuksen 2017 sään. Kuriositeettina mainittakoon, että Metcheck ennustaa tällä hetkellä Helsinkiin juhannusaatoksi +17 astetta, puolipilvistä ja ajoittain heikkoa vesisadetta. Näin pitkät päiväkohtaiset ennusteet ovat kuitenkin todellisuudessa täysin epäluotettavia, vaikka periaatteessa säämallien ajoa tietokoneella voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkälle ajalle.

Jo muutaman viikon ennusteet ovat todellisuudessa hyvin epävarmoja, käyttöarvoltaan lähellä nollaa. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä "meteorologinen syöpä".

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estänee tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Vuodenaikaisennusteissa (esimerkiksi koko kesän sääennuste) ei ennustetakaan yksittäisiä sääilmiöitä, vaan ainoastaan pitkän aikavälin (yleensä kolmen kuukauden jakso) poikkeamia verrattuna tavanomaiseen. Vertailukohtana on aina useilta vuosilta (yleensä 30 vuotta) laskettu keskiarvo kyseisen kolmen kuukauden jakson tai kyseisen kuukauden säästä eli ns. tavanomainen sää.

Onko sään vuodenaikaisennuste luotettavampi kuin sääprofeetta?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän. Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo.

Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa kesä-elokuusta tavanomaista lämpimämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko kesä-elokuun jakso on tavanomaista lämpimämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä voi olla jopa hyvin viileää, mutta jossakin vaiheessa voi olla erityisen helteistä.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Lue myös nämä

Kouvolassa on Suomen paras kesäsää

Viileät kesäkuut

Kesän terveellinen herkkuvinkki: Nokkosvohvelit

Viikon kesäfaktat
( Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä)

Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon

Asukasta kohden laskettuna luxemburgilaiset ja qatarilaiset kuluttavat eniten luonnonvaroja maailmassa. Mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät samanlaisella kulutustasolla, maapalloja tarvittaisiin riittävien luonnonvarojen tuottamiseksi yli seitsemän. Suomalaistenkin kulutustasolla maapallojen tarve olisi nyt neljä, mikä on aiempaa enemmän. Kun sekä ekologisuuden vaatimukset että ihmisten inhimillinen hyvinvointi otetaan huomioon ja tarkastellaan valtiotietoja suhteutettuina globaaleihin keskiarvoihin, maailman parhaat valtiot ovat Dominikaaninen tasavalta ja Sri Lanka. Kuitenkin myös ne aiheuttavat paikallisesti ekovelkaa eli kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin omassa valtiossa syntyy. Suomi on sikäli hyvässä tilanteessa, että maamme tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja laskennallisesti omaa kulutustamme enemmän.

Esimerkkivaltioita lueteltuina ekologisen jalanjäljen ja maapallojen tarpeen mukaisessa järjestyksessä. HDI tarkoittaa inhimillisen kehityksen indeksiä (ks. teksti). Ekologinen jalanjälki on ilmoitettu globaalihehtaareina asukasta kohden (ks. teksti). Maapallojen tarve tarkoittaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin luonnonvarojen tuottamiseen, jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät samalla kulutustasolla kuin esimerkkivaltion ihmiset. Kestävän kehityksen mukaisessa elämässä HDI:n pitäisi olla vähintään 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67), ekologisen jalanjäljen enintään 1,7 ja maapallojen tarpeen enintään 1,0. Nämä ehdot täyttyvät Dominikaanisessa tasavallassa ja Sri Lankassa. Tiedot ovat vuodelta 2013, joka on viimeisin tähän mennessä analysoitu vuosi. Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2017 Edition.

Tänään on julkaistu sekä Global Footprint Networkin uusimmat (vuoden 2013) tiedot eri valtioiden ekologisesta jalanjäljestä että täysin uusittu, upea, infografiikkaa sisältävä nettisivusto. Se soveltuu erinomaisesti opetuskäyttöön, koska sieltä saa sekä valmiita diagrammeja että taulukkolaskentamuodossa myös alkuperäisdatan.

Nykyään suurin osa maapallon ihmisistä elää maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemmän kuin tuottavat. Nämä maat joko riistävät ja ylikuluttavat omaa ympäristöään tai tuovat luonnonvaroja muualta.

Ekologisella jalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka suuri pinta-ala tarvitaan luonnonvarojen tuottamiseen ja hiilidioksidin sekä muiden haitallisten päästöjen eliminoimiseen asukasta kohden laskettuna. Biokapasiteettti puolestaan on ekosysteemin kyky tuottaa luonnon aineksia ja sitoa päästöjä.

Luvut ilmoitetaan globaalihehtaareina (= hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa, lyhenne gha). Hehtaarilla erittäin tuottavaa maata on enemmän globaalihehtaareja kuin hehtaarilla huonosti tuottavaa maata. Pinta-alat muutetaan vertailukelpoisiksi kertomalla ne maa-alueen ekologista tuottavuutta kuvaavalla kertoimella. Esimerkiksi hehtaari hyvää viljelymaata on 2,19 gha, kun hehtaari laidunmaata on 0,48 gha. Globaalihehtaareina ilmoitettu ekologinen jalanjälki on siis laskennallinen alue, jota ei voi ajatella konkreettisena maa-alueena.

Ekologinen jalanjälki mittaa myös hiilijalanjälkeä, joka tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden ja sementin tuotannon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa maa-alaa. Hiilijalanjälki on myös ekologisen jalanjäljen kaikkein nopeimmin kasvava osa. Sata vuotta sitten hiilijalanjäljen osuus oli hyvin pieni, mutta vuoden 1970 jälkeen ihmiskunnan hiilijalanjälki on yli kaksinkertaistunut. Hiilijalanjälki on suurin ja nopein kasvava ekologisen jalanjäljen osa. Hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen onkin välttämätön askel maailman ylikulutuksen vähentämiseksi.

Kestävän kehityksen minimitaso edellyttää valtion kansalaisten hyvinvointia ja kulutustasoa, joka ei ylitä maapallon kestokykyä. Jos haluaisimme rajoittaa kulutuksen koko maapalloa ajatellen kestävän tuotannon tasolle, keskimääräinen ekologinen jalanjälki ei saisi maapallolla olla yli 1,7 globaalihehtaaria/asukas.

Kansalaisten hyvinvointia mitataan inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, human development index), johon sisältyvät elinajanodote, koulutus (lukutaitoisuus ja koulutuksen määrä) sekä väestön ostovoima. Indeksin lukuarvo vaihtelee nollasta yhteen. Mikäli indeksi on vähintään noin 0,7 (tarkkaan ottaen yli 0,67), valtio on YK:n määritelmän mukaan korkeasti kehittynyt. Jos indeksi on vähintään 0,8, kyseessä on jo hyvin korkeasti kehittynyt valtio.

Ekologinen jalanjälki per asukas vs. inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) eri valtioissa. Ekologinen jalanjälki on vuonna 2017 julkaistuista vuoden 2013 tilastoista ja HDI vuonna 2016 julkaistuista vuoden 2012 tilastoista. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: Global Footprint Network. National Footprint Accounts, 2017 Edition.

Talous, väestö ja luonnonvarojen kulutus kasvavat. Maapallon koko kuitenkin säilyy koko ajan samana. Maapallon ylikulutukseen vaikuttaakin neljä keskeistä avaintekijää: 1) kuinka paljon kulutamme, 2) kuinka tehokkaasti tuotteet valmistetaan, 3) kuinka paljon ihmisiä on ja 4) kuinka paljon luonnonvaroja luonto pystyy tuottamaan.

Maapallon väkiluku on kasvanut 95 % vuodesta 1970. Samaan aikaan selkärankaisten selkärankaisten eläinten keskimääräinen populaatiokoko on pienentynyt 52 %. Lokakuun 2011 lopulla maapallon väkiluku ylitti arvioiden mukaan seitsemän miljardin rajan. YK:n ennusteiden mukaan maapallolla tullee olemaan 9-13 miljardia ihmistä vuonna 2100, vaikka väestönkasvu onkin hidastunut pahimpiin ennusteisiin verrattuna.

Metsien häviäminen, makean veden niukkuus, maaperän eroosio, biodiversiteetin pienentyminen ja hiilidioksidin kertyminen ilmakehään aiheuttavat elämän laadun heikkenemistä ja rahankulua. Arvioiden mukaan ihmiskunta on viimeisimpien noin 50 vuoden aikana kuluttanut luonnonvaroja ja tuottanut saasteita enemmän kuin koskaan sitä ennen yhteensä. Seuraavien noin 40 vuoden aikana maailmassa rakennetaan arvioiden mukaan yhtä paljon kuin tähän asti maailmanhistoriassa yhteensä.

Lähde

Global Footprint Network: Ecological Footprint Explorer, julkaistu 5.4.2017
( Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä)

Tervemenoa lähiluontoon!

Tänään tein kevään ensimmäisen lähiluontoretken polkupyörällä. Esimerkiksi joutsen tuli bongattua. Samalla tutustuin paikalliseen kulttuurihistoriaan, kun kiipesin Pokinkankaantien ja Peltosuontien välisessä maastossa sijaitsevaan Rautakorven (Peltosuon) vanhaan hyppyrimäkeen. Sen vierellä näytti olevan myös grillipaikka, jonkinlainen laavun ja kodan välimuoto. Aina ei tarvitse mennä pitkälle kokeakseen mukavia elämyksiä!





Lue myös nämä

Arkkitehtuuria ja euroviisukulttuuria Herbalistinkin suosittelemasta luontokaupunki Kouvolasta

Repovesi oli viime vuonna Suomen seitsemänneksi suosituin kansallispuisto

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Alakylän luontopolku, Kouvola, 2.1.2016

Maailmanperintökohde Verlaan lisää suojeltuja rakennuksia

Myllypuron luontopolku, Kouvola, 28.12.2015

Myllypuron luontopolulla 28.9.2014

Niivermäen luontopolku

Kouvolassa Suomen paras kesäsää

Kuvia aamun työmatkapyöräilyn varrelta: Syksyn ruska on nyt kauneimmillaan!
( Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä)