Lapsen pelot
Äkillisesti muuttunut arki voi ihmetyttää ja luoda turvattomuuden tunteita lapsissa ja perheissä.
Pelkoreaktiot voivat olla toisilla ihmisillä vahvempia kuin toisilla ja pelkoreaktiot voivat ilmetä eri tavoin. Toinen ihminen voi lamaantua pelon edessä, kun taas toisesta voi tulla kiukkuinen tai aggressiivinen. Aikuisten olisi ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta tunnetilasta, sillä oma turvallisuuden tunne ja levollisuus lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja levollisuutta. Lapsen pelkoon ja ahdistukseen liittyviä tunteita sekä ajatuksia on hyvä käsitellä yhdessä lapsen kanssa. Keskustelun lisäksi voi kokeilla erilaisia rentoutusharjoituksia yhdessä lapsen kanssa. Tässä seuraavaksi listattuna muutamia erilaisia harjoituksia liittyen pelkojen käsittelyyn sekä rentoutusharjoituksia:
Keskustelu peloista lapsen kanssa lapsen ikätaso huomioon otettuna
Suosittelemme tutustumaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemään materiaaliin lapsen kohtaamisesta ja käsittelystä: Pelkotyökirja (pdf).
“Pelkotyökirjassa” pelkotyöskentely aloitetaan pelon määrittelyllä ja toimintasuunnitelmalla. Lapsi saa itse määritellä, kuinka suurelta pelko tuntuu. Tämän jälkeen vanhempi ja lapsi suunnittelevat, mitä lapsi voi itse tehdä ja mitä apua lapsi toivoo aikuiselta selviytyäkseen pelon tunteesta.
Tässä linkki MLL:n tekemään pelkomittariin (mukana lyhyt toimintasuunnitelman laatiminen): Pelkomittari (pdf).
Kokeile rentoutusharjoituksia yhdessä lapsen kanssa
Keholliset menetelmät maadoittavat nykyhetkeen ja rauhoittavat ylikierroksilla käyvää mieltä. Rentoutusharjoitushetket on hyvä aloittaa hengitysharjoituksella (esim. “pehmoleluhengitys”):
Keskustelu peloista lapsen kanssa lapsen ikätaso huomioon otettuna
Suosittelemme tutustumaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemään materiaaliin lapsen kohtaamisesta ja käsittelystä: Pelkotyökirja (pdf).
“Pelkotyökirjassa” pelkotyöskentely aloitetaan pelon määrittelyllä ja toimintasuunnitelmalla. Lapsi saa itse määritellä, kuinka suurelta pelko tuntuu. Tämän jälkeen vanhempi ja lapsi suunnittelevat, mitä lapsi voi itse tehdä ja mitä apua lapsi toivoo aikuiselta selviytyäkseen pelon tunteesta.
Tässä linkki MLL:n tekemään pelkomittariin (mukana lyhyt toimintasuunnitelman laatiminen): Pelkomittari (pdf).
Kokeile rentoutusharjoituksia yhdessä lapsen kanssa
Keholliset menetelmät maadoittavat nykyhetkeen ja rauhoittavat ylikierroksilla käyvää mieltä. Rentoutusharjoitushetket on hyvä aloittaa hengitysharjoituksella (esim. “pehmoleluhengitys”):
- “Pehmoleluhengitys”: Lapsi menee selälleen makaamaan lattialle ja aikuinen istuu vieressä. Lapsen vatsan päälle asetetaan pehmolelu. Aikuinen ohjaa lasta hengittämään niin, että pehmolelu nousee vatsan mukana. Kun lapsi hengittää sisään, pehmolelu nousee ja kun lapsi hengittää ulos, pehmolelu laskee. Lapsi hengittelee rauhassa pari minuuttia. Kun harjoituksesta tulee lapselle tuttu, voi aikuinenkin siirtyä lapsen vierelle “pehmoleluhengittämään”.
- Aistien läpikäyminen lapsen kanssa: kysy lapselta mitä hän näkee tällä hetkellä, mitä kuulee, mitä maistaa/haistaa
- Erilaisia rentoutumis- ja Mindfulness-harjoituksia:
Lähteet:
Marjo Kankkonen & Anna Suutarila, 2003-2006. Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen. hhttps://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2017/07/28154132/JKK_Pelko_TK_pieni.pdf
MLL, 1/2019. Lapsi Pelkää. ttps://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/lapsi-pelkaa/
Eliisa Nyström, 2018. Tassun toimintakortit. PS-Kustannus.