3.Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri
Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan
varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
PPH
-Lasten pitäisi saada leikkiä Suunnilleen samanikäisten ryhmä- Isommat opettaa pienempiä
- Annetaan mahdollisuus myös esim. isompien leikkiä rauhassa
- Haastaa tekemään myös jotain , mikä ei ole niin mukavaa (esim. palapelit, piirtäminen)
- Kompromissien opettaminen
- leikin itseisarvo
- erilaisia teemoja leikille
- lapset pienryhmiin, jolloin lapsilla leikkirauha
- aikuisen läsnäolo tärkeää
- leikkitaulun käyttö
- erilaisia "leikkikokoonpanoja", ei leikitä aina saman kaveri kanssa
- lapsilta lähteviä ideoita, jolloin osallisuus ja yhdessä suunnitteleminen toteutuvat
- leikille täytyy olla aikaa
- leikkiympäristön luominen yhdessä lasten kanssa
- leikissä sosiaaliset taidot kehittyvät
- leikin jatkuvuus (aina ei tarvitse siivota leikkejä pois)
- joskus leikkipäiviä eri ryhmien kesken, jolloin isompi "opettaa" pienempää
- tärkeää, että on perusleikkivälineistöä riittävästi, mutta voidaan hyödyntää leikkeihin mm. pahvilaatikot
- nollatoleranssi lelujen rikkomiselle/kiusaamiselle
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
PPH
-Murre on rikkaus
-Ruotsinkielen hyödyntäminen/kaksikielisyys
-->vierailua lähellä sijaitsevalle ruotsinkieliselle alueelle
-Hoitajan oma kielenkäyttö
-Lukemisen merkitys
-Eri kulttuureihin tutustuminen
-kirjat, leikit, tarinat,kuvat, näytelmät...
-Lapsia opetetaan ymmärtämään erilaisuutta
-Lapsia opetetaan suvaitsemaan kaikenlaista eri kulttuureista tulevia ihmisiä ja pitämään heitä yhdenvertaisina, yhtä arvokkaina
-Vuorovaikutustaitojen opettaminen ja niistä kiinni pitäminen
-Lapsen kohtaaminen
-Uusperheen lapsi voi olla kahden kulttuurin "vanki"; eri perheissä eri säännöt, miten lapsi sen kokee
-tämän seikan huomioiminen varhaiskasvatuksessa ja lapseen suhtautuminen
PÄIVÄKOTI
Erilaiset kulttuurit koetaan rikkautena ja lasten suvaitsevaisuus tulee kuin luonnostaan. Lapsi kyselee oppiakseen uudesta ja kiinnostavasta asiasta. Todella positiivisena on koettu esim. kun päiväkodilla on tutustuttu uusiin kulttuureihin ja näihin kulttuureihin kuuluvien lasten elämään. Tällä tavoin saadaan myös voimaannutettua lapsia meille vieraammista kulttuureista, kun heidän elämää ja kulttuuria esitellään ja tuodaan tutuksi. On hyvä, että lasten mielenkiinnon mukaan tutkitaan ja etsitään tietoja ja käydään tietoa läpi.
Rikkautena koetaan että erilaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen tulee kuin luonnostaan päiväkodin arjessa.
Kielikysymys koettiin vähän hankalaksi, missä menee raja kenelle tarjotaan päivähoitoa omalla kielellä ja milloin mennään enemmistön kielen mukaan. Kielisuihkutus koettiin positiivisen asiana ja ylipäänsä vieraiden kielien tutuksi tuominen koettiin hyvänä asiana, näin lapsille jo pienestä pitäen tulee tutuksi esim. laskeminen 1-10 vieraalla kielellä. Tämä voi auttaa myös koulussakun on jo kuullut uutta kieltä.
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa
PPH
-Kiusaamistilanteisiin perusteellinen puuttuminen koetaan tärkeänä
-Edesauttaa ehkäisemään kiusaamis-tilanteita myöhemmällä iällä, esim. koulussa
-Koko varhaiskasvatuksen laajuinen kiusaamistilanteen selvityskaavake käyttöön
* kiusaamistilanteen oleellisimmat asiat kirjataan ylös
* kiusaamistilanteeseen johtaneita asioita selvitetään tilanteisiin johtaneilla syillä
---> ratkaisumallin etsiminen
-Varhaiskasvatuksen henkilöstö keskustelee avoimesti ja viipymättä ilman arvostelua tilannetta koskevien huoltajien kanssa ja mietitään yhdessä ratkaisua tilanteeseen
-Tiedonkulku molemmille vanhemmille
-Lapsi ei välttämättä ymmärrä kiusaamissanan merkitystä - käsitteellinen kiusaaminen
-Yhteistyön ja avoimmuuden suuri merkitys
-Perhepäivähoidon mahdollistva ympäristö koetaan turvalliseksi ympäristöksi kehittyä
- pieni ryhmä mahdollistaa turvallisuuden tunnetta, lapsi tulee huomioiduksi ja kuulluksi helpommin
- Sosiaalisten taitojen painotus koetaan tärkeänä
-Askarteluissa kierrättäminen ja luonnonmateriaalien käyttö
-Terveellisen, monipuolisen ravinnon tarjoaminen ravintosuositusten mukaisesti
-Henkilöstön koulutus ravintosuositusten muuttuessa
PÄIVÄKOTI
Ryhmäkeskusteluissa päiväkoti koettiien melko turvalliseksi paikaksi lapselle, joitakin pieniä
tapaturmia voi sattua (kotonakin)
Tarpeelliseksi koettiin harjoitella jokin vaaratilanne päiväkodilla lasten kanssa; miten tällöin toimitaan.
Poikien leikit ovat välillä turhan rajuja, missä raja milloin ja miten puututaan.
Todettiin: rajut leikit niitä haluaville, arkojen ei tarvitse osallistua.
Kiusaamisesta myös keskustelua.
Kiusaamistilanteisiin puututtava heti alkuvaiheessa.
Keskustelua tunteista kirjojen avulla toivottiin myös.
Ryhmäkoon suurentaminen koettiin huonona asiana, hoitajilla ei riittävästi aikaa huomioida yksilöitä.
Valinnanvapaus vanhemmilla hoitopaikan suhteen. Lapselle toivottiin pysyvää hoitopaikkaa, lapsen
pompottamista eri paikkoihin ei koettu hyvänä asiana pienelle lapselle (varahoito)
Ruoka pääsääntöisesti hyvää.
Valkoisen leivän ja makean syöntiä tulisi välttää (vanukkaat, makeat jugurtit)
Toivottiin terveellistä ja monipuolista ruokaa.
Vuorohoidon ruuasta myös keskustelua.
Vanhemmilla ei ollut tietoa mitä lapset syövät esim päivälliseksi ja viikonloppuisin.
Autojen tyhjäkäyntiä jättöpihalla tulisi välttää !
Lopuksi vielä keskustelua kestävän elämäntavan kasvatuksesta päiväkodissa.
Askartelussa käytämme paljon kierrätysmateriaalia.
Leluja korjataan ja puhdistetaa.
Metsäretkillä emme roskaa luontoa.
Lajittelemme roskat.
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
PPH
- suuri osa päivän kulkua
- hyvin onnistuu/ tavoitteena ei ole ongelmaa
- lasten mukaan
- hoidossa tärkein asia leikkiminen (6-vuotias)
- vuorovaikutussuhteen ylläpitäminen positiivisessa suhteessa
- leikkiä hyvä myös valvoa / onko kaikki mukana leikissä
- oikein pienet lapset voi myös rajoittaa
- samat termit käy musiikkilukiossa kuin varhaiskasvatuksessa
- kun tuntee lapsen, se on koko pph.n tärkein tekijä
- aika pysyvä joukko lapsia toimintavuoden ajan
- varahoito rajoittavia tekijäitä
- lasten sopeutuminen toisiin haasteena
- toisen hyväksyminen/ kunnioittaminen
- esiopetusikäinen pienten
- oikeaa elämää
- muutosten sietäminen tärkeää
- hoitajien jaksaminen haastavaa
- miten jaksaa itseään ja yhteistöään arvioida
- perhepäivähoidon ohjaus tärkeää
- työaikana nähdään puistoissa
- aikaa pitäis järjestyä henkilökunnalle
- kirjaston satutunti
- yhteistyötä lisää musiikkilukion kanssa- Tainalla ideaa
- tässä kunnassa paljon yhteisöjä, jotka...
- omat vahvuudet
- leikin onnistuminen riippuu ryhmästä
- isommat oppivat näkemään ja ottamaan huomioon pienemmät lapset
- ohjaajan ja lasten kohtaaminen tärkeää
- hyväksytyksi tuleminen tärkeää
- kuuluminen johonkin ryhmään tärkeää
- ulkona oleminen tärkeää myös leikkimisessä
- ulosmeno ei saa olla työntekijöistä kiinni
- tilanteen mukaan meneminen
PÄIVÄKOTI
- lapset mukaan enemmän toiminnan suunnitteluun
- tärkeää kiireetön läsnäolo
- voisiko asioita tehdä toisin? Katsotaan asioita avoimesti.
- kuunnellaan lasta aidosti
- luovuuteen kannustaminen, tekeminen tärkeää ei tuotos
- aikuisen kanssa yhdessä tekeminen ns. oikeat työt, kuten sänkyjen petaus, leipominen...
- hyvät tavat
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Pääsääntöisesti vanhemmat ovat tyytyväisiä työhön, jota päiväkodissa tehdään. Vanhemmat ovat aktiivisia ja haluavat omalta osaltaan osallistua myös päivähoidon suunnitteluun ja haluavat osallistua. Voisipa jopa olla mahdollista, että vanhemmista kerättäisiin porukka, jotka yhteistyössä päivähoidon työntekijöiden kanssa pitäisivät kerran parin vuodessa suunnittelupalavereita, joissa läpikäytäisiin ja suunniteltaisiin tulevaa vuotta. Toisaalta koettiin myös, että olisi mukava osallistua enemmän ja mietittiin uusia keinoja päästä vaikuttamaan, esim. peda.net voisi olla oiva väline tähänkin. Vanhemmat kokevat, että heillä on mahdollisuus antaa palautetta päivähoidosta. Illan aikan myös toivottiin,. että päivähoidon puolelta järjestettäisiin myös toiminnallisia perheiltoja, esim-isä-lapsi veistoiltoja. Näiden iltojen aikan tultaisiin tutummaksi ja myös vanhemmilla olisi mahdollisuus tutustua muihin vanhempiin, esim. helpompi sopia kaverikyläilyistä kun tietää kunkin lapsen vanhemmat. Vanhempien on myös helppo luoda verkostoja yhteisen tekemisen kautta, varsinkin muualta tulleille perheille tämä olisi ns. matalan kynnyksen paikka tutustua muihin.Tuotiin ajatuksena myös esille mahdollisuutta vanhempien esitellä omaa ammattiaan yhteisesti lapsiryhmille.
Merkittävän tärkeää on, että kaikki lapset otetaan vastaan avoimesti ja kaikki lapset saavat aikuisen huomioon. Ei unohdeta niitä hiljaisia, ns. kilttejä lapsiakaan yksin. Lapsia tulee kuunnella ei pelkästään kuulla. Lapsia tulee kohdella joka tilanteessa tasa-arvoisella tavalla. Tulee aina muistaa, että jokainen lapsi on oma yksilönsä ja tärkeä juuri oman itsenään. Tuotiin ajatuksena myös esille mahdollisuutta vanhempien esitellä omaa ammattiaan yhteisesti lapsiryhmille,
Olisi pelkästään hyvä asia jos lapset saisivat mahdollisuuksien mukaan osallistua toiminnansuunnitteluun ja että myös heidän ideansa kuunneltaisiin ajatuksella läpi. Ilmoille tuotiin ajatus lasten parlamentistä, jossa eri osastojen lapset voisivat yhdessä aikuisten kanssa käydä läpi toimintaa, esim. suunnitella tulevaa, muodostaa päiväkodille yhteiset säännöt, joita kaikki sitoutuvat noudattamaan. Näin kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus osallistua ja heille syntyisi tunne yhteisöllisyydestä ja yhteisöön kuulumisen merkitys vahvistuisi, tulisi ns. "me-henki". Mitä enemmän lapset saavat toimintaa suunnitella ja toiminta perustuu heidän mielenkiinnon kohteisiin sitä tärkeämmäksi he sen kokevat ja päivähoidossa tehtyjä asioita voi myös vuosien päästä muistella lämmöllä.
Vanhempia mietittäviä asioita oli suuret ryhmäkoot ja toivottiin pienempiä ryhmiä ja toisaalta myös enemmän hoitajia, jotta turvattaisiin ja varmistettaisiin se ettei lapset jää ns. "pimentoon". Pohdittiin myös, että saavatko lapset leikkiä omia leikkejään rauhassa päiväkodin arjessa vai lokeroidaanko heidät sukupuolen mukaan. "Pojat eivät saa leikkiä mekot päällä ja tytöt leikkivät vain nukeilla". Haluttiin myös, että lapsien kanssa käydään tilanteiden mukaan läpi se ettei ole ns. tyttöjen ja poikien juttuja tai vaikka värejä vaan kaikki voivat tehdä kaikkea ja poikakin saa pitää pinkistä. Toivotaan että päivähoidossa toimitaan sukupuolisensitiivisesti ja avoimin sydämin.
varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt
oppimisympäristöt
PPH
-Sukupuolineutraalit oppimisympäristöt
-Kaikenlaisia leluja kaikkien saatavilla
-Ei tyttöjen ja poikien huoneita
-Lelut ja askartelutarvikkeet kaikkien vapaassa käytössä
-Psyykkinen ja fyysinen turvallisuus prioriteetti nro. 1
-Luonnon mahdollistamat valtavat eri mahdollisuudet
-Varhaiskasvatushenkilöstö voi tarjota lukuisia eri oppimisympärisöjä olemalla itse aktiivinen
-Perhepäivähoidossa päivittäiset askareet esim. ruoanlaitossa
-mustikat metsästä välipalasoppaan - perunat pellosta lautaselle
- Mikäli tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään varhaiskasvatuksessa, tulee sen olla tarkoituksenmukaista
- Henkilöstön täytyy tietää ja tuntea asian merkitys
--> henkilöstön kouluttaminen
PÄIVÄKOTI
Hyväksi koettua:
+ valaistus ja yleinen tilojen siisteys nähtiin hyvänä (uusi talo = uudet, siistit sisätilat)
+ äänieristys toimiva
+ päiväkotia ympäröi hyvät urheilu/retkeilymaastot, joita vanhemmat toivoivat JOKAISEN
RYHMÄN KÄYTTÄVÄN AHKERASTI!
+ lasten siirtyminen osastojen välillä toimivaa ( päiväosastoilta vuorohoitoon), tietojen
siirtymisessä vanhemmat havaitsivat puutteita; haluaisivat tarkempaa tietoa lastensa
päivän kuulumisista
parannettavaa:
- ulkotilojen epäviihtyisyys, kasvillisuuden ja nurmialuiden puute, samoin aurinkosuojien
puute ( ei katettuja hiekkalaatikoita). Piha koetaan liian pieneksi ja epätasaisesti "kalustetuksi",
keinuja liian vähän, isot kivet väärällä pihalla, useampi leikkimökki. Vanhemmat toivovat myös,
että kaikki ryhmät hyödyntävät esim. takapihan pelikenttää. Myös pientä kasvimaata/kukkamaata
toivottiin.
- lapsiryhmien toimintaan toivottiin lisää liikuntaa/liikkumista lähiympäristöissä ja pienryhmä-
toimintaa jokaiseen ryhmään.
Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja käytännöt
PPH
- tärkein yhteistyönmuoto tuonti- ja hakutilanteet
- lapsen Vasu-keskustelu
--> keskustelussa oltava tilaa (miten kotona menee, miten varhaiskasvatuksessa menee)
--> AINA kutsuttava mukaan myös etävanhempi - keskustelussa sovittava, miten yhteydenpito varhaiskasvatuksen ja etävanhemman välillä toimii ( esim. etävanhempi soittaa säännöllisesti)
--> uskallettava tuoda HUOLI puheeksi aina!
--> Avoimuus ja luottamus tärkeitä asioita yhteistyössä
--> Yhteistyötä neuvolan suuntaan voisi lisätä- nykyisin vanhemmat vievät 4v. neuvolaan varhaiskasvattajan täyttämän kyselyn lapsesta- tietoa neuvolasta tulee vanhemmilta (usein aika vähän)
- aiemmin varhaiskasvatus järjestänyt yhteisiä tapahtumia (esim. pääsiäiskirkko, vanhempainillat)
--> Toiveena olisi, että tapahtumia järjestetään ja perhepäivähoitoryhmille järjestetään kuljetus tapahtumiin
--> Toiveena myös perheille järjestäviä tapahtumia, joissa vanhemmat näkevät toisiaan ja voivat verkostoitua
- vanhemmilta nousi toive, että vanhempien oltava tarkkana miettiessään, milloin lapsi on hoitokuntoinen. Kuume ei ole ainoa oire. Lapsen on jaksettava touhuta ja ulkoilla ryhmässä. Valitettavasti voi tartuttaa muutkin ryhmän lapset
- lapsen Vasu-keskustelu
--> keskustelussa oltava tilaa (miten kotona menee, miten varhaiskasvatuksessa menee)
--> AINA kutsuttava mukaan myös etävanhempi - keskustelussa sovittava, miten yhteydenpito varhaiskasvatuksen ja etävanhemman välillä toimii ( esim. etävanhempi soittaa säännöllisesti)
--> uskallettava tuoda HUOLI puheeksi aina!
--> Avoimuus ja luottamus tärkeitä asioita yhteistyössä
--> Yhteistyötä neuvolan suuntaan voisi lisätä- nykyisin vanhemmat vievät 4v. neuvolaan varhaiskasvattajan täyttämän kyselyn lapsesta- tietoa neuvolasta tulee vanhemmilta (usein aika vähän)
- aiemmin varhaiskasvatus järjestänyt yhteisiä tapahtumia (esim. pääsiäiskirkko, vanhempainillat)
--> Toiveena olisi, että tapahtumia järjestetään ja perhepäivähoitoryhmille järjestetään kuljetus tapahtumiin
--> Toiveena myös perheille järjestäviä tapahtumia, joissa vanhemmat näkevät toisiaan ja voivat verkostoitua
- vanhemmilta nousi toive, että vanhempien oltava tarkkana miettiessään, milloin lapsi on hoitokuntoinen. Kuume ei ole ainoa oire. Lapsen on jaksettava touhuta ja ulkoilla ryhmässä. Valitettavasti voi tartuttaa muutkin ryhmän lapset
PÄIVÄKOTI
HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ:
Huoltajat olivat sitä mieltä, että tuonti ja haku tilanteissa saa mukavasti tietoa lasten päivästä.
Akuutit tapahtumat tulee huoltajien tietoon puhelun tai tekstiviestin muodossa.
S.posti, kk-tiedote ja ilmoitustaulu on hyvä tiedon välittäjä.
Huoltajat korostivat, että lapsen henkilökohtainen VASU on tärkeä tiedon väline.
EHDOTUS:
S.posti saisi olla käytössä jokaisessa lapsiryhmässä.
Ilmoitustaulu tiedotus ei aina toimiva, jos lapsi on hoidossa esim. ke-to päivinä tulee tieto liian myöhään.
S.posti olisi kiva idea, jos puoliso ei aina muista sanoa kaikkea tarpeellista päivästä/ viikosta.
Monialainen yhteistyö
PPH
- kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) voi vierailla perhepäivähoitajan luona- vanhempien luvalla tekee 3-4-vuotiaille kettu-testin (puheen- ja kielenkiehityksen arviointiväline)
- varhaiskasvatusjohtaja toimii perhepäivähoitajien esimiehenä
- tarvittaessa huoltajien luvalla voidaan olla yhteydessä terveys- ja sosiaaliviranomaisiin lasta koskevissa asioissa
- perhepäivähoitaja on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos huoli lapsen terveydestä/ hyvinvoinnista tai perheen tilanteesta kasvaa liian suureksi. Perhepäivähoitaja toimii lasta ja perhettä lähellä ja tavoitteena olisi, että pystyisi ennakoimaan tuen tarpeita ja osaisi ohjata perheen tukipalveluihin, jos näkee, että tarvetta
- Perhojokilaaksossa aloitttanut vuoden 2017 alussa moniammatillinen REPPU-tiimi, jonka tarkoituksena tukea perheitä matalan kynnyksen periaatteella. Perheen ei tarvitse varata useaa aikaa eri tahoilta, vaan kaikki istuvat saman pöydän ääreen miettimään ratkaisuja perheen parhaaksi
PÄIVÄKOTI
Pajalan päiväkodissa vierailee:
- Päivittäin terapeutteja
- Päivittäin siivous ja ruokapalvelu
- Kuukausittain seurakunta
- Parin kuukauden välein tai aina tarvittaessa koulukuraattori (eskarit)
- Lisää yhteistyötä toivoisi opisto. Esim. Leikki projekteja.
- Vetelissä toimii seurakunnan muskari. Miten Kaustisella?
yhteistyökumppanit toivoivat seuraavia arvioinnin käytäntöjä:
Laadunarviointi, kuten koulupuolella
Kyselyt ja yhteiskeskustelut
Palautetta molemmin puolin yhteistyöstä ja toiminnan kehittäminen yhdessä sen pohjalta.
Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii, että kukin varhaiskasvatuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata paikalliseen suunnitelmaan varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.
Kommentit
Esimerkiksi käsitteet VASU, toimintakulttuuri, oppimisympäristöt voivat olla monelle vanhemmalle vaikeita ymmärtää tai sisäistää... Mitä niillä tarkoitetaan ja mitä niihin sisältyy? Näitä käsitteitä tulee varmasti illan aikana "avata" ja puhua läpi.
Vanhempien kanssa voisi puhua lapsen oman Vasu-keskustelun merkityksellisyydestä. Miksi Vasu-keskustelu vanhemman/vanhempien kanssa käydään? Mihin keskustelun aikana saatua tietoa käytetään ja miksi on tärkeää puhua asioista niiden "oikeilla nimillä"?
Minkälaista yhteistyötä huoltajat toivovat varhaiskasvatuksen kanssa? Yhteiset illat/juhlat? tuonti/ hakutilanteet? Peda.net? Sähköposti? Puhelin? Facebook?
"Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä."
Muutamia ajatuksia koskien ylläolevia lainauksia monialaisesta yhteistyöstä..
Yhteistyö eri tahojen välillä olisi tärkeää. Mutta miksi tuntuu että ei arjessa kuitenkaan yheistyö puolin ja toisin oikein toimi...? Lapsen parhaaksi toimitaan ja lapsen etua ajatellaan. Jos varhaiskasvatuksen henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista ja huoli esimerkiksi lastensuojelun ammattilaisille välitetään, niin mitä sitten tapahtuu..? Näitä ajatuksia ja mietteitä mietin ja olisi mukavaa kuulla yhteistyökumppaneiden ajatuksia yhteistyöstä myös.
●pitäisi muuttaa välittömästi
●ovat kehittyneet väärään suuntaan
●ei voida enää hyväksyä
(punaisella fontilla)
●haluatte muuttaa
●vaativat erityistä huomiota
●tulevat muuttumaan tulevaisuudessa
(keltaisella fontilla)
●tässä vaiheessa toimivat erinomaisesti
●tässä vaiheessa toimivat odotusten mukaisesti
● joihin olette tyytyväisiä
(vihreällä fontilla)
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin