Oppilaan HOJKS:iin kirjataan käytännön tavat ja menettelyt, joilla erityistä tukea toteutetaan.

Kaustisen kunnan tuen lomakkeistossa pedagoginen selvitys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältyvät samaan lomakepohjaan. Lomake ohjaa selvityksen laadinnassa.

Oppilaan ja huoltajan kuuleminen kirjataan pedagogisen selvityksen osioon.

Sivistysjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen.

Sivistysjohtaja tekee erityisen tuen tarkistuspäätöksen.

Sivistysjohtaja tekee hallintopäätöksen erityisen tuen päättämisestä.

HOJKS tarkistetaan ja päivitetään lukuvuosittain.

Mahdollisia asiantuntijalausuntoja käytetään soveltuvin osin avuksi HOJKS:in laadinnassa. Huoltajilta on pyydetty lupa asiantuntijalausuntojen antamisesta koulun käyttöön. Luokanopettaja tai luokanvalvoja koordinoi ja ohjaa pedagogisen selvityksen ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa sekä tuen järjestämistä oppilaskohtaisesti yhdessä kyseiseen tulevien tahojen kanssa (esim. aineenopettaja, jos vastaa yksilöllistetyn aineen opetuksesta tai erityisopettaja, jos hän opettaa ko. ainetta).

HOJKS-tapaaminen järjestetään lukuvuosittain ja vaikutusten arviointia tehdään säännöllisesti.

Pidennetty oppivelvollisuus

Sivistysjohtaja tekee päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Pääsääntöisesti päätös pidennyksestä tehdään ennen peruskoulun aloittamista ennen esikoulua tai sen aikana moniammatillisen yhteistyön tuloksena.

Opetus toteutetaan esiopetusryhmissä, kokonaan tai osittain integroituna yleisopetukseen tai pienluokassa.

Pienluokkaan siirtyvistä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista pidetään yhteistyöpalaveri keväällä moniammatillisessa työryhmässä. Oppilas käy tutustumassa pienluokassa useita kertoja, saattaen vaihdetaan.

Yleisopetukseen siirtyvistä pidetään vastaavat moniammatilliset yhteistyöpalaverit.

Noudatetaan tiiviimmän yhteistyön periaatteita.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä tai oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin oppilaan HOJKS:ssa kuvataan. Jos oppilaalla on ilmeisiä vaikeuksia saavuttaa yleisen opetussuunnitelman tavoitteita, tulee ensisijaisesti selvittää oppilaan mahdollisuudet opiskella painoalueittain tai yksilöllisiä oppimääriä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas voidaan tarvittaessa vapauttaa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelusta, jos se on oppilaan kokonaistilanteen ja jatko-opintojen kannalta perusteltua. Tämä harkitaan aina oppilas- ja oppiainekohtaisesti. Oppiaineesta vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä pedagogisen selvityksen perusteella. Harkinta vapauttamisesta tulee tehdä yhteistyössä huoltajien kanssa. Vapautetun oppiaineen tilalla oppilaalle järjestetään kielellisiä taitoja tai vuorovaikutustaitoja kehittävää korvaavaa opetusta, joka kuvataan oppilaan HOJKS:ssa.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Pienryhmäopetuksessa tavoitteita ovat oppimisvaikeuksien poistaminen ja lieventäminen, yksilöllisen oppimisen turvaaminen, kommunikointitaitojen kartuttaminen, motorisen kehityksen edistäminen sekä sosiaalisuuden, omatoimisuuden ja itsenäistymisen lisääminen.

Pienryhmäopetuksen menetelmät ovat yksilöllisiä oppilaan tarpeet ja kyvyt huomioiden. Menetelmiä ovat mm. strukturoitu opetus, korvaavat kommunikointimuodot ja joustavat yksilölliset lukemaan opettamisen menetelmät. Pienryhmäopetuksen sisällöt seurailevat yleisopetuksen linjoja kuitenkin niin, että oppilaan kehitystaso ja hänen edellytykset huomioidaan oppiaineiden valinnassa, sisältöjen laajuudessa ja/tai opetusjärjestelyissä.

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.

Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.