8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto
Kunnan OPS-sisältö
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa[1]. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen[2]. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntäkoskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti[3]. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä.[4] Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta[5].
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: [6]
- yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
- kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
- asian aihe ja vireille panija
- oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
- toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
- tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
- toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu[7].
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.[8]
Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.[9]
Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi[10]. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot[11]. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta[12]. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.[13]
[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom.
[2] Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
[3] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.
[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom.
[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom.
[6] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 2 mom. ja 20 § 1, 3 ja 4 mom.
[7] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 5 mom.
[8] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 § 1 mom. ja 22 § 1 mom.
[9] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
[10] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom.
[11] Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013)
[12] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 3 mom.
[13] Perusopetuslaki 40 § 4 mom.(1288/2013)
Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalioiden tai lääkityksen järjestäminen
Koululla on ohjeistus sairaus- ja lääkintätapauksissa (esim. diabetes, epilepsia). Ohjeistus ja vastuuhenkilöt kirjataan tapauskohtaisesti. Oppilas pääsee tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilaalla on mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys kouluterveydenhuoltoon tai muuhun terveyskeskuksen toimintayksikköön. Koulussa huomioidaan oppilaan erityisruokavalion järjestäminen kouluruokailussa. Erityisruokavaliot selvitetään huoltajalta.
Psykologi- ja kuraattoripalvelut
Oppilaalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin ja kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä, kiireellisissä tilanteissa samana tai seuraavana koulupäivänä. Keskustelu järjestetään pääsääntöisesti myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Oppilaitoksen työntekijä on yhdessä opiskelijan kanssa viipymättä otettava yhteydessä psykologiin tai kuraattoriin mikäli hän arvioi oppilaan olevan psykologi- tai kuraattoripalvelujen tarpeessa. Jos yhteydenotto tehdään ilman opiskelijaa, annetaan hänelle tieto yhteydenotosta, ja mahdollisuus keskustella seitsemän päivän määräajassa. Huoltajalle annetaan tieto yhteydenotosta, jollei asiasta riippuen laissa toisin säädetä.
Tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen, sen seuranta ja arviointi sekä yhteistyön toimiminen asiaa hoitavien välillä
Koulu huolehtii käytänteidensä mukaisesti kolmiportaisen tuen järjestämisestä ja tuen toteutumisesta. Huomioitavaa on, että kolmiportaisen tuen järjestelyt ovat opetuksen järjestämistä eivätkä yksilökohtaista oppilashuoltoa. Oppilaan on osallistuttava kolmiportaisen tuen mukaiseen opetukseen.
Asiantuntijaryhmä seuraa yleisellä tasolla tarvittavan tuen määrää ja laatua sekä huolehtii tietoon tulleiden tuen tarpeiden toteuttamisesta.
Asiantuntijaryhmässä oppilasta opettavien opettajien yhteistyö toistensa sekä erityisopetuksen, koulunkäynninohjaajien, huoltajien ja oppilashuollon kanssa tuen järjestämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Yksilön tuen riittävyyttä ja oikeanlaista kohdentumista arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Vastuuhenkilöt huolehtivat tuen kirjaamisesta asianmukaisin lomakkein (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, HOJKS), sekä tietojen ja toimenpiteiden päivityksestä.
Yhteistyö joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä
Koulun huolehtii yhteistyön toimimisesta eri tahojen järjestämän opetuksen ja omassa koulussa tapahtuvan opetuksen kanssa (esimerkiksi sairaalaopetuksessa).
Asiantuntijaryhmän kokoaminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä
Jos opettajalla, oppilaalla, huoltajalla tai muulla oppilaan kanssa työskentelevällä herää huoli oppilaan hyvinvoinnista, kootaan monialainen asiantuntijaryhmä tapauskohtaisesti yksittäisen oppilaan tueksi. Ryhmässä voivat olla oppilas ja/tai huoltaja sekä esimerkiksi oppilaan keskeinen opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Asiantuntijoita ryhmään voidaan nimetä vain oppilaan tai huoltajan suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, jolla on kirjaamisvelvoite. Vastuuhenkilö huolehtii, että kirjatut asiat menevät oppilashuoltokertomukseen ja tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Ryhmän tehtävänä on oppilaan oppimisen tuen ja oppilashuollon tarpeen selvittäminen ja suunnittelu. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa koulukohtaisia menettelytapoja noudattaen.
Asiantuntijaryhmän kokoontumista ja oppilaan asioiden käsittelyä varten on hankittava kirjallinen suostumus oppilaalta ja/tai huoltajalta.
Oppilaan omat toivomukset on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa ikä, kehitystaso ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden. Asian käsittely asiantuntijaryhmässä perustuu siis ensisijaisesti oppilaan suostumukseen. Jos hänellä ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Alaikäisellä ja vajaavaltaisella on oikeus kieltää huoltajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta häntä koskevia tietoja painavasta syystä. Tarvittaessa arvion oppilaan kehitystasosta tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäiseltä oppilashuollon palveluja. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua oppilashuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus konsultoida tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita Julkisuuslain 26.3 §:n mukaisesti. Mikäli oppilas ja/tai huoltaja kieltävät asian käsittelyn asiantuntijaryhmässä, kieltäytyminen kirjataan oppilashuoltokertomukseen oppilashuollon rekisteriin.
Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilashuoltokertomuksiin. Kirjaamisesta vastaa asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö. Kirjaaminen tapahtuu jatkuvassa muodossa aikajärjestyksessä edeten. Kertomukseen kirjataan
- yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
- kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
- asian aihe ja vireille panija,
- oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
- toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
- tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
- toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Sivullisille tietoja luovutettaessa on merkittävä selvitys luovutetuista tiedoista, kenelle niitä on luovutettu, millä perusteella luovutus on tehty (kenen suostumus/mikä säännös). Pyyntöasiakirja talletetaan.
Oppilashuollon suostumus -sekä kertomuslomakkeet ovat yhteneväiset Lapset Puheeksi neuvonpitolomakkeen kanssa.
Rekisteriä pidetään oppilashuoltokertomuksista, muista asiantuntijaryhmään liittyvissä tehtävissä saaduista asiakirjoista ja yksittäisistä oppilaista laadituista asiakirjoista. Opetuksen järjestäjän on nimettävä rekisterin ylläpitäjäksi vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö päättää tietojen luovuttamisesta sekä määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettuihin tietoihin. Rekisterin ylläpitäjän tulee huolehtia tietojen jakamisesta oikeille henkilöille.
Oppilashuollon rekisteriin sovelletaan oppilashuoltolain ohella ensisijaisesti julkisuus- ja toissijaisesti henkilötietolakia (523/1999). Oppilashuoltorekisteriin sisältyvät tiedot, jotka koskevat yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kun julkisuuslain 24 §:ssä säädetään. Oppilaan siirtyessä toisen asteen koulutuksen järjestäjän koulutukseen aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Kouluterveydenhuollossa laaditaan potilasrekisteri, ja kuraattori laatii asiakasrekisterin. Tarkemmin arkistoinnista määrätään kuntakohtaisessa arkistosäännössä.
Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
Yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehdään tarpeen mukaan ja koulun käytänteiden mukaisesti.
Oppilaita ja huoltajia osallistetaan kouluterveydenhuollon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Huolehditaan, että palvelut ovat riittäviä ja että oppilailla ja huoltajilla on tieto saatavilla olevista palveluista. Oppilaiden ja huoltajien toiveet ja tarpeet huomioidaan psykologi- ja kuraattoripalveluja järjestettäessä. Oppilaan oikeuden keskustella psykologin tai kuraattorin kanssa on toteuduttava viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä tai kiireellisessä tilanteessa samana tai seuraavana päivänä. Tiedonkulkua ja avoimuutta edistetään oppilaan asioita hoidettaessa salassapitosäännösten mukaisesti. Suostumusten pyytäminen oppilaan asioiden käsittelyyn asiantuntijaryhmässä tehdään avoimesti huoltajien kanssa ja oppilaan oikeuksia kunnioittaen ja etua ajaen. Yleisistä oikeuksista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille koulukohtaisin menetelmin, esimerkiksi lukukausi- ja vuositiedotteissa, vanhempainilloissa ja/tai Wilman kautta.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa[1]. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen[2]. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntäkoskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti[3]. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä.[4] Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta[5].
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: [6]
- yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
- kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
- kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
- asian aihe ja vireille panija
- oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
- toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
- tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
- toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu[7].
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.[8]
Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.[9]
Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi[10]. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot[11]. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta[12]. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.[13]
[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom.
[2] Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
[3] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.
[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom.
[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom.
[6] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 2 mom. ja 20 § 1, 3 ja 4 mom.
[7] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 5 mom.
[8] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 § 1 mom. ja 22 § 1 mom.
[9] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
[10] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom.
[11] Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013)
[12] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 3 mom.
[13] Perusopetuslaki 40 § 4 mom.(1288/2013)