Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.[1]Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä[2]. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön[3]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä[4]. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle[5].

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa[6]. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

 

[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom.

[2] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom.(1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

[4] Perusopetuslaki 29 § 4 ja 5 mom. (1267/2013)

[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)

[6] Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. javaltioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §

Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö
Opetuksen järjestäjä huolehtii terveellisestä ja turvallisesta oppimisympäristöstä. Oppilaita ja huoltajia kuullaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa fyysisiin opiskeluoloihin kuten riittäviin tiloihin, terveeseen sisäilmaan, esteettömyyteen, säilytystiloihin ja virikkeelliseen välituntiympäristöön. Terveellisiin elämäntapoihin ja vireyteen liittyviä teemoja käsiteltäessä huomioidaan huoltajien ja oppilaiden näkökanta ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Mielenterveyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilaiden kanssa harjoitellaan mielenterveys- ja tunne-elämän taitoja, niiden tunnistamista ja ilmaisua sekä toisten huomioonottamista ja ristiriitatilanteiden ehkäisyä ja ratkaisemista. Kiusaamista ennaltaehkäistään ja siihen puututaan yhdessä huoltajien kanssa. Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi voidaan järjestää tapahtumia ja/tai projekteja. Näitä toteutetaan yhdessä oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Oppilaiden sosiaalista vastuullisuutta edistetään yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ja huoltajien tuella. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävän toiminnan järjestämisen avulla voidaan tukea kasvatuksellisia tavoitteita esimerkiksi kurinpitorangaistuksissa. Oppilaat, oppilaskunta ja huoltajat osallistuvat koulun käytänteiden, järjestyssääntöjen sekä opetussuunnitelmien laadintaan ja arviointiin. Ajankohtaisista asioista ja yleisestä suunnittelu- ja arviointityöstä tiedotetaan esimerkiksi lukukausi- ja vuositiedotteiden, vanhempainiltojen ja/tai Wilma-järjestelmän avulla.

Yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelu ja toteutus
Yhteisöllistä oppilashuoltoa linjataan monialaisessa ohjausryhmässä ja sitä toteutetaan koulun arjessa koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän johdolla. Yhteisöllisen oppilashuollon kehittämiseksi oppilaitoskohtaiseen oppilashuoltoryhmään voidaan tarvittaessa kutsua esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä, koulupoliisi, nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä sekä seurakunnan ja eri järjestöjen työntekijöitä.

Yhteistyö jatko-opinnoissa
Jatko-opintojen suunnittelussa tehdään yhteistyötä mm. toisen asteen oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Kunnallista etsivän nuorisotyön palvelua voidaan tehdä tutuksi peruskoulunsa päättäville oppilaille ja huoltajille.

Tarkastukset
Terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset tarkastukset tehdään säännösten mukaisesti. Näitä tarkastuksia ovat mm. työsuojelutarkastukset, koulun terveydellisten olojen tarkastukset, palotarkastukset ja kiinteistötarkastukset. Yhteistyötä tehdään mm. Aluehallintoviraston, työsuojelupiirin, työsuojelutoimikunnan, työsuojelutarkastajan, terveystarkastajan, palo- ja pelastusviranomaisten ja kunnan teknisen toimen kanssa.

Laajat kouluterveydenhuollon terveystarkastukset järjestetään 1., 5. ja 8. luokalla. Opettaja, huoltajat sekä oppilas täyttävät lomakkeet terveystarkastusta varten. Käytössä on Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa –lomake opettajille. Laajoilla terveystarkastuksilla pyritään tunnistamaan varhaisen tuen tarpeet, ohjaamaan tarvittaessa hoitoihin ja tutkimuksiin sekä tukemaan huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä (VN asetus 338/2011).

Terveystiedon opetuksessa ja terveysneuvonnassa käytetään apuna terveydenhuollon henkilöstön ammatillista osaamista. Kouluterveyskyselyn ja muiden terveyteen liittyvien kyselyiden tuloksia hyödynnetään oppilashuoltotyössä ja niitä voidaan käyttää opetuksessa ja huoltajien kanssa tehtävässä työssä.

Järjestyssäännöt
Koulun järjestyssääntöjen tulee olla asianmukaisesti päivitetyt. Koulun henkilökunta ja oppilaat perehtyvät niihin vuosittain, vähintään lukuvuoden alkaessa. Koulun järjestyssäännöt ovat luettavissa koulun peda.net-sivulla. Kannonkosken koulu OPS 2016 liitteet

Poissaolot
Oppilaan poissaoloja on seurattava. Tunnin opettaja, luokanopettaja tai -valvoja kirjaa oppilaan poissaolon Wilmaan. Poissaolo vaatii aina viipymättä selvityksen huoltajalta. Huoltaja kuittaa poissaolon. Aiheeton poissaolo johtaa aina jatkoselvitykseen. Luokanopettaja tai -valvoja seuraa poissaoloja ja puuttuu niihin tarvittaessa. Jatkuvat tai toistuvat poissaolot selvitetään tapauskohtaisesti, käytännössä viimeistään, kun oppilas on ollut pois 50 tuntia lukukaudessa. Tämän jälkeen asia siirtyy tarvittaessa yksilökohtaisen oppilashuollon ratkaistavaksi. Oppilaalla on oikeus poissaoloon oppilashuollollisista syistä ilman poissaolomerkintää.

Tapaturmat
Tapaturmien syntymistä pyritään ehkäisemään koulun järjestyssääntöjen ja valvonnan avulla. Henkilökunnalla tulee olla valmius ensiavun antamiseen. Työnantaja huolehtii henkilökunnan koulutuksesta. Tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi huoltajalle. Tarvittaessa oppilas ohjataan jatkohoitoon ja tapaturmasta tehdään vakuutusyhtiön vahinkoilmoitus.

Terveelliset elämäntavat
Kaikkien koulun aikuisten tehtävänä on ohjata oppilaita terveellisiin elämäntapoihin. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä ehkäistään ohjauksellisin, opetuksellisin ja kasvatuksellisin keinoin. Tupakointi, päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty sekä koulun sisätiloissa että piha-alueilla. Kielto koskee myös oppilaitoksen ulkopuolelle tehtäviä opintoretkiä, kilpailumatkoja ja muita edustustehtäviä. Näiden määräysten rikkominen johtaa aina jatkoselvityksiin. Päihteiden käyttöön puuttumiseen tarkemmat ohjeet on kirjattu koulun järjestyssääntöihin.

Koulukuljetukset
Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta vastaa koulu. Matkojen aikaisesta asiallisesta käyttäytymisestä vastaavat huoltajat. Kuljetusjärjestelyistä ja niiden turvallisuudesta koulu tiedottaa koteihin.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on tuoda esiin koulussa tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän lisäksi myös koulumatkalla esiin tulevat kiusaamis- ja häirintätapaukset. Tämä edesauttaa kokonaistilanteen selvittämistä ja tehostaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Huomioitavaa kuitenkin on, että huoltajan tulee selvittää koulumatkalla tapahtuneet asiat. Koululla ei ole toimivaltaa määrätä rangaistusta, eivätkä järjestyssäännöt ole voimassa koulumatkan aikana.

Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi
Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on koulussa oltava kirjallinen suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Ajantasaiset suunnitelmat löytyvät koulun peda.net-sivulta. Kannonkosken koulu OPS 2016 liitteet

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kannonkoskella pyrimme ehkäisemään kiusaamista järjestelmällisesti.

Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäistään opetuksellisin ja kasvatuksellisin keinoin. Avainasemassa on luokassa/ryhmässä tehtävä ennaltaehkäisevä, yhteisöllisyyttä lisäävä työ. Yhteisö- ja ryhmätasolla ennaltaehkäisevää toimintaa ovat mm. ryhmäyttämispäivät kuten kutosleiri, oppilaskunnan toiminta, koulun yhteiset tapahtumat, juhlat ja retket. Työkaluina voidaan käyttää valmiita toiminnallisia malleja, esim. KiVa Koulu ja Lions Quest. Yhteisöllisessä koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä voi mukana olla moniammatillisia asiantuntijoita, esim. kuraattori, kasvatusohjaaja.

Yhteisö- ja ryhmätason kiusaamisen käsittelee koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Koolle kutsutaan kaikki tarvittavat asiantuntijat.

Koulun henkilöstön on perehdyttävä väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän vastaisiin toimintamalleihin ja osattava toimia niiden mukaisesti. Suunnitelmat päivitetään, niitä seurataan ja arvioidaan tarvittaessa. Oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille tiedotetaan käytänteistä vuosittain.

Luokkatason työrauhaongelmissa voidaan käyttää Työrauha kaikille - toimintamallia, jonka avulla pyritään vähentämään työrauhaongelmia ja parantamaan opiskeluilmapiiriä.

Äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan kouluilla olemassa olevien turvallisuussuunnitelman tai kriisisuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on asianmukaisesti päivitetyt, turvallisuutta koskevat toimintaohjeet.

Lukuvuoden alkaessa rehtori vastaa siitä, että henkilöstö tuntee voimassaolevat suunnitelmat ja niitä harjoitellaan kouluyhteisössä säännöllisesti. Turvallisuus -ja kriisisuunnitelmat löytyvät jokaiselta koululta ja niistä selviää tarkemmin ohjeet seuraaviin tilanteisiin:

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,
• sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet,
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille,
• toimintavalmiuksien harjoittelu sekä
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen

Yhteistyö huoltajien kanssa
Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on, että he ovat aktiivisia toimijoita oppilashuoltotyössä. Yhteistyömuotona voidaan käyttää Lapset Puheeksi -työmenetelmää.