OPPIMISTYYLIN ULOTTUVUUKSIA

Sinun on mahdollista parantaa oppimistuloksiasi tiedostamalla, miten opit helpoiten. Toisaalta voit paremmin ymmärtää, miksi jokin kurssi tai harjoitustehtävä sopii sinulle paremmin kuin toinen. Eri oppimistyylien kuvaamiseen on käytetty lukuisia jaotteluja. Yksi niistä on seuraavanlainen. Oppimistyyli koostuu seuraavista ulottuvuuksista:

  • Miten vastaanotat informaatiota helpoimmin: opitko visuaalisesti, auditiivisesti, kinesteettisesti vai taktiilisesti eli näön, kuulon, liikkumisen vai koskettamisen avulla?
  • Miten järjestät ja käsittelet informaatiota: kumpi aivopuolisko hallitsee ajatteluasi ja toimitko analyyttisesti vai kokonaisuuksien pohjalta? Tämä vaikuttaa myös muihin oppimistyylisi piirteisiin.

Millaisissa olosuhteissa opit parhaiten tai tyypillisimmin, hiljaisuudessa vai äänten ympäröimänä

 

  • kirkkaassa valossa vai hämärässä
  • lämpimässä vai viileässä
  • pöydän ääressä istuen vai muualla mukavassa asennossa
  • yksin vai parin tai ryhmän kanssa
  • ohjatusti vai itsenäisesti
  • mihin vuorokauden aikaan
  • napostellen vai välipaloitta
  • vähän päästä liikkuen vai pitkiä rupeamia paikallaan istuen
  • ohjeiden mukaisesti vai itsenäisesti edeten
  • ohjaajan motivoimana vai itse motivoituen
  • sitkeästi vai helposti periksi antaen?

 

Tavallinen luokkaopetus vaatii sopeutumista itselle vieraaseenkin oppimistapaan ja olosuhteisiin. Huomaa, että opettajan oma oppimistyyli vaikuttaa hänen opetukseensa, esiintymiseen, tehtäviin, etenemisjärjestykseen, havainnollistamiseen, rytmitykseen jne.

 Visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen?

Saamme tietoa ulkomaailmasta aistiemme avulla, mutta aistit ovat yhteydessä myös ajatteluumme, mieleenpainamiseen ja tiedon prosessointiin. Eri ihmisillä aistikanavat ovat eri tavalla painottuneet: yksi oppii ensisijaisesti näkemällä, toinen kuulemalla ja kolmas itse tekemällä. Samat aistikanavat vaikuttavat myös siihen, minkälaisia mielikuvia olemme taipuvaisia muodostamaan. Erään tutkimuksen mukaan:

  • 40 % oppii parhaiten lukemansa tai näkemänsä
  • 30 % oppii parhaiten kuulemansa
  • 30 % oppii ensisijaisesti kehonsa kautta vastaanottamansa, siis tekemällä, kokeilemalla, käsin kirjoittamalla.

Yleensä meillä on yksi hallitseva oppimistapa, ja lisäksi opimme kohtalaisen hyvin toisen kanavan kautta. Tunnistamalla oman oppimiskanavasi voit alkaa käyttää tietoisesti muistiinpainamis- ja opiskelumenetelmiä, jotka parhaiten tukevat tapaasi käsitellä tietoa.

VISUAALISELLE tyypille näkemiseen liittyvät seikat ovat tärkeitä: luettu teksti, kuvat, värit ja asioiden ulkonäkö samoin kuin kokonaisuuksien hahmottaminen.

Jos olet visuaalinen, hyödynnä opiskeluaineiston lukemista ja silmäilyä, kaavioita, kuvia sekä symbolein ja värein höystettyjä miellekarttoja ym. Luo vahvoja näkömielikuvia opittavista asioista.

AUDITIIVINEN oppija nauttii kuuntelemisesta ja haluaa, että asiat selitetään hänelle ja että opiskelussa edetään loogisesti. Äänet vaikuttavat myös auditiivisen keskittymiseen: ne joko häiritsevät pahasti tai edistävät oppimista.

Jos olet auditiivinen, ota luennoista kaikki irti, keskity kuuntelemaan, kysele. Tarkkaile erilaisten taustaäänien (esim. musiikin) vaikutusta oppimiseesi. Kokeile myös opittavien asioiden kertaamista ääneen puhumalla.

KINESTEETTINEN oppija haluaa osallistua ja kokeilla itse, liikkua ja käyttää kehoaan. Myös mielenkiinto ja myönteiset tunteet vaikuttavat paljon siihen, miten nopeasti ja tehokkaasti kinesteettinen tyyppi oppii.

Joillekin on tärkeää käden kautta tuleva tieto; tällaisia oppijoita sanotaan TAKTIILISIKSI. Silloin on tärkeää tehdä muistiinpanoja. Piirtely ja esineiden näpräily tai kädessä pitäminen voivat auttaa keskittymään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä