3.3. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa monialaisesti.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä.

Kasvatustyöhön liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan sekä henkilöstön kesken että huoltajien kanssa. Yhteistyö on vuorovaikutteista ja edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi[1].

Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Kannustavat ja lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön havainnot ja keskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle.

Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen aikaisissa siirtymissä, lapsen vaihtaessa päiväkotia tai aloittaessa esiopetuksen. Yhteisellä keskustelulla on erityinen tehtävä laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (luku 1.3). Yhteistyön merkitys huoltajien kanssa korostuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan lasten kehityksen ja oppimisen tukea (luku 5). Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajien ja henkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi huolen herätessä lapsen hyvinvoinnista.

Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle.

Kangasniemellä

Lapsen tärkein kasvuympäristö on koti ja perhe. Huoltajilla on pääasiallinen kasvatusvastuu. Vanhempien ja henkilöstön yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen, kunnioittamiseen ja keskusteluun. Se edellyttää henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta, varsinkin lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa. Yhteistyö laajenee silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea ja saa tukipalveluita eri palveluntuottajilta. Huoltajien osallisuus korostuu silloin, kun yhteistyötahoja on useita.

Toimintayksiköissä laaditaan toimintasuunnitelma, johon sisältyy suunnitelma vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on lisätä huoltajien osallisuutta varhaiskasvatuksen arkeen:

  • Kangasniemellä yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään päivittäin.
    Tuonti- ja hakutilanteissa kerrotaan lapsen päivän tapahtumista ja tunnetiloista. Molemminpuolinen keskustelu tukee lapsen hyvinvointia.
  • Huoltajat vierailevat lapsen hoitopaikassa hoitopäivän aikana esim. esitellen omaa ammattia, harrastusta/kulttuuriaan tai tutustumassa hoitopaikan arkeen.
  • Erilaiset teemaillat esim. askartelun tai leivonnan merkeissä, musisointi
  • Äitien- ja isänpäiväkahvitukset, retket, juhlat ja erilaiset toiminnalliset pihatapahtumat ovat myös perinteisiä huoltajien kanssa tehtäviä yhteistyömuotoja, jotka antavat mahdollisuuden keskusteluun varhaiskasvatuksen arvoista, käytänteistä, toiminnan sisällöstä. Samalla perheille tarjotaan tilaisuus verkostoitumiseen.
  • Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen VASU) yhdessä keskustellen vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut käydään kahdesti vuodessa, varsinainen keskustelu syksyllä ja arviointikeskustelu keväällä.
  • Tiedottamiseen ja viestintään käytetään myös sähköistä tietojärjestelmää (Daisy). Varhaiskasvatuksen kotisivuja (peda.net) kehitetään edelleen yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa.

Monialainen yhteistyö

Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminen toimintayksiköissä lasten tarpeita vastaavasti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava monialaisessa yhteistyössä ja luotava tarvittavat yhteistyörakenteet[2].

Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kesken. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Laajaan terveystarkastukseen sisällytetään varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa huoltajan kirjallisella suostumuksella[3]. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä.

Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia niitä alueellisia ja paikallisia toimijoita, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyö esimerkiksi opetuksesta, liikunnasta, kirjastosta ja kulttuurista vastaavien tahojen ja muiden lähiympäristön toimijoiden kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee varhaiskasvatuksen tavoitteita. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatuksen ja sen alueella toimivien yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien välillä on tärkeää. Muita varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat, poliisi sekä ravitsemus- ja siivouspalvelut.

Kangasniemellä

Huoltajien kanssa yhteisymmärryksessä toteutetaan monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava monialaisessa yhteistyössä ja luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.

Monialaisen yhteistyön tavoitteena on rikastuttaa varhaiskasvatuksen arkea. Kangasniemellä monialaista yhteistyötä tehdään paikallisten toimijoiden kanssa (MLL, 4H, kirjasto, seurakunta, liikuntatoimi, työpajat, kyläseurat, koulut). Myös neuvola, puheterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, perhetyöntekijä ja terveyskeskus ovat yhteistyökumppaneitamme. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa lastensuojelun kanssa joko ennaltaehkäisevästi tai osana korjaavaa työtä.

Yhteistyötahojen kanssa käydään keskustelua yhteistyön toimivuudesta, kehittämisestä ja uusista toimintatavoista.

Kangasniemen varhaiskasvatus tekee kirjallisen kyselyn eri yhteistyötahoille vuoden 2018 aikana. Kyselyn tarkoituksena on arvioida Kangasniemellä käytössä olleita yhteistyömuotoja ja samalla kartoittaa kehittämistarpeita ja -toiveita.

[1] Varhaiskasvatuslaki 14 a § ja Kielilaki (423/2003) 18 §

[2] Varhaiskasvatuslaki 9 ja 11 e §

[3] Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja

nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) ja sen muutos (338/2011) 7 §