4.1. Pedagogisen toiminnan viitekehys

Pedagogisen toiminnan viitekehys

Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1). Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden.

IMG_20170325_121728.jpg

Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys

Tavoitteellisen toiminnan perustan luovat arvoperusta (luku 2.4), oppimiskäsitys (luku 2.5), niihin pohjautuva toimintakulttuuri (luku 3) sekä monipuoliset oppimisympäristöt (luku 3.2), yhteistyö (luku 3.3) ja työtavat (luku 4.3). Lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lähtökohtana ovat myös luvussa 4.5 kuvatut oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen (luvut 4.2 ja 7). Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ohjaavat osaltaan toiminnan suunnittelua (luku 2.7).

 

Pedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita tarkennetaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tavoitteita tarkennettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (luku 1.3) ovat lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtia. Toimintaa toteutetaan niin, että jokaisella lapsella on oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta muodostuu lapselle mielekäs jatkumo.


Kangasniemen varhaiskasvatuksessa pedagogisen toiminnan kehittämisessä tavoitteena on lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Pedagoginen toiminta on tietoista, suunnitelmallista ja tavoitteellista.
Jokaisella työntekijällä on vastuu oman työn johtamisesta yhteisten tavoitteiden mukaisesti.
Toiminnan yhteissuunnittelua toteutetaan henkilökunnan tiimipalavereissa. Pedagogisen toiminnan kokonaisuuden muodostaa suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen. Toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa.
Jokaiselle varhaiskasvatuksen yksikölle laaditaan toimintakaudelle toimintasuunnitelma.

Päiväkodissa vastuu pedagogiikasta on varhaiskasvatuksen opettajalla. Hän ohjaa ja keskustelee pedagogisista työtavoista tiimin kanssa ja vastaa tiimin toiminnan yhteneväisyydestä ja johdonmukaisuudesta. Tiimin jäsenet suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä toimintaa. Varhaiskasvatuksen johtaja vastaa pedagogisesta toiminnasta perhepäivähoidossa. Perhepäivähoidon henkilöstö vastaa ryhmän toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tukee pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksen yksiköissä.

Varhaiskasvatuksessa annetaan tilaa pedagogiselle luovuudelle ja vapaudelle sekä mahdollisuus kokeilla, erehtyä ja onnistua.
Suunnittelussa huomioidaan lasten osallisuus, mielenkiinnon kohteet, tarpeet ja kehitystaso sekä oppimisympäristön järjestelyt. Osallisuutta vahvistetaan henkilökunnan ja lasten yhteisellä toiminnan suunnittelulla ja toteuttamisella. 
Suunnittelussa tulee korostua vuorovaikutus lasten ja henkilöstön välillä. Lasten osallisuus edellyttää henkilöstöltä lasten havainnointia ja kuulemista sekä vuorovaikutusta heidän kanssaan. Osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi toiveiden taululla, aamupiirin yhteydessä pidettävillä kyselyillä toiveista, joustavalla viikko-ohjelmalla ja pienillä arjen tehtävillä. On tärkeää, että lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja annetaan heidän huomata, että he voivat vaikuttaa toimintakulttuurin kehittämiseen.

Lasten mielenkiinnon kohteiden ja osallisuuden huomioon ottamisen tapoja pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa:

  • Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa ryhmään.
  • Lasta kuullaan ja arvostetaan omana itsenään.
  • Lapsen ajatuksille ja ideoille annetaan tilaa ja mahdollisuus -> kyselyt, keskustelut ja ”herkällä korvalla” kuunteleminen -> tarttuminen lapselta lähtöisin olevaan ideaan, aiheeseen tai toimintaan.
  • Sadutus, haastatteleminen, piirtäminen, valokuvaus.
  • Joustava viikko-ohjelma -> lapset mukana suunnittelussa.
  • Toivomuspuu lasten toiveille.