4.1. Pedagogisen toiminnan viitekehys

Pedagogisen toiminnan viitekehys

Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1). Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden.

IMG_20170325_121728.jpg

Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys

Tavoitteellisen toiminnan perustan luovat arvoperusta (luku 2.4), oppimiskäsitys (luku 2.5), niihin pohjautuva toimintakulttuuri (luku 3) sekä monipuoliset oppimisympäristöt (luku 3.2), yhteistyö (luku 3.3) ja työtavat (luku 4.3). Lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lähtökohtana ovat myös luvussa 4.5 kuvatut oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen (luvut 4.2 ja 7). Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ohjaavat osaltaan toiminnan suunnittelua.

Pedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita tarkennetaan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tavoitteita tarkennettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (luku 1.3) ovat lapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtia. Toimintaa toteutetaan niin, että jokaisella lapsella on oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta muodostuu lapselle mielekäs jatkumo.

Kangasniemellä


Kangasniemen varhaiskasvatuksessa pedagogisen toiminnan kehittämisessä tavoitteena on lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Pedagoginen toiminta on tietoista, suunnitelmallista ja tavoitteellista.

Jokaisella työntekijällä on vastuu oman työn johtamisesta yhteisten tavoitteiden mukaisesti.
Toiminnan yhteissuunnittelua toteutetaan henkilökunnan tiimipalavereissa. Pedagogisen toiminnan kokonaisuuden muodostaa suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen. Toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa.
Jokaiselle varhaiskasvatuksen yksikölle laaditaan toimintakaudelle toimintasuunnitelma.

Päiväkodissa vastuu pedagogiikasta on lastentarhanopettajalla. Hän ohjaa ja keskustelee pedagogisista työtavoista tiimin kanssa ja vastaa tiimin toiminnan yhteneväisyydestä ja johdonmukaisuudesta. Lastentarhanopettaja vastaa lasten henkilökohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmista. Toiminnasta vastaa kuitenkin yhdessä koko henkilöstö.

Päiväkodin johtaja vastaa pedagogisesta toiminnasta ryhmäperhepäivähoidossa ja perhepäivähoidossa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja antaa tukea pedagogiseen toimintaan. Ryhmäperhepäivähoidon työntekijät ja perhepäivähoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Jokaisessa toimintayksikössä annetaan tilaa pedagogiselle luovuudelle ja vapaudelle sekä mahdollisuus kokeilla, erehtyä ja onnistua.


Suunnittelussa tulee huomioida lasten osallisuus, lasta ympäröivän toiminnan järjestelyt, lasten mielenkiinnon kohteet, lasten tarpeet ja kehitystaso. Osallisuutta vahvistetaan henkilökunnan ja lasten yhteisellä toiminnan suunnittelulla ja toteuttamisella.
Suunnittelussa tulee korostua vuorovaikutus lasten ja henkilöstön välillä. Lasten osallisuus edellyttää henkilöstöltä asettumista havainnoimaan ja kuulemaan lapsia sekä olemaan heidän kanssaan vuorovaikutuksessa ja asettamaan myös kysymyksiä saadakseen lapsilta tietoa. Aikuisen tulee osoittaa lapsille olevansa oikeasti kiinnostunut heidän asioistaan ja luottavansa lasten tekemiseen. Osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi toiveiden taululla, aamupiirin yhteydessä pidettävillä kyselyillä toiveista, joustavalla viikko-ohjelmalla ja pienillä arjen tehtävillä. On tärkeää, että lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja annetaan heidän huomata, että he voivat vaikuttaa toimintakulttuurin kehittämiseen.

Lasten mielenkiinnon kohteiden ja osallisuuden huomioon ottamisen tapoja pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa:

  • Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa ryhmään.
  • Lasta kuullaan ja arvostetaan omana itsenään.
  • Aikuinen mahdollistaa ja tukee lapsen osallistumista erilaisten toimintaryhmien avulla, näin mahdollistetaan lapselle myönteiset kokemukset ja annetaan rakentavaa/myönteistä palautetta. *esim. leikinvalintataulu –> lapsi saa valita mihin leikkiin menee (aikuinen valinnut leikin ja leikkijöiden määrän) tai lapsi voi valita leikit tauluun ja siitä mieluisen leikin.
  • Oppimisympäristön rakentamisessa ja lapsen arjessa pyritään huomioimaan hänen toiveet ja kiinnostuksen kohteet, huomioiden ikä, kehitystaso ja yksilöllisyys.
  • Lasten ajatuksille ja ideoille annetaan tilaa ja mahdollisuus; kyselyt, keskustelut ja ”herkällä korvalla” kuunteleminen -> tarttuminen lapselta lähtöisin olevaan ideaan/aiheeseen/toimintaan. *esim. lapsen ääni lomake vasussa - otetaan toiveita huomioon toimintaa suunniteltaessa.
  • Sadutus/haastatteleminen/piirtäminen/valokuvaus
  • Joustava viikko-ohjelma -> lapset mukana suunnittelussa/saavat antaa ideoita, kuunnellaan suunnittelussa lapsen ääntä.
  • ”Palkintoleikki” saa valita leikin ryhmänä.
  • Lapsen/lasten suunnittelema rata/polku nukkariin tai muissa siirtymätilanteissa.
  • Toivomuspuu lasten toiveille.
Kangasniemen varhaiskasvatuksessa yhteiseksi toimintatavaksi on valittu pedagogisissa toimintaryhmissä työskentely. Lapset jaetaan heidän yksilöllisten tarpeidensa, ikänsä, sisarus- ja kaverisuhteidensa, mielenkiinnon kohteidensa, paikallaolonsa ja sen aikaisen toiminnan mukaan erilaisiin ryhmiin. Tällöin aikuisella on mahdollisuus ohjata aktiivisesti ryhmäprosessia, huomioida lapset paremmin yksilöinä ja auttaa jokaista oman tilanteen mukaisesti. On tärkeää kiinnittää huomiota ryhmän suunnitteluun etukäteen ja pohtia, minkä kokoinen ja minkälainen ryhmä missäkin tilanteessa toimii. Henkilöstön tulee tehdä yhteistyötä toiminnan suunnittelussa. Toimintaryhmillä mahdollistetaan tilojen ja toimintojen joustava käyttö. Ryhmätoimintaa toteutetaan päivittäin, ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti.