4.2. Pedagoginen dokumentointi

Pedagoginen dokumentointi

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta.

Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa jatkuvasti lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku 1.3). Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarpeiden arvioinnissa (luku 5).

Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia (luku 7.1).

Kangasniemellä


Pedagogisen dokumentoinnin avulla kerätään tietoa lasten kasvusta, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta ja oppimisesta. Samoin sen avulla saadaan tietoa lapsiryhmän toiminnasta ja lasten välisistä suhteista. Se on jatkuva, vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden tulkinta tekevät näkyväksi varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa.

Esimerkkejä Kangasniemellä käytetyistä dokumentointitavoista:

  • lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle hoidossa olevalle lapselle
  • aloituskeskustelu,kun lapsi aloittaa hoitopaikassa
  • 4-vuotiskaavake yhteistyössä neuvolan kanssa, välitetään tietoa lapsen motorisista, kielellisistä ja vuorovaikutustaidoista varhaiskasvatuksesta neuvolaan
  • Viisivuotiaiden lasten kasvun ja kehityksen arviointi KEHU
  • valokuvat, videointi
  • piirustukset, askartelut
  • Daisy
  • Varhaiskasvatuksen kotisivut, www.peda.net
  • reissuvihko
  • havainnot, muistiinpanot
  • tiimipalaverin yhteenveto
  • lapsen tuen tarpeeseen liittyvä dokumentointi, tarkemmin luku 5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Dokumentoinnin tulee olla jatkuvaa ja jokapäiväistä. Siinä tulee huomioida esimerkiksi lapsen vahvuuksia, käyttäytymistä, oppimista ja työskentelytapoja sekä –tottumuksia. Myös huoltajien havainnot ovat tärkeitä ottaa mukaan dokumentointiin.

Dokumentoinnin avulla lapsi voi oman kehitystasonsa mukaisesti käydä ryhmän henkilöstön kanssa läpi oppimiaan asioita ja havainnoida mm. niitä asioita, menetelmiä ja toimintatapoja, jotka ovat olleet hänelle itselleen merkityksellisiä.

Kangasniemen varhaiskasvatuksessa suunnitellaan vuoden 2018 aikana yksikkökohtaisesti yhteiset käytännöt dokumentointiin ja arkistointiin.