4.4. Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin.

Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittelevät että luovat uutta ja muuntavat näkemäänsä. Samalla he mallintavat ja testaavat haaveitaan ja toiveitaan. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita, joita he muuten eivät voisi toteuttaa. Leikkiessään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja erehtyä.

Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Leikki kehittyy ja saa eri muotoja kokemusten karttuessa. Henkilöstön ja lasten sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus luovat perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville leikkitaidoille. Lapset havainnoivat, kokeilevat ja oppivat yhteisön sääntöjä leikissä. Ryhmässä leikkiessään lapset oppivat säätelemään tunteitaan ja tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten näkökulmia. Yhteisöllisyys kasvaa leikin kautta ja vahvistaa myönteistä tunneilmastoa.

Leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa. Pedagogisessa toiminnassa voidaan leikin juonen kehittelyssä ja leikkimaailmojen rakentamisessa yhdistää esimerkiksi draamaa, improvisaatiota tai satuja. Henkilöstön tulee tiedostaa keskittyneen tutkimisen, spontaanin luovan ilmaisun sekä vauhdikkaiden liikunta- ja peuhausleikkien merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Eri tilanteita voi rikastaa leikinomaisuudella. Lorut, sanaleikit, laulut ja yhteinen hassuttelu vahvistavat myönteistä ilmapiiriä, mikä tukee oppimista ja hyvinvointia.

Henkilöstön tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Henkilöstön tulee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen läsnäolo tukee lasten välistä vuorovaikutusta ja ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä.

Henkilöstön tulee havainnoida ja dokumentoida lasten leikkiä. Leikin havainnointi lisää henkilöstön ymmärrystä lasten ajattelusta ja kiinnostuksen kohteista sekä heidän tunteistaan ja kokemuksistaan. Havaintoja käytetään leikin ja muun toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Henkilöstöltä edellytetään herkkyyttä ja ammattitaitoa sekä sukupuolisensitiivisyyttä havaita lasten leikkialoitteita ja vastata niihin sopivalla tavalla.

Pitkäkestoiseen leikkiin tarvitaan aikaa, rauhaa ja tilaa sekä sopivia ja lasten saatavilla olevia leikkivälineitä ja materiaaleja. Oppimisympäristöjen tulee joustaa leikkien mukaan, sillä leikit eivät välttämättä pysy paikallaan niille nimetyissä tiloissa.

Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen auttaa henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä. Myös erilaiset pelit ja digitaaliset välineet tarjoavat niihin monenlaisia mahdollisuuksia. Leikkiin kannustavassa oppimisympäristössä myös aikuinen on oppija. Henkilöstö keskustelee leikin merkityksestä ja lasten leikkeihin liittyvistä havainnoista huoltajien kanssa. Tällä tavoin voidaan edistää leikkien jatkumista kotona tai varhaiskasvatuksessa.

Kangasniemellä

Lapsi oppii leikin kautta. Lapsi ei itse koe leikkiä oppimisen välineenä, vaan tapana olla ja elää. Leikin avulla lapsi voi jäsentää ja tutkia maailmaa sekä leikissä lapsella on mahdollisuus vaikuttaa itse tapahtumien kulkuun.


img198.jpg



Varhaiskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota leikkiympäristöön. Rikas leikkiympäristö innostaa leikkimään ja sitä on hyvä luoda, ylläpitää ja uudistaa hyödyntäen henkilöstön asiantuntemusta. Leikkiympäristön muokkaamisessa tulee huomioida lasten ikä ja leikin kehitysvaiheet sekä lasten ajankohtaisen kiinnostuksen kohteet, jolloin lapset saadaan osallistumaan leikkiin innostavan ympäristön luomiseen. Leikkien vaatimat aika-, tila- ja välineratkaisut täytyy myös huomioida. Välineiden valinnassa tulee ottaa huomioon välineiden monipuolisuus, muunneltavuus ja riittävä määrä. Leikkivälineet pitää sijoittaa niin, että lapsilla on mahdollisuus ottaa niitä omatoimisesti. Myös leikkien aika- ja tilaratkaisuja tulee pohtia ja etsitään ratkaisuja, joilla tuetaan pitkäkestoisempia leikkejä. Vuorollaan eri leikeille voidaan esimerkiksi varata sellainen tila, jonne leikin voi jättää kesken ja jatkaa, kun on sen aika.

Myös piha-alueiden mahdollisuuksia leikkiin tulee kehittää. Ympäristön tulee olla lapsille sopivan haasteellinen sekä leikkiin ja liikkumiseen innostava. On tärkeää myös pohtia, millä tavalla lähiympäristöä voidaan hyödyntää leikeissä. Leikkiympäristöä laajennetaan lähiympäristöön ja luontoon mahdollisuuksien mukaan.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee seurata, ohjata ja tukea leikkiä jatkuvasti. Aikuisen on hyvä olla niin lähellä, että lapsen on mahdollista tulla kesken leikin syliin. Tärkeää läheisyyden lisäksi on myös hyväksyvä katse. Aikuisen tulee luoda leikkiä arvostava, turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Arvostusta leikkiä kohtaan osoitetaan kuuntelemalla lapsia, havainnoimalla leikkiä ja kielellisellä kommunikoinnilla lasten kanssa. Aikuinen voi olla leikissä aktiivinen leikkijä, leikin rikastuttaja ja ohjaaja tai ulkopuolella oleva havainnoija. Aikuisen on tärkeää ymmärtää leikin merkitys esimerkiksi kuvittelun kyvyn, toiseen asemaan asettumisen, sosiaalisten taitojen, kielen oppimisen ja liikunnallisten taitojen kannalta.

Leikkiin liittyvä vuorovaikutus vanhempien kanssa on tärkeää. Vanhemmilta voidaan saada tietoa, millaisia leikkejä lapset leikkivät kotona ja henkilöstön on hyvä kuvailla vanhemmille varhaiskasvatuksessa leikittyjä leikkejä. On hyvä kertoa mitä leikkejä on leikitty, mitä asioita leikeissä on tullut esille ja miten lasten leikkitaidot ovat kehittyneet. Lasten leikkejä voidaan myös dokumentoida esimerkiksi ottamalla videoita tai valokuvia, ja niiden pohjalta voidaan lähteä pohtimaan leikin kulkua ja kehitystä.

Leikkiä havainnoidessa on tärkeää tehdä havaintoa mahdollisimman monipuolisesti ja erilaisissa leikkitilanteissa. Havainnoinnin kohteena on esimerkiksi leikkivälineiden käyttö, roolit, suhteet, leikkitilan käyttö sekä leikin kulku.

Henkilöstön on tärkeää tukea myös pitkäkestoista leikkiä ja sen kehittymistä. Mahdollisuuksien mukaan varataan tiloja, joihin leikit voivat jäädä odottamaan seuraavaa leikin aikaa ilman, että niitä tarvitsee raivata pois. Yhteisesti sovittuja leikkiin liittyviä sääntöjä ja myös yksittäisiä ohjeita on hyvä pysähtyä pohtimaan. On hyvä kyseenalaistaa, onko sääntö varmasti tarpeellinen vai kaventaako se leikin mahdollisuutta.