Kangasniemen varhaiskasvatussuunnitelmasta poimittua tekstiä

Varhaiskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota leikkiympäristöön. Rikas leikkiympäristö innostaa leikkimään ja sitä on hyvä luoda, ylläpitää ja uudistaa hyödyntäen henkilöstön asiantuntemusta. Leikkiympäristön muokkaamisessa tulee huomioida lasten ikä ja leikin kehitysvaiheet sekä lasten ajankohtaisen kiinnostuksen kohteet, jolloin lapset saadaan osallistumaan leikkiin innostavan ympäristön luomiseen. Alle 3v lasten osuus Kalliolan päiväkodissa on kasvanut, joten jatkossa pitää kiinnittää huomiota leikkiympäristöjen kehittämiseen myös pienille lapsille sopivammaksi. Leikkien vaatimat aika-, tila- ja välineratkaisut täytyy myös huomioida. Välineiden valinnassa tulee ottaa huomioon välineiden monipuolisuus, muunneltavuus ja riittävä määrä. Leikkivälineet pitää sijoittaa niin, että lapsilla on mahdollisuus ottaa niitä omatoimisesti. Myös leikkien aika- ja tilaratkaisuja tulee pohtia ja etsitään ratkaisuja, joilla tuetaan pitkäkestoisempia leikkejä. Vuorollaan eri leikeille voidaan esimerkiksi varata sellainen tila, jonne leikin voi jättää kesken ja jatkaa, kun on sen aika.

Myös piha-alueiden mahdollisuuksia leikkiin tulee kehittää. Ympäristön tulee olla lapsille sopivan haasteellinen sekä leikkiin ja liikkumiseen innostava. On tärkeää myös pohtia, millä tavalla lähiympäristöä voidaan hyödyntää leikeissä. Leikkiympäristöä laajennetaan lähiympäristöön ja luontoon mahdollisuuksien mukaan.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee seurata, ohjata ja tukea leikkiä jatkuvasti. Aikuisen on hyvä olla niin lähellä, että lapsen on mahdollista tulla kesken leikin syliin. Tärkeää läheisyyden lisäksi on myös hyväksyvä katse. Aikuisen tulee luoda leikkiä arvostava, turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Arvostusta leikkiä kohtaan osoitetaan kuuntelemalla lapsia, havainnoimalla leikkiä ja kielellisellä kommunikoinnilla lasten kanssa. Aikuinen voi olla leikissä aktiivinen leikkijä, leikin rikastuttaja ja ohjaaja tai ulkopuolella oleva havainnoija. Aikuisen on tärkeää ymmärtää leikin merkitys esimerkiksi kuvittelun kyvyn, toiseen asemaan asettumisen, sosiaalisten taitojen, kielen oppimisen ja liikunnallisten taitojen kannalta.

Leikkiin liittyvä vuorovaikutus vanhempien kanssa on tärkeää. Vanhemmilta voidaan saada tietoa, millaisia leikkejä lapset leikkivät kotona ja henkilöstön on hyvä kuvailla vanhemmille varhaiskasvatuksessa leikittyjä leikkejä. On hyvä kertoa mitä leikkejä on leikitty, mitä asioita leikeissä on tullut esille ja miten lasten leikkitaidot ovat kehittyneet. Lasten leikkejä voidaan myös dokumentoida esimerkiksi ottamalla videoita tai valokuvia, ja niiden pohjalta voidaan lähteä pohtimaan leikin kulkua ja kehitystä.

Leikkiä havainnoidessa on tärkeää tehdä havaintoa mahdollisimman monipuolisesti ja erilaisissa leikkitilanteissa. Havainnoinnin kohteena on esimerkiksi leikkivälineiden käyttö, roolit, suhteet, leikkitilan käyttö sekä leikin kulku.

Henkilöstön on tärkeää tukea myös pitkäkestoista leikkiä ja sen kehittymistä. Mahdollisuuksien mukaan varataan tiloja, joihin leikit voivat jäädä odottamaan seuraavaa leikin aikaa ilman, että niitä tarvitsee raivata pois. Yhteisesti sovittuja leikkiin liittyviä sääntöjä ja myös yksittäisiä ohjeita on hyvä pysähtyä pohtimaan. On hyvä kyseenalaistaa, onko sääntö varmasti tarpeellinen vai kaventaako se leikin mahdollisuutta.