Kihisin intoa, kun saimme vihdoin Beckerin koulun 20 iPadia oppilaiden käyttöön. Tutustutin viidesluokkalaiseni ensimmäisenä Shadow Puppet Edu -sovellukseen. Maantiedon tunnilla jaoin oppilaat pareiksi ja he saivat tehdä pienet esitykset Euroopan valtioista. Koulun langattoman verkon puuttuessa olin tuonut koululle kotoani reitittimen, joka jakaa nettiyhteyden jopa 30 laitteelle. Pääsimme siis käyttämään hyväksi kaikkia Shadow Puppet Edun ominaisuuksia, kuten kuvien ja karttojen hakua.

Oppilaat pääsivät melko nopeasti jyvälle sovelluksen ideasta. Eniten päänvaivaa meille tuotti äänitysvaihe. Sovellus on englanninkielinen, ja useat oppilaat tulivat kysymään, mitä heidän tulisi valita, kun sovellus kysyi haluaako käyttäjä aloittaa nauhoituksen alusta vai nauhoittaa uudelleen vain näkyvissä olevan dian kohdan. Myös lopullisen esityksen tallentaminen ja jakaminen oli aika monen mutkan takana, mutta saimme kuin saimmekin esitykset ladattua Peda.net-sivullemme.

Oppilaiden tuotoksia katsoessa näkee erot oppilaiden välillä: joidenkin esityksiin on osattu valita oppikirjasta olennaiset tiedot ja etsiä näihin tietoihin liittyviä kuvia, jotkut puolestaan ovat lähinnä etsineet kuvia ja liittäneet niihin löyhästi jonkun yksittäisen tiedon. Näin ensimmäisellä kokeilukerralla tämä on aivan ymmärrettävää. Seuraavan esityksen kohdalla osaan paremmin ohjata oppilaita panostamaan suunnitteluvaiheeseen. Lähtökohtana pitäisi olla tieto ja sen esittäminen - sovellus on vain väline, joka ei saa olla pääasia. Osalle oppilaista tämä on juuri se haaste, jota esitysten tekemisen avulla tehokkaasti harjoitellaan. Miten erotan olennaisen ja epäolennaisen tiedon tekstistä?

Historian tunnilla aiheenamme oli korkeakulttuurien kirjoitustaito. Opettajan oppaassa oli draamaharjoitus, jossa oppilaiden tulee pohtia luku- ja kirjoitustaidottoman henkilön selviytymistä erilaisissa tilanteissa. Päätin teettää näistä harjoituksista oppilasryhmillä iMovie-esitykset. Keskustelimme ja keksimme ensin yhdessä ratkaisuehdotuksia ongelmatilanteisiin:
Miten luku- ja kirjoitustaidoton henkilö
1) saa selville, miten 100 vuotta sitten on tehty voita?
2) siirtää kaikki omat tietonsa tuleville sukupolville?
3) kertoo hautaamansa aarteen paikan toisella paikkakunnalla asuvalle ystävälleen?
4) selvittää, milloin lähtee seuraava bussi keskustaan?
5) tekee lehtitilauksen?
6) selvittää, mitä ruokaa koulussa tänään on?
7) selvittää, mitä elokuvia tulee tällä viikolla televisiosta?
8) selviää, kun hän on ostanut uuden television ja ei osaa käyttää sitä?
Näytin heille lyhyesti iMovie-sovelluksen toimintatapaa, minkä jälkeen oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa he alkoivat suunnitella kuvaamista.

iMovie-sovelluksessa voi tehdä trailereita, joissa on lyhyitä välähdyksiä valokuvista ja videoista sekä tekstiä, sekä elokuvan muokkausmahdollisuus. Oppilaat valitsivat trailerin, mutta en huomannut korostaa heille alusta alkaen sitä, että aika, jonka kuva/video ruudussa näkyy, on lyhyt - alle sekunnista muutamaan sekuntiin - joten pitkiä vuorosanallisia videoita ei kannata trailerilla kuvata. Ensimmäisellä kerralla työskentelimme tunnin verran. Osa ryhmistä pääsi hyvään alkuun, osa joutui toteamaan että oli ymmärtänyt trailerin idean väärin ja aloitti alusta seuraavalla kerralla.

Ei voi kuin hämmästellä oppilaiden luovuutta ja ideointia, tällaisessa työskentelyssä se pääsee valloilleen ja tulokset ovat usein aivan käsittämättömän hauskoja ja oivaltavia. iMovie-työskentely on ollut yksi niistä hetkistä tämän tablettien käytön alkutaipaleella, joissa olen ilolla seurannut oppilaiden intoa. Ilmassa on iloista kuhinaa, kun oppilaat etsivät rekvisiitta- ja asustekassista päälleen puvustusta esityksiin. Nyt pääsi myös nauttimaan siitä, että laitteita oli tarpeeksi, kun kaikki ryhmät pääsivät suoraan työskentelemään eikä tarvitse jonottaa ja odottaa omaa vuoroaan.