Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetussuunnitelma

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa talousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.

Opetuksen tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena
• tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
• hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
• pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja erilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen
• tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena
• pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
• osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
• osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten tietojen, taitojen ja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä ja suuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä.

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota kiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota.



Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja
valtiollisella tasolla
• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä
kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
• pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista näkökulmista
• tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
• osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.


Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne
• Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
• väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus
• kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
• oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo
• hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat
• pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet
• yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko
• yhteiskunnallisen vallankäytön muodot
• demokratia ja muut poliittiset järjestelmät
• Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
• kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
• muuttuva mediakenttä


2. Taloustieto (YH2)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
• ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
• tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita
• osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja
• osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida niiden taustoja ja vaikutuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansantalous ja yksilön talous
• talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen
• oman talouden hoito
• työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa
• kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä
• vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus
• rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta
• talouden suhdannevaihtelut
• työttömyys ja työvoimapula

Talouspolitiikka
• talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
• verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle
• talouspolitiikan keinot
• politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen talous ja Suomi
• globaalitalous
• Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys
• talouden tulevaisuudennäkymät


3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitä koskevaa vertailevaa tietoa
• ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena
• osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja haasteita
• osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta
• osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöön liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti
• arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus
• perusvapaudet ja kansalaisuus
• Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta
• EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet
• Suomi osana eurojärjestelmää
• EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet
• Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat
• kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi
• globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus



Valtakunnallinen syventävä kurssi

4. Kansalaisen lakitieto (YH4)

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
• tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät kansainväliset tuomioistuimet
• osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
• osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
• osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietoja ja taitoja.

Keskeiset sisällöt

Lakitiedon perusteet
• peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
• perheoikeus
• työoikeus
• kuluttajansuoja
• velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys
• asuminen
• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
• tekijänoikeudet
• ympäristöoikeus

Rikos- ja prosessioikeus
• rikostutkinta ja syyteharkinta
• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
• rangaistukset
• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Soveltavat kurssit

5. Sosiaalipolitiikan perusteet

Perehdytään sosiaalipolitiikan ja -turvan keskeisiin ratkaisumalleihin Suomessa. Kurssi soveltuu erityisesti yhteiskunnallisia aineita opiskelemaan aikoville.

6. Kansantalouden perusteet

Opiskellaan kansantalouden perusteita. Kurssi soveltuu erityisesti yhteiskunnallisia aineita opiskelemaan aikoville.

7. Yritystieto

Lisätään opiskelijoiden yritystietoutta ja yritystalouden terminologian tuntemusta, sekä valmiuksia oman yrityksen perustamiseen. Kurssi sisältää yritys- ja asiantuntijavierailuja ja se toteutetaan yhteistyössä yrittäjien ja muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa.

8. Suomen puolueet

Kurssilla käydään läpi edustuksellisen demokratian perusteita ja puolueiden roolia siinä. Kurssi keskittyy lähinnä eduskuntapuolueisiin. Kurssille kutsutaan vierailijoiksi kunnanvaltuutettuja, länsisavolaisia kansanedustajia ja ministereitä.